Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus

Kasakkahetmanaatti vs. Perejaslavin sopimus

Kasakkahetmanaatti, viralliselta nimeltään alkujaan Zaporožjen sotajoukko, oli nykyisen Ukrainan alueella vuosina 1648–1764 sijainnut kasakoiden autonominen valtio, jonka johtajana oli hetmani. Perejaslavin sopimuksen solmimista esittävä Aleksei Kivšenkon historiamaalaus vuodelta 1880. Perejaslavin sopimus oli Ukrainan kasakkahetmanaatin ja Venäjän välillä 18. tammikuuta (J: 8. tammikuuta) 1654 solmittu sopimus, jolla kasakat tunnustivat Venäjän tsaarin yliherruuden.

Yhtäläisyyksiä Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus

Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus on 10 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Andrusovon rauha, Bohdan H’melnytskyi, H’melnytskyin kansannousu, Hetmani, Kasakat, Krimin kaanikunta, Liettuan suuriruhtinaskunta, Osmanien valtakunta, Puola-Liettua, Ukraina.

Andrusovon rauha

Andrusovon rauha solmittiin 13. tammikuuta 1667 (juliaanisen kalenterin mukaan) Moskovan Venäjän sekä Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan välillä.

Andrusovon rauha ja Kasakkahetmanaatti · Andrusovon rauha ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Bohdan H’melnytskyi

Bohdan H’melnytskyi, aikalaismuotokuva. Bohdan Zynovi Myh’ailovytš H’melnytskyi (n. 1595 – 6. elokuuta 1657 Tšyhyryn) oli ukrainalainen kasakkapäällikkö eli hetmani, jonka johtama vuonna 1648 käynnistynyt suuri kansannousu johti Ukrainan irtautumiseen Puola-Liettuan vallasta ja kasakkahetmanaattina tunnetun autonomisen valtion perustamiseen alueelle.

Bohdan H’melnytskyi ja Kasakkahetmanaatti · Bohdan H’melnytskyi ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

H’melnytskyin kansannousu

H’melnytskyin kansannousu oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648–1657 välillä.

H’melnytskyin kansannousu ja Kasakkahetmanaatti · H’melnytskyin kansannousu ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Hetmani

Hetmani Bohdan H’melnytskyi Hetmani (sanan alkuperä on, ’päämies’, ’johtaja’) oli hallitsijan jälkeen korkeimman sotilaskomentajan arvonimi Puolassa, Ukrainassa ja Liettuan suuriruhtinaskunnassa 1400-luvulta 1700-luvulle.

Hetmani ja Kasakkahetmanaatti · Hetmani ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Kasakat

Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1880–1891. Kasakat tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.

Kasakat ja Kasakkahetmanaatti · Kasakat ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Krimin kaanikunta

Krimin kaanikunta (krimintataariksi Qırım Hanlığı) oli Krimin tataarien muodostama valtakunta Krimin niemimaalla, sen pohjoispuolisella alangolla ja Asovanmeren ympäristössä vuosina 1443–1783.

Kasakkahetmanaatti ja Krimin kaanikunta · Krimin kaanikunta ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Kasakkahetmanaatti ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Liettuan suuriruhtinaskunta ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Kasakkahetmanaatti ja Osmanien valtakunta · Osmanien valtakunta ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Kasakkahetmanaatti ja Puola-Liettua · Perejaslavin sopimus ja Puola-Liettua · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Kasakkahetmanaatti ja Ukraina · Perejaslavin sopimus ja Ukraina · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus

Kasakkahetmanaatti on 43 suhteet, kun taas Perejaslavin sopimus on 24. niillä on yhteistä 10, Jaccard'in indeksi on 14.93% = 10 / (43 + 24).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »