Avaa Google MapsissaSisällysluettelo
216 suhteet: Anglikaaninen kirkko, Arkangelin alue, Arkangelin kuvernementti, Armas Mishin, Artur Parfentšikov, Ateismi, Aunuksen kansallinen piiri, Aunuksen Karjala, Aunuksen kuvernementti, Aunuksen rauhoitusalue, Aunus (kaupunki), Čičiliusku, Ääninen, Äänisen kalliopiirrosalueet, Äänisenrannan piiri, Äänislahti, Äänisniemi, Baptismi, Belomorsk, Belomorskin piiri, Belomorskin satama, Bolševikit, Bruttokansantuote, Carelia, Eino Karhu, Elias Lönnrot, Eurooppa, Evankelikalismi, Fjodor Terentjev, Hallinto, Heimoaate, Heimosodat, Helsingin Sanomat, Helylä, Impilahti, Islam, Itä-Karjala, Jalkapalloseura Karjala, Järvi, Jevgenija Medvedeva-Arbuzova, Joki, Kaivannaistoiminta, Kaksikamarijärjestelmä, Kalevala, Kalevalan kansallinen piiri, Kalevalan kansallispuisto, Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä), Kansallinen teatteri (Petroskoi), Kansallislaulu, Kantalahden luonnonpuisto, ... Laajenna indeksi (166 lisää) »
- Venäjän tasavallat
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Anglikaaninen kirkko
Arkangelin alue
Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Arkangelin alue
Arkangelin kuvernementti
Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Arkangelin kuvernementti
Armas Mishin
Armas (Oleg) Mišin, kirjailijanimi Armas Hiiri (15. helmikuuta 1935 Järvisaari, Inkeri – 9. lokakuuta 2018 Turku) oli inkerinsuomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Armas Mishin
Artur Parfentšikov
Artur Parfentšikov (synt. 29. marraskuuta 1964 Petroskoi) on Karjalan tasavallan nykyinen päämies.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Artur Parfentšikov
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Ateismi
Aunuksen kansallinen piiri
Aunuksen kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Aunuksen kansallinen piiri
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Aunuksen Karjala
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Aunuksen kuvernementti
Aunuksen rauhoitusalue
Aunuksen rauhoitusalue (Aunuksen luonnonsuojelualue) on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Aunuksen rauhoitusalue
Aunus (kaupunki)
Aunus eli Aunuksenkaupunki (myös Aunuksenlinna, eli Anuksenlinnu) on kaupunki ja kaupunkikunta Karjalan tasavallassa ja Aunuksen kansallisen piirin keskus.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Aunus (kaupunki)
Čičiliusku
Čičiliusku (suom. sisilisko) on Karjalan tasavallassa toimiva karjalankielinen nukketeatteriseurue, joka on perustettu vuonna 2005.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Čičiliusku
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Ääninen
Äänisen kalliopiirrosalueet
Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat järven itärannalla Mustajoen ympäristössä (merkitty ympyrällä). Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen itärannikolla kallioisilla niemillä ja lähisaarissa 15 km Vodlajoen suulta etelään Mustallejoelle (ven.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Äänisen kalliopiirrosalueet
Äänisenrannan piiri
Äänisenrannan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Petroskoin ympärillä ja sen eteläpuolella Äänisen rannalla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Äänisenrannan piiri
Äänislahti
Vuoroveden paljastamia rantoja Äänislahdella. Äänislahti tai Oneganlahti on Venäjän luoteisosassa sijaitsevan Vienanmeren eteläisin lahti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Äänislahti
Äänisniemi
Kižin pogosta on Äänisniemen tunnetuin maamerkki. Äänisniemi on Venäjällä Karjalan tasavallassa sijaitseva noin 12 000 neliökilometrin laajuinen niemimaa, joka muodostaa erikoisen luonnonmaantieteellisen ja kulttuurihistoriallisen alueen.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Äänisniemi
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Baptismi
Belomorsk
Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla. Belomorskin rautatieasema. Vienanmeren kanava Belomorskissa. Näkymä Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1916. Belomorsk (vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Belomorsk
Belomorskin piiri
Belomorskin piiri on yksi Karjalan tasavallan hallintopiireistä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Belomorskin piiri
Belomorskin satama
Belomorskin satama eli Belomorskin merisatama (LOCODE: RU BEM) on Venäjän Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Belomorskin (suom. Sorokka) kaupungin itälaidalla sijaitseva merisatama, jota ollaan laajentamassa kapasiteetiltaan 9 miljoonan vuosittaisen rahtitonnin satamaksi vuoteen 2013 mennessä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Belomorskin satama
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Bolševikit
Bruttokansantuote
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt,, GDP; gross national product, GNP, tarkoittaa bruttokansantuloa) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Bruttokansantuote
Carelia
Carelian kansi lokakuussa 2008. Carelia on Petroskoissa ilmestyvä suomenkielinen kulttuurilehti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Carelia
Eino Karhu
Eino Karhu Eino Karhu (27. marraskuuta 1923 Hietamäki, Inkeri – 15. huhtikuuta 2008 Petroskoi, Venäjä) oli inkeriläinen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Eino Karhu
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Elias Lönnrot
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Eurooppa
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Evankelikalismi
Fjodor Terentjev
Fjodor Mihailovitš Terentjev (karjalaiselta nimeltään Heikki tai Huoti Teronen, Kiveen hakatut: Fjodor Terent’jev. Toimittaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Yle Radio Suomi, 26.6.2011. 4. lokakuuta tai 4. helmikuuta 1925 Paatene, Karhumäen piiri, Karjalan tasavalta, Neuvostoliitto – 20.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Fjodor Terentjev
Hallinto
Hallinto tarkoittaa valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön laillista toimintaa tehtäviensä täyttämiseksi.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Hallinto
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Heimoaate
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Heimosodat
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Helsingin Sanomat
Helylä
Helylän rautatieasema vuonna 2006. Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla. Helylä on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Helylä
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Impilahti
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Islam
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Itä-Karjala
Jalkapalloseura Karjala
Karjala on jalkapalloseura Petroskoista, Karjalan tasavallasta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Jalkapalloseura Karjala
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Järvi
Jevgenija Medvedeva-Arbuzova
Jevgenija Vladimirovna Medvedeva-Arbuzova (ven. Евгения Владимировна Медведева-Арбузова, s. 4. heinäkuuta 1976 Kontupohja, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) on Venäjää edustanut maastohiihtäjä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Jevgenija Medvedeva-Arbuzova
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Joki
Kaivannaistoiminta
Kaivannaistoiminta on toimintaa, jossa maaperästä talteenotetaan teollisuuden raaka-aineina tärkeitä malmeja ja muita kaivannaisia.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kaivannaistoiminta
Kaksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Kaksikamarijärjestelmä eli bikameralismi tarkoittaa hallintotapaa, jossa lakia säätävä elin (parlamentti) on jaettu kahteen itsenäiseen osaan eli kamariin, joita yleensä kutsutaan nimillä alahuone ja ylähuone.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kaksikamarijärjestelmä
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kalevala
Kalevalan kansallinen piiri
Kalevalan kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä, Suomen Kainuun vastaisella rajalla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kalevalan kansallinen piiri
Kalevalan kansallispuisto
Kalevalan kansallispuisto on kansallispuisto Venäjällä Karjalan tasavallan länsiosassa lähellä Suomen rajaa, 30 kilometriä pohjoiseen Kostamuksen kaupungista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kalevalan kansallispuisto
Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä)
Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä) on Venäjän televisio- ja radiolähetinverkosto RTRS:n (Rossijskaja televizionnaja i radioveštšatelnaja set) operoima Venäjän maanpäällisen digitaalisen televisioverkon kanavanippu, jota välitetään DVB-T2 teknologialla UHF-taajuusalueen kanavilla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä)
Kansallinen teatteri (Petroskoi)
Petroskoin Kansallinen teatteri 2017. Petroskoin Kansallinen teatteri on vuonna 1932 perustettu ainoa suomenkielinen teatteri Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kansallinen teatteri (Petroskoi)
Kansallislaulu
Kansallislaulu on kansallista yhteistuntoa ilmentävä, tietyissä virallisissa ja juhlatilaisuuksissa esitettävä laulu.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kansallislaulu
Kantalahden luonnonpuisto
295x295px Kantalahden luonnonpuisto on valtakunnallinen luonnonsuojelualue Luoteis-Venäjällä pääosin Murmanskin alueella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kantalahden luonnonpuisto
Kantalahti (lahti)
Näkymä yli Kantalahden. Kantalahden rannikkoa. Kantalahti eli Kannanlahti on Venäjän luoteisosassa sijaitsevan Vienanmeren luoteinen lahti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kantalahti (lahti)
Karelija (TV- ja radioyhtiö)
Vuonna 1959 valmistunut Petroskoin TV-torni ja lähetyskeskus. Valtiollinen TV- ja radioyhtiö Karelija eli GTRK Karelija on Karjalan tasavallassa toimiva, paikallisia TV- ja radio-ohjelmia tuottava yritys.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karelija (TV- ja radioyhtiö)
Karhumäen piiri
Karhumäen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karhumäen piiri
Karhumäki
Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karhumäki
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalaiset (kansa)
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan historia
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan kieli
Karjalan Sanomat
Karjalan Sanomat on Petroskoissa yhtenä päivänä viikossa ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan Sanomat
Karjalan tasavallan hallinnollinen jako
Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan hallinnollinen jako
Karjalan tasavallan hymni
Karjalan Tasavallan valtiohymni on Aleksandr Beloborodovin säveltämä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan hymni
Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet
Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet koostuvat lehdistä, yleisradiosta, televisiosta ja Internet-sivustoista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
Sisäänkäynti vuonna 2015 avatun kansalliskirjaston laajennusosan puolelta. Karjalan tasavallan kansalliskirjasto (lyh. НбРК) on Venäjällä, Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa toimiva tasavallan kansalliskirjasto.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
Karjalan tasavallan lippu
Karjalan tasavallan lippu Karjalan tasavallan lippu on Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan virallinen lippu.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan lippu
Karjalan tasavallan vaakuna
Karjalan tasavallan valtiovaakuna Karjalan tasavallan vaakuna on Venäjällä sijaitsevan Karjalan tasavallan tunnus lipun ja hymnin ohella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan vaakuna
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Karjalan työkansan kommuuni
Kaupunki
Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki. Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia. Kaupunki voidaan määritellä väestökeskittymäksi, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua selvästi tiheämpää.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kaupunki
Kaupunkityyppinen taajama
Kaupunkityyppinen taajama (lyhenne ja) oli virallinen termi tietyin perustein määritellylle kaupunkimaiselle taajamalle tai asutuskeskukselle Neuvostoliitossa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kaupunkityyppinen taajama
Kemi (Viena)
Kemi eli Vienan Kemi on kaupunki, kaupunkikunta ja Kemin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kemi (Viena)
Kemijoki (Viena)
273x273px Kemijoki eli Vienan Kemijoki (myös Kemi) on Vienan Kemijoen vesistön Vienanmereen laskeva laskujoki Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kemijoki (Viena)
Kemin piiri
Kemin piiri on hallinnollinen alue Vienmeren rannalla ja Vienan Kemijoen alajuoksun ympärillä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kemin piiri
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Keskiaika
Kiži
Kristuksen kirkastuksen kirkko, kellotapuli ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Kiži on puukirkoistaan tunnettu Äänisen saari Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kiži
Kinnermäki
Kinnermäen kylää. Tsasouna keskellä kylää. Kinnermäkeläinen talo. Kinnermäki on kylä Vieljärven kunnassa Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kinnermäki
Kipinä (lehti)
Kipinä kansi elokuussa 2008 Kipinä on Petroskoissa ilmestyvä lasten ja varhaisnuorten lehti, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa siten että suomeksi, vepsäksi, aunuksenkarjalaksi ja varsinaiskarjalan vienankarjalan murteella ilmestyy vuosittain neljä numeroa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kipinä (lehti)
Kivakkatunturi
Kivakkatunturi eli Kivakka tai Kivakkavaara on tunturi Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kivakkatunturi
Kivatsun luonnonpuisto
Kivatsun luonnonpuisto on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kivatsun luonnonpuisto
Kodima
Kodima-sanomalehden elokuun 2021 kansisivu. Kodima on Petroskoissa ilmestyvä vepsän- ja venäjänkielinen sanomalehti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kodima
Kontupohja
Kontupohja on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kontupohja
Kontupohjan piiri
Kontupohjan piiri on Karjalan tasavaltaan kuuluva piiri Äänisjärven luoteispuolella Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kontupohjan piiri
Kostamuksen luonnonpuisto
Kostamuksen luonnonpuisto on Venäjän liittovaltiotason luonnonsuojelualue Karjalan tasavallassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kostamuksen luonnonpuisto
Kostamus
Kostamus on kaivosteollisuuskaupunki Kontokkijärven etelä- ja itäpuolella Karjalan tasavallassa, Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kostamus
Koutajoki (Vienanmeri)
Koutajoki on Venäjän Karjalan tasavallasta Murmanskin alueelle virtaava 233 kilometriä pitkä joki, joka laskee Vienanmeren Kantalahteen Kantalahden piiriin kuuluvassa Zelenoborskin keskustaajamassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Koutajoki (Vienanmeri)
Kuittijärvet
Vienan Kemin valuma-alueen kartta ru. Kemijoki saa alkunsa Ala-Kuittijärvestä. Kuittijärvet on kolmen järven, Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama järviketju Vienan Kemijoen vesistössä Kostamuksen kaupunkipiirin ja Kalevalan kansallisen piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kuittijärvet
Kuusamon raja-asema
Kuusamon raja-asema tai Kuusamo–Suoperä on Kuusamon kunnan Lämsänkylän itäpuolella, Suomen itärajalla sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Kuusamon raja-asema
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Laatokan Karjala
Laatokan saariston kansallispuisto
Laatokan saariston kansallispuisto on 1 220 neliökilometrin laajuinen Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Laatokan luoteisrannalla ja sen tuntumassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Laatokan saariston kansallispuisto
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Laatokka
Lahdenpohja
Lahdenpohja on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Lahdenpohja
Lahdenpohjan piiri
Lahdenpohjan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Lahdenpohjan piiri
Larisa Lazutina
Larisa Jevgenjevna Lazutina (os. Ptitsina; s. 1. kesäkuuta 1965 Kontupohja, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) on entinen huipputason hiihtäjä, moninkertainen arvokisavoittaja.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Larisa Lazutina
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Leningradin alue
Lenta
Lenta on eräs Venäjän suurimpiin kuuluva, viikon jokaisena päivänä aukioleviin suurmyymälöihin keskittynyt vähittäiskauppaketju.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Lenta
Leo Sevets
Leo Sevets (13. joulukuuta 1965 – 5. huhtikuuta 2016) oli karjalainen muusikko, jota pidettiin erityisesti taitavana jouhikon ja kanteleen soittajana.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Leo Sevets
Lieksajärvi
Lieksajärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan ja Lentieran kunnissa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Lieksajärvi
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Livvinkarjala
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Lokakuun vallankumous
Louhen piiri
Louhen piiri on pohjoisin hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Louhen piiri
Louhi (Karjalan tasavalta)
Louhen kaupunkikunta Louhen piirin kartalla. Louhi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Louhen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Louhi (Karjalan tasavalta)
Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista
Karjalan tasavallan piirit. Nimet ovat oheisessa taulukossa. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli on luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista
Luoteinen federaatiopiiri
Venäjän federaation luoteinen federaatiopiiri on yksi Venäjän kahdeksasta federaatiopiiristä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Luoteinen federaatiopiiri
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Luovutettu Karjala
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Luterilaisuus
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Lyydin kieli
Martsialnyje vody
Martsialnyje Vody Kontupohjan piirin kartalla. Martsialnyje vody on kylä ja parantola Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Petrovskin kunnassa, 50 kilometrin päässä Petroskoista luoteeseen.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Martsialnyje vody
Mäntytunturi
Mäntytunturi on tunturialue Louhen piirin Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Mäntytunturi
Moskovan aika
Venäjän 11 aikavyöhykettä. Moskovan aika (UTC+3) on käytössä kartan vasemman laidan punaisella alueella. Kartassa tämä aikavyöhyke on esitetty myös kiistanalaiselle, Venäjän miehittämälle, mutta kansainvälisesti Ukrainalle kuuluvalle Krimin niemimaan alueelle.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Moskovan aika
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Moskovan Venäjä
Mujejärven piiri
Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Mujejärven piiri
Mujejärvi
Mujejärvi eli Muujärvi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Mujejärvi
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Murmanskin alue
Myllärit
Myllärit on kansanmusiikkiyhtye Petroskoista, Karjalan tasavallan pääkaupungista Äänisen rannoilta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Myllärit
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Neuvostoliiton hajoaminen
Niiralan raja-asema
Niiralan raja-asema eli Niirala–Värtsilä on Tohmajärven Värtsilässä sijaitseva Suomen itärajan kansainvälinen rajanylityspaikka, valtatie 9 itäinen päätepiste, raja-aseman kautta kulkee Norjan Nesnasta Atlantin rannikolta Petroskoihin johtava Sininen tie.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Niiralan raja-asema
Nikolai Aksjonov
Nikolai Aksjonov (s. 8. kesäkuuta 1970) on venäläinen soutaja.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Nikolai Aksjonov
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Novgorodin tasavalta
Nuorunen
Nuorunen tai Nuorusenvaara on tunturi Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Nuorunen
Oma Mua
Oma Mua -lehden logo. Oma Mua on Petroskoissa ilmestyvä karjalankielinen sanomalehti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Oma Mua
Paanajärven kansallispuisto
Paanajärvi.Ruskeakallio.Kivakkakoski.Näkymä Kivakkatunturilta Oulankajoen suuntaan.lehdoissa esiintyvä kalkinsuosija. Paanajärven kansallispuisto on kansallispuisto Karjalan tasavallan luoteisosassa, Louhen piirissä Suomen rajan pinnassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Paanajärven kansallispuisto
Paikallishallinto (Venäjä)
Kartta Venäjän paikallishallinnon ylemmän tason subjekteista: piireistä ja kaupunkipiirikunnista. Paikallinen itsehallinto on Venäjän federaation liittovaltiosubjekteissa (esim. alueet, tasavallat) järjestetty kaksitasoisena.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Paikallishallinto (Venäjä)
Paperitehdas
Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas Paperitehdas on paperin valmistamiseen tarkoitettu tehdas.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Paperitehdas
Parikkalan raja-asema
Parikkalan raja-asema eli Parikkala–Syväoro on Parikkalassa, Suomen itärajalla sijaitseva tilapäinen rajanylityspaikka.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Parikkalan raja-asema
Pääjärvi (Karjalan tasavalta)
Pääjärvi (karjalaksi Piäjärvi) on Koutajoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Venäjällä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Louhen piirin Kiestingin kunnassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pääjärvi (Karjalan tasavalta)
Pääjärvi (taajama)
Pääjärven kunta Louhen piirin kartalla. Pääjärvi on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pääjärvi (taajama)
Pääkaupunki
Pääkaupunki on itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen, kuten osavaltion tai maakunnan keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pääkaupunki
Pääministeri
Ison-Britannian pääministereistä. Pääministeri, aikaisemmin myös ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa myös ulko- ja sisäpolitiikkaa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pääministeri
Periodika
Kustantamo Periodikan verkosivu ru joulukuussa 2020. Huomaa, että sivustolla ei ole edes https-salausta, vaikka sivustolla on myös julkaisujen verkkokauppa. Tämä altistaa käyttäjiä tietoturvariskeille. Periodika on Petroskoissa Venäjällä toimiva valtiollinen lehti- ja kirjankustantamo.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Periodika
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Petroskoi
Petroskoin lentoasema
Petroskoin lentoasema tai Petroskoin kansainvälinen lentoasema (IATA: PES, ICAO: ULPB) on Karjalan tasavallan pääkaupungin Petroskoin kahdesta lentoasemasta suurempi.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Petroskoin lentoasema
Petroskoin valtionyliopisto
Petroskoin valtionyliopiston päärakennuksen sisäänkäynti Petroskoin valtionyliopisto on vuonna 1940 perustettu Karjalan tasavallan Petroskoissa toimiva yliopisto.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Petroskoin valtionyliopisto
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pietari (kaupunki)
Pinduinen
Pinduisin kunta Karhumäen piirin kartalla. Pinduinen on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pinduinen
Pitkärannan piiri
Pitkärannan piiri on hallinnollinen alue Laatokan rannalla Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pitkärannan piiri
Pitkäranta
Pitkärannan kaupunkikunta Pitkärannan piirin kartalla. Pitkäranta on kaupunki, kaupunkikunta ja Pitkärannan piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Pitkäranta
Poventsa
Poventsan kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Poventsan ortodoksinen kirkko. Poventsa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Poventsa
Prääsä
Prääsän piirin keskuskirjasto Prääsä (karjalaksi Priäžä, aikaisemmin myös Teru) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä Kuolan valtatien (M18) varrella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Prääsä
Prääsän kansallinen piiri
Prääsän kansallinen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Prääsän kansallinen piiri
Presidentti
Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Presidentti
Puolalaiset
Puolalaiset ovat länsislaavilainen kansa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Puolalaiset
Puudosi
Puudosin kaupunkikunta Puudosin piirin kartalla. Puudosi tai Puutoinen (myös Puudoži) on kaupunki Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Puudosi
Puudosin piiri
Puudosin piiri tai Puutoisten piiri (myös Puudožin piiri) on kuntapiiri Äänisen itäpuolella Venäjällä, Karjalan tasavallan kaakkoisosassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Puudosin piiri
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Raja-Karjala
Rapala VMC
Rapala VMC Oyj on Lauri Rapalan 1930-luvulla perustama suomalainen yritys, joka valmistaa kalastustarvikkeita, kuten uistimia ja fileointiveitsiä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Rapala VMC
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Ruotsi
Ruskeala
Ruskealan perinnevaakuna. Ruskeala-Seura ry:n viiri. Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Ruskeala
Saha
Saha on työkalu tai työstökone, jota käytetään sahaukseen.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Saha
Sallan–Kuusamon alue
Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Sallan–Kuusamon alue
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Sananvapaus
Santtu Karhu & Talvisovat
Santtu Karhu & Talvisovat on livvin eli aunuksenkarjalan kielellä esiintyvä etnorockyhtye Petroskoista, Karjalan tasavallan pääkaupungista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Santtu Karhu & Talvisovat
Seesjärvi
Seesjärvi on järvi Karjalan tasavallan keskiosassa Karhumäen piirin ja Segežan piirin rajalla.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Seesjärvi
Segeža
Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla. Segeža (suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Segeža
Segežan piiri
Segežan piiri on kunnallishallinnollinen alue Karjalan tasavallassa Äänisen ja Vienanmeren välisellä kannaksella, suuren Uikujärven ympäristössä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Segežan piiri
Sellutehdas
Metsä Fibren Rauman sellutehdas. Sellutehdas on tuotantolaitos, jossa puusta valmistetaan sellua, josta voidaan edelleen jalostaa paperia tai kartonkia.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Sellutehdas
Sieppitunturi
Sieppitunturi on tunturialue Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisoasassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Sieppitunturi
Solovetskinsaaret
Solovetskinsaaret eli Solokansaaret on Äänislahden suulla Vienanmeressä Luoteis-Venäjällä sijaitseva saariryhmä, joka kuuluu hallinnollisesti Arkangelin alueen Primorjen piiriin.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Solovetskinsaaret
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Sortavala
Sortavalan piiri
Sortavalan piiri on paikallishallinnollinen alue Karjalan tasavallan lounaisosassa, Laatokan pohjoispään ja Suomen rajan välisellä alueella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Sortavalan piiri
Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo
Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo (Šoltozerski vepsski etnografitšeski muzei imeni R. Lonina) on Karjalan tasavaltassa Äänisenrannan piirissä Soutjärvellä sijaitseva, vepsäläiskulttuuria esittelevä kotiseutumuseo.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo
Soutjärvi
Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Soutjärvi
Stora Enso
Stora Enso Oyj on suomalais-ruotsalainen metsäteollisuusyritys, joka syntyi ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) ja suomalaisen Enso Oyj:n (aik. Enso-Gutzeit Oy) yhdistyessä vuonna 1998.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Stora Enso
Suojärven piiri
Suojärven piiri on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suojärven piiri
Suojärvi (kaupunki)
Suojärven Sadovajakatu. Suojärven kaupunkikunta Suojärven piirin kartalla. Suojärvi on kaupunki, kaupunkikunta ja Suojärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suojärvi (kaupunki)
Suojoki
Suojoki eli Suoju(joki) on Äänisen valuma-alueeseen kuuluva joki Karjalan tasavallan Suojärven, Prääsän ja Äänisenrannan piireissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suojoki
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suomalaiset
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suomen kieli
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suomi
Suunujoki
Suunu(joki) eli Suununjoki eli Sunujoki (lyydiksi Suunund’ogi) on Ääniseen laskeva joki Karjalan tasavallan Mujejärven, Suojärven ja Kontupohjan piireissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Suunujoki
Tamara Manina
Tamara Ivanovna Manina (s. 5. syyskuuta 1934 Petroskoi) on entinen neuvostoliittolainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Tamara Manina
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Tasavalta
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Tataarit
Tšuuppa
Panoraamakuva Tšuupasta mereltä päin katsottuna. Tšuuppa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Tšuuppa
Tuoppajärvi
Tuoppajärvi on Karjalan tasavallan kolmanneksi suurin järvi Laatokan ja Äänisen jälkeen.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Tuoppajärvi
Uhtua
Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Uhtua
Uikujärvi (järvi)
Uikujärvi on suuri järvi ja Vienanmeren–Itämeren kanavan säännöstelyallas Maaselän kannaksella Segežan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Uikujärvi (järvi)
Uikujoen kalliopiirrosalue
Uikujoen kalliopiirrokset on yhteisnimitys kalliopiirroksille, jotka sijaitsevat Uikujoen suistoseudun koskissa ja niiden rannoilla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Uikujoen kalliopiirrosalue
Uikujoki
Uikujoki on joki Karjalan tasavallan itä- ja keskiosassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Uikujoki
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Ukrainalaiset
UTC+3
Koko vuoden ajan UTC+3:a käyttävät maat kirkkaankeltaisella, kesällä käyttävät maat oranssilla, merialueet sinisellä. UTC+3 on aikavyöhyke, johon maantieteellisesti sisältyvät alueet itäisten pituuspiirien 37° 30′ ja 52° 30′ välillä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja UTC+3
Valamo
Valamon rantakallioita. Valamo on saaristo, joka sijaitsee keskellä Pohjois-Laatokkaa noin 40 kilometriä Sortavalasta etelään.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Valamo
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Valkovenäläiset
Vanhauskoisuus
Vanhauskoisuus-termiä käytetään useasta eri asiasta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vanhauskoisuus
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Varsinaiskarjala
Vartius
Vartius tai Vartius–Lyttä on Kuhmossa sijaitseva Suomen ja Venäjän välisen maantie- ja rautatieliikenteen kansainvälinen rajanylityspaikka, joka sijaitsee noin 140 kilometriä itään Kajaanista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vartius
Värtsilä (Venäjä)
Värtsilän kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Värtsilä on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Värtsilä (Venäjä)
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjä
Venäjän aluejako
Venäjän federaatio on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän aluejako
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
Venäjän jalkapallon 2. divisioona
2.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän jalkapallon 2. divisioona
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän keisari
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän keisarikunta
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän kieli
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän rupla
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäjän väliaikainen hallitus
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Venäläiset
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vepsäläiset
Viehe
Viehe on urheilukalastuksessa kalojen pyydystämiseen käytettävä esine, jota liikutellaan siiman päässä, useimmiten vavan avustuksella.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Viehe
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vienan Karjala
Vienan Karjala (lehti)
Vienan Karjalan etusivu heinäkuussa 2008. Vienan Karjala on Petroskoissa vienankarjalan murteella ilmestynyt sanomalehti.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vienan Karjala (lehti)
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vienan retket
Vienan runokylät
Vuokkiniemi vuonna 2005 Venehjärveä vuonna 2007 Paanajärveä vuonna 2007 Vienan runokylistä kerättiin aikoinaan suurin osa siitä suomalais-karjalaisesta kansanrunoaineistosta, josta koottiin Kalevala.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vienan runokylät
Vienanmeren–Itämeren kanava
Kanava ja sen jatkoyhteys Itämereen. Vienanmeren–Itämeren kanava eli Vienanmeren kanava on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vienanmeren–Itämeren kanava
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vienanmeri
Viola Malmi
Viola Malmi (14. maaliskuuta 1932 Kontupohja, Karjalan ASNT – 15. maaliskuuta 2010 PetroskoiTiina Salmi: Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.) oli petroskoilainen balettimestari, kansantanssinopettaja ja perinteentutkija.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Viola Malmi
Vladimir Dratšov
Vladimir Dratšov Vladimir Petrovitš Dratšov (s. 7. maaliskuuta 1966 Petroskoi, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on entinen ampumahiihtäjä, lajin nelinkertainen maailmanmestari.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vladimir Dratšov
Vodlajärven kansallispuisto
Vodlajärven kansallispuisto on laaja luonnonsuojelualue Arkangelin alueella ja Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vodlajärven kansallispuisto
Vodlajärvi
Vodlajärvi on järvi Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vodlajärvi
Vodlajoki
Vodlajoki on 149 kilometriä pitkä Äänisen itärannalle laskeva joki Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vodlajoki
Vojatšu
Vojatšun kunta Segežan piirin kartalla. Vojatšu on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vojatšu
Vologdan alue
Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Vologdan alue
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvaltain dollari
1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan. Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö.
Katsoa Karjalan tasavalta ja Yhdysvaltain dollari
13. marraskuuta
13.
Katsoa Karjalan tasavalta ja 13. marraskuuta
1991
Vuosi 1991 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Katsoa Karjalan tasavalta ja 1991
Katso myös
Venäjän tasavallat
- Adygeia
- Altain tasavalta
- Baškortostan
- Burjatia
- Dagestan
- Hakassia
- Ingušia
- Kabardi-Balkaria
- Kalmukia
- Karatšai-Tšerkessia
- Karjalan tasavalta
- Komin tasavalta
- Krimin tasavalta
- Marin tasavalta
- Mordva
- Pohjois-Ossetia-Alania
- Sahan tasavalta
- Tšetšenia
- Tšuvassia
- Tatarstan
- Tuva
- Udmurtia
Tunnetaan myös nimellä Karjala (tasavalta), Karjalanmaa, Venäjän Karjala, Venäjän-Karjala.
, Kantalahti (lahti), Karelija (TV- ja radioyhtiö), Karhumäen piiri, Karhumäki, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan historia, Karjalan kieli, Karjalan Sanomat, Karjalan tasavallan hallinnollinen jako, Karjalan tasavallan hymni, Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet, Karjalan tasavallan kansalliskirjasto, Karjalan tasavallan lippu, Karjalan tasavallan vaakuna, Karjalan työkansan kommuuni, Kaupunki, Kaupunkityyppinen taajama, Kemi (Viena), Kemijoki (Viena), Kemin piiri, Keskiaika, Kiži, Kinnermäki, Kipinä (lehti), Kivakkatunturi, Kivatsun luonnonpuisto, Kodima, Kontupohja, Kontupohjan piiri, Kostamuksen luonnonpuisto, Kostamus, Koutajoki (Vienanmeri), Kuittijärvet, Kuusamon raja-asema, Laatokan Karjala, Laatokan saariston kansallispuisto, Laatokka, Lahdenpohja, Lahdenpohjan piiri, Larisa Lazutina, Leningradin alue, Lenta, Leo Sevets, Lieksajärvi, Livvinkarjala, Lokakuun vallankumous, Louhen piiri, Louhi (Karjalan tasavalta), Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista, Luoteinen federaatiopiiri, Luovutettu Karjala, Luterilaisuus, Lyydin kieli, Martsialnyje vody, Mäntytunturi, Moskovan aika, Moskovan Venäjä, Mujejärven piiri, Mujejärvi, Murmanskin alue, Myllärit, Neuvostoliiton hajoaminen, Niiralan raja-asema, Nikolai Aksjonov, Novgorodin tasavalta, Nuorunen, Oma Mua, Paanajärven kansallispuisto, Paikallishallinto (Venäjä), Paperitehdas, Parikkalan raja-asema, Pääjärvi (Karjalan tasavalta), Pääjärvi (taajama), Pääkaupunki, Pääministeri, Periodika, Petroskoi, Petroskoin lentoasema, Petroskoin valtionyliopisto, Pietari (kaupunki), Pinduinen, Pitkärannan piiri, Pitkäranta, Poventsa, Prääsä, Prääsän kansallinen piiri, Presidentti, Puolalaiset, Puudosi, Puudosin piiri, Raja-Karjala, Rapala VMC, Ruotsi, Ruskeala, Saha, Sallan–Kuusamon alue, Sananvapaus, Santtu Karhu & Talvisovat, Seesjärvi, Segeža, Segežan piiri, Sellutehdas, Sieppitunturi, Solovetskinsaaret, Sortavala, Sortavalan piiri, Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo, Soutjärvi, Stora Enso, Suojärven piiri, Suojärvi (kaupunki), Suojoki, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomi, Suunujoki, Tamara Manina, Tasavalta, Tataarit, Tšuuppa, Tuoppajärvi, Uhtua, Uikujärvi (järvi), Uikujoen kalliopiirrosalue, Uikujoki, Ukrainalaiset, UTC+3, Valamo, Valkovenäläiset, Vanhauskoisuus, Varsinaiskarjala, Vartius, Värtsilä (Venäjä), Venäjä, Venäjän aluejako, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–, Venäjän jalkapallon 2. divisioona, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, Venäjän rupla, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäläiset, Vepsäläiset, Viehe, Vienan Karjala, Vienan Karjala (lehti), Vienan retket, Vienan runokylät, Vienanmeren–Itämeren kanava, Vienanmeri, Viola Malmi, Vladimir Dratšov, Vodlajärven kansallispuisto, Vodlajärvi, Vodlajoki, Vojatšu, Vologdan alue, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvaltain dollari, 13. marraskuuta, 1991.