Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto on 34 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Andrei Ždanov, Bolševikit, Gulag, Ideologia, Itärintama (toinen maailmansota), Josif Stalin, Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Kliment Vorošilov, Kolhoosi, Koulu, Luovutetut alueet, Moskova, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton rupla, Neuvostoliiton valtionpäämies, NKVD, Pääministeri, Petroskoi, Siperia, Stalinin vainot, Suomi, Talvisota, Tšeka, Teloitus, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Valtio, Venäjän kieli, ..., Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäläiset, Viisivuotissuunnitelma, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (4 lisää) »
Andrei Ždanov
Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.
Andrei Ždanov ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Andrei Ždanov ja Neuvostoliitto ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Bolševikit ja Neuvostoliitto ·
Gulag
Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.
Gulag ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Gulag ja Neuvostoliitto ·
Ideologia
Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.
Ideologia ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Ideologia ja Neuvostoliitto ·
Itärintama (toinen maailmansota)
Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.
Itärintama (toinen maailmansota) ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliitto ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Josif Stalin ja Neuvostoliitto ·
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Neuvostoliiton vaakuna, jossa tunnuslause on punaisessa nauhassa. Tunnuslause Sergei Jutkevitšin historiallisessa draamaelokuvassa ''Kiväärimies'' (1938). Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin (1848) viimeinen virke.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! ja Neuvostoliitto ·
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Kliment Vorošilov
Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kliment Vorošilov · Kliment Vorošilov ja Neuvostoliitto ·
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kolhoosi · Kolhoosi ja Neuvostoliitto ·
Koulu
Myllytullin koulu Oulussa. Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Koulu · Koulu ja Neuvostoliitto ·
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Luovutetut alueet · Luovutetut alueet ja Neuvostoliitto ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Moskova · Moskova ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton hajoaminen · Neuvostoliiton hajoaminen ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton rupla
Neuvostoliiton rupla oli Neuvostoliiton rahayksikkö vuosina 1923–1991.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton rupla · Neuvostoliiton rupla ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton valtionpäämies
Neuvostoliiton valtionpäämies oli valtion muodollinen johtaja, jonka valta oli paljon vähäisempi kuin tosiasiallisella Neuvostoliiton johtajalla eli kommunistisen puolueen (NKP) pääsihteerillä.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton valtionpäämies · Neuvostoliiton valtionpäämies ja Neuvostoliitto ·
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja NKVD · NKVD ja Neuvostoliitto ·
Pääministeri
Ison-Britannian pääministereistä. Pääministeri, aikaisemmin myös ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa myös ulko- ja sisäpolitiikkaa.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Pääministeri · Neuvostoliitto ja Pääministeri ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Petroskoi · Neuvostoliitto ja Petroskoi ·
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Siperia · Neuvostoliitto ja Siperia ·
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Stalinin vainot · Neuvostoliitto ja Stalinin vainot ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomi · Neuvostoliitto ja Suomi ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Talvisota · Neuvostoliitto ja Talvisota ·
Tšeka
Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus.,, kutsumanimi Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu Neuvosto-Venäjän salainen poliisi.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Tšeka · Neuvostoliitto ja Tšeka ·
Teloitus
Saksalaisjoukot teloittavat neuvostopartisaaneja ampumalla syksyllä 1941. Teloitus on tuomioistuimen tai viranomaisen laillisesti langettaman kuolemantuomion täytäntöönpano, jolloin ihminen surmataan rangaistukseksi rikoksesta.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Teloitus · Neuvostoliitto ja Teloitus ·
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ·
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Valko-Venäjän SNT oli asukasluvultaan viidenneksi ja pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta ·
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Valtio · Neuvostoliitto ja Valtio ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän kieli · Neuvostoliitto ja Venäjän kieli ·
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäläiset · Neuvostoliitto ja Venäläiset ·
Viisivuotissuunnitelma
Viisivuotissuunnitelma on termi, jota monet valtiososialistiset maat (Neuvostoliitto, Kiina, Jugoslavia, Saksan demokraattinen tasavalta, Romania) ja muun muassa Intia, Pakistan, Nepal ja Korean demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Argentiina, Saudi-Arabia, Iran ja Oman ovat käyttäneet tai käyttävät kansantalouden suunnitteluun.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Viisivuotissuunnitelma · Neuvostoliitto ja Viisivuotissuunnitelma ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Yhdysvallat · Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto
- Mitä heillä on yhteistä Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto
- Yhtäläisyyksiä Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto
Vertailu Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on 112 suhteet, kun taas Neuvostoliitto on 570. niillä on yhteistä 34, Jaccard'in indeksi on 4.99% = 34 / (112 + 570).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
