Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin alue

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin alue

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta vs. Leningradin alue

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka. Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.

Yhtäläisyyksiä Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin alue

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin alue on 9 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Inkeriläiset, Käkisalmi, Laatokka, Neuvostoliitto, Suomenlahti, Venäjän kieli, Venäläiset, Viipuri, Vuoksi.

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Inkeriläiset ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Inkeriläiset ja Leningradin alue · Katso lisää »

Käkisalmi

Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.

Käkisalmi ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Käkisalmi ja Leningradin alue · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Laatokka · Laatokka ja Leningradin alue · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Leningradin alue ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomenlahti · Leningradin alue ja Suomenlahti · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäjän kieli · Leningradin alue ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Venäläiset · Leningradin alue ja Venäläiset · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Viipuri · Leningradin alue ja Viipuri · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Vuoksi · Leningradin alue ja Vuoksi · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin alue

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta on 64 suhteet, kun taas Leningradin alue on 142. niillä on yhteistä 9, Jaccard'in indeksi on 4.37% = 9 / (64 + 142).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin alue. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »