Karikatyyri ja Maalaustaide

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Karikatyyri ja Maalaustaide

Karikatyyri vs. Maalaustaide

Karikatyyri (. Artemisia Gentileschi, ''Omakuva maalauksen allegoriana'', 1653. Maalaustaide on eräs kuvataiteen pääalueista.

Antiikki

Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.

Antiikki ja Karikatyyri · Antiikki ja Maalaustaide · Katso lisää »

Claude Monet

Claude Monet oli ranskalainen taidemaalari, joka oli ranskalaisen impressionismin perustajia.

Claude Monet ja Karikatyyri · Claude Monet ja Maalaustaide · Katso lisää »

Historiamaalaus

Robert Wilhelm Ekman, ''Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi'', 1865. Historiamaalaus tarkoittaa maalausta, jossa aiheena voi olla historialliseksi määritelty tapahtuma, kohtaus tai taistelu.

Historiamaalaus ja Karikatyyri · Historiamaalaus ja Maalaustaide · Katso lisää »

Kuva

Kuva on kaksi- tai kolmiulotteinen esitys. Brian MacKay & Ahmad Abas ''Mahdoton kolmio'' (eli Penrosen kolmio) veistoksena. Kuva Kuva on näköaistin tai tuntoaistin avulla havaittava kaksi- tai kolmiulotteinen esitys.

Karikatyyri ja Kuva · Kuva ja Maalaustaide · Katso lisää »

Kuvataide

Johannes Vermeer, ''Maalauksen allegoria'', 1667. Kuvataide kuvaa, yhdistelee ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä.

Karikatyyri ja Kuvataide · Kuvataide ja Maalaustaide · Katso lisää »

Muotokuva

Rembrandt van Rijn, omakuva vuodelta 1660 Muotokuva kuvaa henkilöä.

Karikatyyri ja Muotokuva · Maalaustaide ja Muotokuva · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Karikatyyri ja Renessanssi · Maalaustaide ja Renessanssi · Katso lisää »