Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Adenosiinitrifosfaatti, Aminohapot, Ammoniakki, Ammoniumioni, Apilat, Bakteerit, Flavonoidit, Hemoglobiini, Herne, Hernekasvit, Ilma, Juuri, Lepät, Molybdeeni, Nitraatti, Nitrogenaasi, Omenahappo, Rauta, Soijapapu, Solu, Solulima, Symbioosi, Typensidonta, Typpi, Vety.
Adenosiinitrifosfaatti
Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste, jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Adenosiinitrifosfaatti · Katso lisää »
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Aminohapot · Katso lisää »
Ammoniakki
Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Ammoniakki · Katso lisää »
Ammoniumioni
Ammoniumionin rakenne Ammoniumioni on moniatominen positiviinen kompleksi-ioni, jonka kemiallinen kaava on NH4+.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Ammoniumioni · Katso lisää »
Apilat
Nelisorminen apilanlehti. Apilat eli tähkäapilat (Trifolium) on noin 300 lajia kattava hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Apilat · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Bakteerit · Katso lisää »
Flavonoidit
Flavonoidit ovat lähes kaikissa kasveissa esiintyviä polyfenoleja.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Flavonoidit · Katso lisää »
Hemoglobiini
Hemoglobiini. Hemoglobiini eli verenpuna (lyh. Hb) (C2932H4724N828S8Fe4O848) muodostaa kolmasosan punasolusta.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Hemoglobiini · Katso lisää »
Herne
Herne eli satoherne (Lathyrus oleraceus) on hernekasvien heimoon kuuluva ikivanha viljelyskasvi.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Herne · Katso lisää »
Hernekasvit
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Hernekasvit · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Ilma · Katso lisää »
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Juuri · Katso lisää »
Lepät
Lepät (Alnus) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, joka sisältää noin 30 puu- ja pensaslajia.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Lepät · Katso lisää »
Molybdeeni
Molybdeeni on alkuaine, jonka järjestysluku on 42, CAS-numero 7439-98-7 ja kemiallinen merkki Mo.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Molybdeeni · Katso lisää »
Nitraatti
resonanssimuodot. Nitraatti (NO3- eli nitraatti-ioni), kuten myös nitriitti (NO2), ovat typen ja hapen muodostamia anioneja.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Nitraatti · Katso lisää »
Nitrogenaasi
Malli nitrogenaasin rakenteesta Nitrogenaasi on entsyymikompleksi, joka katalysoi typpimolekyylien pelkistymistä ammoniakiksi.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Nitrogenaasi · Katso lisää »
Omenahappo
Omenahappo eli hydroksibutaanidihappo on dikarboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Omenahappo · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Rauta · Katso lisää »
Soijapapu
Soijapapu eli peltosoijapapu (Glycine max, syn. Soja hispida) on yksivuotinen hernekasvi (Fabaceae).
Uusi!!: Juurinystyrä ja Soijapapu · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Solu · Katso lisää »
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Solulima · Katso lisää »
Symbioosi
merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Symbioosi · Katso lisää »
Typensidonta
Typensidonta on prosessi, jossa ilmakehässä tai muualla oleva molekyylimuotoinen typpi (N2) muutetaan eliöille sopivaan muotoon.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Typensidonta · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Typpi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Juurinystyrä ja Vety · Katso lisää »
