Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Jurakausi ja Liitukausi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Jurakausi ja Liitukausi

Jurakausi vs. Liitukausi

kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.

Yhtäläisyyksiä Jurakausi ja Liitukausi

Jurakausi ja Liitukausi on 52 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aasia, Aavikko, Afrikka, Ammoniitit, Atlantin valtameri, Australia, Dinosaurukset, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Eurooppa, Ginkgoales, Gondwana, Happi, Havupuut, Hiilidioksidi, Hyönteiset, Intian valtameri, Jäätikkö, Jättiläismanner, Joukkosukupuutto, Joutsenliskot, Kalaliskot, Kallioperä, Käpypalmut, Keski-Eurooppa, Koppisiemeniset, Kortteet, Kuutiometri, Laava, Lauraasia, ..., Lentoliskot, Linnut, Maa, Manner, Mannerliikunnot, Merivirta, Mesotsooinen maailmankausi, Nilviäiset, Nisäkkäät, Pangea, Päiväntasaaja, Plankton, Pohjois-Amerikka, Puu, Salmi, Saniaiset, Teropodit, Tethysmeri, Triaskausi, Trooppinen sademetsä, Tulivuorenpurkaus, Välimeri. Laajenna indeksi (22 lisää) »

Aasia

Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.

Aasia ja Jurakausi · Aasia ja Liitukausi · Katso lisää »

Aavikko

Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.

Aavikko ja Jurakausi · Aavikko ja Liitukausi · Katso lisää »

Afrikka

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.

Afrikka ja Jurakausi · Afrikka ja Liitukausi · Katso lisää »

Ammoniitit

Halkaistusta ammoniitista nähdään sen kuoren väliseinät ja kammiot. Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, joiden lähimpiä nykysukulaisia lienevät helmiveneet.

Ammoniitit ja Jurakausi · Ammoniitit ja Liitukausi · Katso lisää »

Atlantin valtameri

Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.

Atlantin valtameri ja Jurakausi · Atlantin valtameri ja Liitukausi · Katso lisää »

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.

Australia ja Jurakausi · Australia ja Liitukausi · Katso lisää »

Dinosaurukset

Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.

Dinosaurukset ja Jurakausi · Dinosaurukset ja Liitukausi · Katso lisää »

Etelä-Amerikka

Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.

Etelä-Amerikka ja Jurakausi · Etelä-Amerikka ja Liitukausi · Katso lisää »

Etelämanner

Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.

Etelämanner ja Jurakausi · Etelämanner ja Liitukausi · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Eurooppa ja Jurakausi · Eurooppa ja Liitukausi · Katso lisää »

Ginkgoales

Ginkgoales on paljassiemenisten kasvien ryhmä.

Ginkgoales ja Jurakausi · Ginkgoales ja Liitukausi · Katso lisää »

Gondwana

Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.

Gondwana ja Jurakausi · Gondwana ja Liitukausi · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Happi ja Jurakausi · Happi ja Liitukausi · Katso lisää »

Havupuut

Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.

Havupuut ja Jurakausi · Havupuut ja Liitukausi · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Hiilidioksidi ja Jurakausi · Hiilidioksidi ja Liitukausi · Katso lisää »

Hyönteiset

Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.

Hyönteiset ja Jurakausi · Hyönteiset ja Liitukausi · Katso lisää »

Intian valtameri

Intian valtameri Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka sijaitsee Afrikan, Aasian, Australian ja Eteläisen jäämeren välissä.

Intian valtameri ja Jurakausi · Intian valtameri ja Liitukausi · Katso lisää »

Jäätikkö

Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.

Jäätikkö ja Jurakausi · Jäätikkö ja Liitukausi · Katso lisää »

Jättiläismanner

Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.

Jättiläismanner ja Jurakausi · Jättiläismanner ja Liitukausi · Katso lisää »

Joukkosukupuutto

Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.

Joukkosukupuutto ja Jurakausi · Joukkosukupuutto ja Liitukausi · Katso lisää »

Joutsenliskot

Joutsenliskot eli plesiosaurit (Plesiosauria) on sukupuuttoon kuollut matelijoihin kuuluva lahko.

Joutsenliskot ja Jurakausi · Joutsenliskot ja Liitukausi · Katso lisää »

Kalaliskot

Kalaliskoja maalauksen havainnollistamana (''Heinrich Harder'', 1916). Kalaliskot (Ichthyosauria) on Ichthyopterygia ylälahkoon kuuluva sukupuuttoon kuollut diapsidisten matelijoiden lahko.

Jurakausi ja Kalaliskot · Kalaliskot ja Liitukausi · Katso lisää »

Kallioperä

Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.

Jurakausi ja Kallioperä · Kallioperä ja Liitukausi · Katso lisää »

Käpypalmut

Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.

Jurakausi ja Käpypalmut · Käpypalmut ja Liitukausi · Katso lisää »

Keski-Eurooppa

Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.

Jurakausi ja Keski-Eurooppa · Keski-Eurooppa ja Liitukausi · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Jurakausi ja Koppisiemeniset · Koppisiemeniset ja Liitukausi · Katso lisää »

Kortteet

Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).

Jurakausi ja Kortteet · Kortteet ja Liitukausi · Katso lisää »

Kuutiometri

Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.

Jurakausi ja Kuutiometri · Kuutiometri ja Liitukausi · Katso lisää »

Laava

Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.

Jurakausi ja Laava · Laava ja Liitukausi · Katso lisää »

Lauraasia

triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.

Jurakausi ja Lauraasia · Lauraasia ja Liitukausi · Katso lisää »

Lentoliskot

Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.

Jurakausi ja Lentoliskot · Lentoliskot ja Liitukausi · Katso lisää »

Linnut

Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.

Jurakausi ja Linnut · Liitukausi ja Linnut · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

Jurakausi ja Maa · Liitukausi ja Maa · Katso lisää »

Manner

Manner on täysin veden ympäröimä, saarta suurempi, yhtenäinen maa-alue erotukseksi maanosista, jotka ovat ihmisen määrittämiä.

Jurakausi ja Manner · Liitukausi ja Manner · Katso lisää »

Mannerliikunnot

Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.

Jurakausi ja Mannerliikunnot · Liitukausi ja Mannerliikunnot · Katso lisää »

Merivirta

Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.

Jurakausi ja Merivirta · Liitukausi ja Merivirta · Katso lisää »

Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.

Jurakausi ja Mesotsooinen maailmankausi · Liitukausi ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »

Nilviäiset

Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.

Jurakausi ja Nilviäiset · Liitukausi ja Nilviäiset · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Jurakausi ja Nisäkkäät · Liitukausi ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Pangea

Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.

Jurakausi ja Pangea · Liitukausi ja Pangea · Katso lisää »

Päiväntasaaja

350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.

Jurakausi ja Päiväntasaaja · Liitukausi ja Päiväntasaaja · Katso lisää »

Plankton

Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.

Jurakausi ja Plankton · Liitukausi ja Plankton · Katso lisää »

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Jurakausi ja Pohjois-Amerikka · Liitukausi ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »

Puu

Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.

Jurakausi ja Puu · Liitukausi ja Puu · Katso lisää »

Salmi

Gibraltarinsalmi satelliittikuvassa E10-tie ylittää Tjeldsundbru-sillan kautta Tjeldsundet-salmen manner-Norjasta Hinnøyan saarelle. Kuva syyskuulta 2010. Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.

Jurakausi ja Salmi · Liitukausi ja Salmi · Katso lisää »

Saniaiset

Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.

Jurakausi ja Saniaiset · Liitukausi ja Saniaiset · Katso lisää »

Teropodit

Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.

Jurakausi ja Teropodit · Liitukausi ja Teropodit · Katso lisää »

Tethysmeri

Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.

Jurakausi ja Tethysmeri · Liitukausi ja Tethysmeri · Katso lisää »

Triaskausi

Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.

Jurakausi ja Triaskausi · Liitukausi ja Triaskausi · Katso lisää »

Trooppinen sademetsä

Amazonin sademetsää. Trooppinen sademetsä on ainavihanta ja tiheä sademetsä tropiikissa, jossa sataa vähintään 1 500 millimetriä vuodessa.

Jurakausi ja Trooppinen sademetsä · Liitukausi ja Trooppinen sademetsä · Katso lisää »

Tulivuorenpurkaus

Havaiji-purkauksen laavavirtaa– alaoikealla Stromboli-purkaus Yasurtulivuoren purkaus. Tulivuorenpurkaus on tapahtuma, jossa tulivuoresta purkautuu magmaa, kiviä, pölymäistä ainetta ja kaasua.

Jurakausi ja Tulivuorenpurkaus · Liitukausi ja Tulivuorenpurkaus · Katso lisää »

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.

Jurakausi ja Välimeri · Liitukausi ja Välimeri · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Jurakausi ja Liitukausi

Jurakausi on 104 suhteet, kun taas Liitukausi on 197. niillä on yhteistä 52, Jaccard'in indeksi on 17.28% = 52 / (104 + 197).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Jurakausi ja Liitukausi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »