Yhtäläisyyksiä Juhana III ja Kustaa II Aadolf
Juhana III ja Kustaa II Aadolf on 9 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Juhana nuorempi, Kaarle IX, Luterilaisuus, Puola, Ruotsi, Ruotsin hallitsija, Sigismund, Tukholma, Vaasa (suku).
Juhana nuorempi
Juhana nuorempi Runeberg.org.
Juhana III ja Juhana nuorempi · Juhana nuorempi ja Kustaa II Aadolf ·
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Juhana III ja Kaarle IX · Kaarle IX ja Kustaa II Aadolf ·
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Juhana III ja Luterilaisuus · Kustaa II Aadolf ja Luterilaisuus ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Juhana III ja Puola · Kustaa II Aadolf ja Puola ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Juhana III ja Ruotsi · Kustaa II Aadolf ja Ruotsi ·
Ruotsin hallitsija
Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.
Juhana III ja Ruotsin hallitsija · Kustaa II Aadolf ja Ruotsin hallitsija ·
Sigismund
Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.
Juhana III ja Sigismund · Kustaa II Aadolf ja Sigismund ·
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Juhana III ja Tukholma · Kustaa II Aadolf ja Tukholma ·
Vaasa (suku)
Vaasa-suku (ruots. Vasa tai Vase Otavan iso tietosanakirja, osa 9, palsta 705. Helsinki: Otava, 1965.) oli ruotsalainen aatelinen, sittemmin kuninkaallinen suku, joka hallitsi Ruotsia vuosina 1523–1654 ja Puolaa vuosina 1587–1668.
Juhana III ja Vaasa (suku) · Kustaa II Aadolf ja Vaasa (suku) ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Juhana III ja Kustaa II Aadolf
- Mitä heillä on yhteistä Juhana III ja Kustaa II Aadolf
- Yhtäläisyyksiä Juhana III ja Kustaa II Aadolf
Vertailu Juhana III ja Kustaa II Aadolf
Juhana III on 72 suhteet, kun taas Kustaa II Aadolf on 58. niillä on yhteistä 9, Jaccard'in indeksi on 6.92% = 9 / (72 + 58).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Juhana III ja Kustaa II Aadolf. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: