Sisällysluettelo
260 suhteet: A. F. Airo, Aarne Tarkas, Adolf Hitler, Ahvenanmaan maakunta, Ajopuuteoria, Aku Louhimies, Aladár Paasonen, Aleksandra Kollontai, Alfred Jodl, Anthony Eden, Antikomintern-sopimus, Antrea, Antti Tuuri, Arkangeli, Asemasota, Australia, Ääninen, Äänisentauksen piiri, Äyräpään–Vuosalmen taistelut, Åke Lindman, Baltian maiden miehitys, Benedict Zilliacus, Berliini, Berliinin taistelu, Carl Enckell, Carl Gustaf Emil Mannerheim, De facto, De jure, Demilitarisointi, Eduard Dietl, Edvin Laine, Edwin Linkomies, Elisenvaaran pommitus, Erich Buschenhagen, Erik Heinrichs, Erillissotateesi, Etulinjan edessä, Eurooppa, Führer, Finnair, Franklin D. Roosevelt, Franz Halder, Gestapo, Goznak, Hangon rintama 1941, Hangon vuokra-alue, Hankoniemi, Hannu Valtonen (kirjailija), Helsingin Sanomat, Helsingin suurpommitukset, ... Laajenna indeksi (210 lisää) »
- Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
- Neuvostoliiton sodat
- Suomen ja Venäjän väliset suhteet
- Suomen sodat
A. F. Airo
Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.
Katsoa Jatkosota ja A. F. Airo
Aarne Tarkas
Aarne Adolf Tarkas (vuoteen 1947 Saastamoinen) oli suomalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja.
Katsoa Jatkosota ja Aarne Tarkas
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Katsoa Jatkosota ja Adolf Hitler
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Katsoa Jatkosota ja Ahvenanmaan maakunta
Ajopuuteoria
Ajopuuteoria on historiantutkimuksessa kiistelty näkemys, jonka mukaan Suomi kulkeutui vuosina 1940–1941 jatkosotaan Neuvostoliittoa vastaan ja natsi-Saksan rinnalle omasta tahdostaan riippumatta.
Katsoa Jatkosota ja Ajopuuteoria
Aku Louhimies
Aku Urban Louhimies (s. 3. heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen käsikirjoittaja, tuottaja ja elokuvaohjaaja.
Katsoa Jatkosota ja Aku Louhimies
Aladár Paasonen
Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.
Katsoa Jatkosota ja Aladár Paasonen
Aleksandra Kollontai
Aleksandra Mihailovna Kollontai (o.s. Domontovitš,; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti.
Katsoa Jatkosota ja Aleksandra Kollontai
Alfred Jodl
Alfred Josef Ferdinand Jodl (10. toukokuuta 1890 Würzburg – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli saksalainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa.
Katsoa Jatkosota ja Alfred Jodl
Anthony Eden
Robert Anthony Eden, Avonin ensimmäinen jaarli, (12. kesäkuuta 1897 – 14. tammikuuta 1977) oli brittiläinen konservatiivipoliitikko, joka toimi kolmen kauden ajan ulkoministerinä ja sen jälkeen lyhyen aikaa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1955–1957.
Katsoa Jatkosota ja Anthony Eden
Antikomintern-sopimus
Japanin Saksan-suurlähettiläs Kintomo Mushakoji ja Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoittamassa Antikomintern-sopimusta. Turkki liittyi sopimukseen tarkkailijana 18. kesäkuuta 1941. Antikomintern-sopimus oli Saksan ja Japanin välinen antikommunistinen sopimus, joka allekirjoitettiin 25.
Katsoa Jatkosota ja Antikomintern-sopimus
Antrea
Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.
Katsoa Jatkosota ja Antrea
Antti Tuuri
Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.
Katsoa Jatkosota ja Antti Tuuri
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
Katsoa Jatkosota ja Arkangeli
Asemasota
Ensimmäisen maailmansodan asemasotaa Sommessa vuonna 1916. Asemasota on sotatilanne, jossa rintamalinjat pysyvät pitkään paikallaan.
Katsoa Jatkosota ja Asemasota
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Katsoa Jatkosota ja Australia
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Katsoa Jatkosota ja Ääninen
Äänisentauksen piiri
Äänisentauksen piiri eli Äänisentakainen piiri eli Äänisniemen piiri on entinen hallintoalue Karjalan ASNT:ssa, nykyisessä Karjalan tasavallassa.
Katsoa Jatkosota ja Äänisentauksen piiri
Äyräpään–Vuosalmen taistelut
Maastoutettu rynnäkkötykki Sturmgeschütz III. SA-kuvat. Äyräpään–Vuosalmen taistelut käytiin kesä–heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella.
Katsoa Jatkosota ja Äyräpään–Vuosalmen taistelut
Åke Lindman
Åke Leonard Lindman (vuoteen 1948 Järvinen) oli suomalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja sekä jalkapalloilija.
Katsoa Jatkosota ja Åke Lindman
Baltian maiden miehitys
Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset. Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi.
Katsoa Jatkosota ja Baltian maiden miehitys
Benedict Zilliacus
Emil Benedict Zilliacus (11. tammikuuta 1921 Helsinki – 28. tammikuuta 2013 Helsinki) oli suomenruotsalainen toimittaja (nimimerkillä Bez), kirjailija, käsikirjoittaja ja kääntäjä.
Katsoa Jatkosota ja Benedict Zilliacus
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Katsoa Jatkosota ja Berliini
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Katsoa Jatkosota ja Berliinin taistelu
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Katsoa Jatkosota ja Carl Enckell
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Katsoa Jatkosota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim
De facto
De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.
Katsoa Jatkosota ja De facto
De jure
De jure tai de iure on ilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa ”lakiin perustuen”.
Katsoa Jatkosota ja De jure
Demilitarisointi
Korean demilitarisoitu vyöhyke Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla. Demilitarisointi (DMZ), jonka vastakohta on militarisointi tai remilitarisointi (uudelleen aseistaminen), tarkoittaa jonkin maantieteellisen alueen tyhjentämistä sotilaista, ampumatarvikkeista, aseista ja muusta sotilaallisesta aineksesta.
Katsoa Jatkosota ja Demilitarisointi
Eduard Dietl
Eduard Wohlrath Christian Dietl (s. 21. heinäkuuta 1890 Bad Aibling, Saksa – 23. kesäkuuta 1944 Steiermark, Saksa (nyk. Itävaltaa) oli saksalainen sotilaskomentaja toisen maailmansodan aikana, arvoltaan kenraalieversti. Dietl oli jo varhain kansallissosialismin kannattaja, kansallissosialistisen puolueen jäsen ja eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista.
Katsoa Jatkosota ja Eduard Dietl
Edvin Laine
Edvin Armas Laine (vuoteen 1906 Bovellán) oli Suomen tunnetuimpia teatteri- ja elokuvaohjaajia.
Katsoa Jatkosota ja Edvin Laine
Edwin Linkomies
Edwin Johan Hildegard Linkomies (vuoteen 1928 Flinck; 22. joulukuuta 1894 Viipuri – 8. syyskuuta 1963 Helsinki) oli Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori, rehtori ja kansleri sekä suomalainen poliitikko ja pääministeri.
Katsoa Jatkosota ja Edwin Linkomies
Elisenvaaran pommitus
Elisenvaaran pommitus 20.
Katsoa Jatkosota ja Elisenvaaran pommitus
Erich Buschenhagen
Erich Buschenhagen vuonna 1946. Erich Buschenhagen oli Saksan maavoimien jalkaväenkenraali toisen maailmansodan aikana.
Katsoa Jatkosota ja Erich Buschenhagen
Erik Heinrichs
Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.
Katsoa Jatkosota ja Erik Heinrichs
Erillissotateesi
Erillissotateesi on Suomen jatkosotaan liittyvä väittämä, jonka mukaan sota Neuvostoliittoa vastaan oli erillinen natsi-Saksan samanaikaiseen idän sotaretkeen nähden.
Katsoa Jatkosota ja Erillissotateesi
Etulinjan edessä
Etulinjan edessä on Åke Lindmanin ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2004.
Katsoa Jatkosota ja Etulinjan edessä
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Jatkosota ja Eurooppa
Führer
Führer (lausunta) oli kansallissosialistisen Saksan diktaattorina vuosina 1933–1945 hallinneen Adolf Hitlerin käyttämä titteli.
Katsoa Jatkosota ja Führer
Finnair
Finnairin pääkonttori – House of Travel and Transportation (HOTT). Helsinki-Vantaan lentoaseman miehistökeskus (TOKE-rakennus). Finnair Lounge Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalissa 2. Finnairin Airbus A320-214. Finnair (aiemmin Aero Oy) on suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä Suomen sisäisillä ja kansainvälisillä markkinoilla.
Katsoa Jatkosota ja Finnair
Franklin D. Roosevelt
Franklin Delano Roosevelt (30. tammikuuta 1882 Hyde Park – 12. huhtikuuta 1945 Warm Springs), joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä FDR, oli Yhdysvaltojen 32. presidentti (1933–1945).
Katsoa Jatkosota ja Franklin D. Roosevelt
Franz Halder
Saksan puolustusvoimien esikuntapäällikkö kenraali Halder astuu lentokoneesta Malmin lentokentälle Suomen-vierailunsa alkaessa. Franz Ritter Halder (30. kesäkuuta 1884 Würzburg, Saksan keisarikunta – 2. huhtikuuta 1972 Aschau im Chiemgau, Baijeri, Länsi-Saksa) oli saksalainen kenraali ja armeijan yleisesikunnan päällikkö vuodesta 1938 syyskuuhun 1942 asti, jolloin Adolf Hitler nimitti Kurt Zeitzlerin hänen tilalleen.
Katsoa Jatkosota ja Franz Halder
Gestapo
Gestapo (ääntämys, saksaksi), koko nimeltään Geheime Staatspolizei Kotimaisten kielten keskus oli natsi-Saksan poliittinen turvallisuuspoliisiorganisaatio.
Katsoa Jatkosota ja Gestapo
Goznak
Goznak on Venäjän valtiovarainministeriön omistama yritys, johon sisältyy useita rahapajoja ja setelipaperitehtaita.
Katsoa Jatkosota ja Goznak
Hangon rintama 1941
Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.
Katsoa Jatkosota ja Hangon rintama 1941
Hangon vuokra-alue
Moskovan rauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Hangon vuokra-alueen rajoista. Kartassa Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskuntien allekirjoitukset. Hangon vuokra-alue oli talvisodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle vuokraama alue Hankoniemellä.
Katsoa Jatkosota ja Hangon vuokra-alue
Hankoniemi
Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.
Katsoa Jatkosota ja Hankoniemi
Hannu Valtonen (kirjailija)
Hannu Valtonen on suomalainen upseeri, museonjohtaja ja ilmailukirjailija.
Katsoa Jatkosota ja Hannu Valtonen (kirjailija)
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Katsoa Jatkosota ja Helsingin Sanomat
Helsingin suurpommitukset
Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin.
Katsoa Jatkosota ja Helsingin suurpommitukset
Henrik Meinander
Henrik Meinander (2016) Carl Henrik Meinander (s. 19. toukokuuta 1960 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston historian professori.
Katsoa Jatkosota ja Henrik Meinander
Henrik Ramsay
Carl Henrik Wolter Ramsay (31. maaliskuuta 1886 Helsinki – 25. heinäkuuta 1951 Visby) oli suomalainen Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko ja talousmies.
Katsoa Jatkosota ja Henrik Ramsay
Hiljaisuus (suomalainen elokuva)
Hiljaisuus on 9.
Katsoa Jatkosota ja Hiljaisuus (suomalainen elokuva)
Hjalmar J. Procopé
Johan Hjalmar Fredrik (Hjalmar Johan Fredrik, Hjalmar J.) Procopé (8. elokuuta 1889 Tukholma – 8. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja diplomaatti.
Katsoa Jatkosota ja Hjalmar J. Procopé
Hjalmar Siilasvuo
Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana.
Katsoa Jatkosota ja Hjalmar Siilasvuo
Hylätyt talot, autiot pihat
Hylätyt talot, autiot pihat on Lauri Törhösen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 2000.
Katsoa Jatkosota ja Hylätyt talot, autiot pihat
IG Farben
Indigon tuotantoa BASF:n tehtaalla vuonna 1890 I.G. Farbenindustrie AG (lyh. IG Farben) oli suuri saksalainen kemianteollisuuden yhtymä, monialayhtymä, joka oli toiminnassa vuosina 1925–1952.
Katsoa Jatkosota ja IG Farben
Ilkka Vanne
Ilkka Erkki Tapani Vanne (s. 31. maaliskuuta 1946 Lappeenranta) on suomalainen ohjaaja.
Katsoa Jatkosota ja Ilkka Vanne
Ilomantsin taistelu 1944
Ilomantsin taistelu oli Neuvostoliiton viimeinen suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodassa 26.
Katsoa Jatkosota ja Ilomantsin taistelu 1944
Immolan lentokenttä
Immolan lentokenttä on Imatralla, Ensimmäisellä Salpausselällä, noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokenttä.
Katsoa Jatkosota ja Immolan lentokenttä
Imperial War Museum
Imperial War Museum (IWM) on sotahistoriallinen museo Isossa-Britanniassa.
Katsoa Jatkosota ja Imperial War Museum
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Katsoa Jatkosota ja Inkeri
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Katsoa Jatkosota ja Inkeriläiset
Insinööritoimisto Ratas
Oy Insinööritoimisto Ratas oli Helsingissä 1940-luvun alussa toiminut yritys, joka toimi myös suomalaisten SS-vapaaehtoisjoukkojen kokoamisen ja huoltamisen peiteorganisaationa.
Katsoa Jatkosota ja Insinööritoimisto Ratas
IS-sarja (panssarivaunu)
Josif Stalin -panssarivaunusarja, joka nimettiin Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin mukaan, oli joukko Neuvostoliitossa toisen maailmansodan aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja.
Katsoa Jatkosota ja IS-sarja (panssarivaunu)
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjala
Itä-Karjalan keskitysleirit
182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.
Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjalan keskitysleirit
Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.
Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944
Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944 tai Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Itä-Karjalasta 1944 jakaantuu kahteen eri hyökkäykseen, jotka ovat.
Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Katsoa Jatkosota ja Itä-Preussi
Itämeren laivasto
Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.
Katsoa Jatkosota ja Itämeren laivasto
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Katsoa Jatkosota ja Itämerensuomalaiset kansat
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Katsoa Jatkosota ja Itämeri
Itärintama (toinen maailmansota)
Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.
Katsoa Jatkosota ja Itärintama (toinen maailmansota)
Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 13 (JR 13) oli 17. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 13. prikaatin yksiköt täydennettynä Salon suojeluskuntapiirin perustamilla yksiköillä.
Katsoa Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota)
Jatkosodan asemasotavaihe
Jatkosodan asemasotavaihe alkoi joulukuussa 1941 jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen ja päättyi kesäkuussa 1944, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan asemasotavaihe
Jatkosodan heimosoturit
Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan heimosoturit
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta
Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta tarkoittaa Suomen sotatoimia jotka häiritsivät Neuvostoliiton ilma-alusten toimintaa Suomen alueella jatkosodassa.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta
Jatkosodan suomalaiset lentokoneet
Jatkosodan suomalaiset lentokoneet käsittivät muun muassa seuraavia lentokoneita.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan suomalaiset lentokoneet
Jatkosodan vapaaehtoiset
Jatkosotaan osallistui lähes 7 000 ulkomaalaista vapaaehtoista ja loikkaria.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan vapaaehtoiset
Jatkosodan vastarinta
Jatkosodan vastarintaa suoritettiin Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.
Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan vastarinta
Jäämerentie
Jäämerentien linjaus Rovaniemeltä Liinahamariin, matka 531 km. Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie.
Katsoa Jatkosota ja Jäämerentie
Joachim von Ribbentrop
Ulrich Friedrich Wilhelm Joachim Ribbentrop, vuodesta 1925 von Ribbentrop (30. huhtikuuta 1893 Wesel, Preussi, Saksa – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa), oli natsi-Saksan ulkoministeri vuosina 1938–1945.
Katsoa Jatkosota ja Joachim von Ribbentrop
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Katsoa Jatkosota ja Josif Stalin
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Katsoa Jatkosota ja Juho Kusti Paasikivi
Jukka Rangell
Johan Wilhelm (J. W., Jukka) Rangell (25. lokakuuta 1894 Hauho – 12. maaliskuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen Kansallista Edistyspuoluetta edustanut poliitikko, pankinjohtaja ja urheiluvaikuttaja, joka toimi Suomen pääministerinä välirauhan ja jatkosodan aikana vuosina 1941–1943.
Katsoa Jatkosota ja Jukka Rangell
Kalastajasaarento
Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.
Katsoa Jatkosota ja Kalastajasaarento
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Katsoa Jatkosota ja Kanada
Kannaksen suurhyökkäys 1944
Kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton puna-armeijan kesällä 1944 Karjalankannaksella suorittama jatkosodan massiivinen sotatoimi.
Katsoa Jatkosota ja Kannaksen suurhyökkäys 1944
Karhumäen piiri
Karhumäen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Jatkosota ja Karhumäen piiri
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Katsoa Jatkosota ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Katsoa Jatkosota ja Karjalankannas
Käsivarsi (Suomi)
Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.
Katsoa Jatkosota ja Käsivarsi (Suomi)
Kesän 1944 ratkaisutaistelut
Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat tuhotun T34-tankin Tali-Ihantalassa. Kesän 1944 ratkaisutaistelut on termi jolla viitataan Suomen armeijan jatkosodassa käymiin taisteluihin Neuvostoliiton suurhyökkäyksiä vastaan Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.
Katsoa Jatkosota ja Kesän 1944 ratkaisutaistelut
Keskisaarento
Vanha talo Keskisaarennolla. Keskisaarento on Kalastajasaarennon mannermaahan yhdistävä kannas ja niemi Euroopan puoleisen Venäjän pohjoisosassa.
Katsoa Jatkosota ja Keskisaarento
Kiel
Kiel on satamakaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa.
Katsoa Jatkosota ja Kiel
Kiestinki
Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Jatkosota ja Kiestinki
Kirill Meretskov
Kirill Afanasjevitš Meretskov (7. kesäkuuta 1897 Nazarjevo, Venäjä – 30. joulukuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Espanjan sisällissodan ja toisen maailmansodan aikainen armeijakenraali.
Katsoa Jatkosota ja Kirill Meretskov
Kirkkoniemi
Kävelykatu Kirkkoniemen kirkko Kirkkoniemi (alkujaan Akkulanniemi) on Etelä-Varangin kunnan keskustaajama.
Katsoa Jatkosota ja Kirkkoniemi
Kolosjoen kaivos
Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella. Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.Skiftesvik 2008, kuvaliite Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos.
Katsoa Jatkosota ja Kolosjoen kaivos
Kommunismi Suomessa
Kommunismi Suomessa on ollut usean puolueen ja ryhmittymän tavoittelema poliittinen järjestelmä.
Katsoa Jatkosota ja Kommunismi Suomessa
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15.
Katsoa Jatkosota ja Kuuterselän taistelu
KV-sarja
Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (KV), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja.
Katsoa Jatkosota ja KV-sarja
Laatokan Karjalan valtaus 1941
Laatokan Karjalan valtaus 1941 oli sotatoimi jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.
Katsoa Jatkosota ja Laatokan Karjalan valtaus 1941
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Katsoa Jatkosota ja Laatokka
Lahden radioasema
Lahden radiomastot Radiomäellä Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993.
Katsoa Jatkosota ja Lahden radioasema
Laila Hirvisaari
Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies; 7. kesäkuuta 1938 Viipuri – 16. kesäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Katsoa Jatkosota ja Laila Hirvisaari
Lapin maakunta
Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.
Katsoa Jatkosota ja Lapin maakunta
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Katsoa Jatkosota ja Lapin sota
Lauri Törhönen
Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja, joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.
Katsoa Jatkosota ja Lauri Törhönen
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Katsoa Jatkosota ja Leningradin alue
Leningradin sotilaspiiri
270px Leningradin sotilaspiiri oli Venäjän luoteinen sotilaspiiri, joka ulottui Pohjoiselta jäämereltä Norjan ja Euroopan unionin rajoilta etelään.
Katsoa Jatkosota ja Leningradin sotilaspiiri
Lennart Oesch
Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892 Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja ministeri.
Katsoa Jatkosota ja Lennart Oesch
Lento-osasto Kuhlmey
1./SG 3:n Ju 87 D-5 -kone Immolassa 21. kesäkuuta 1944. 4./JG 54:n Fw 190 A-6 -konetta huolletaan Immolassa kesäkuussa 1944. Lento-osasto Kuhlmey oli komentajansa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty toisen maailmansodan aikainen Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen osasto, joka oli koottu Kuhlmeyn komentaman Schlachtgeschwader 3:n ympärille.
Katsoa Jatkosota ja Lento-osasto Kuhlmey
Leonid Govorov
Leonid Govorov Leonid Aleksandrovitš Govorov) (22. helmikuuta 1897 Kirov – 19. maaliskuuta 1955) oli neuvostoliittolainen kenraali, joka toimi tykistökomentajana talvisodassa 1939–1940 ja komensi jatkosodassa puna-armeijan joukkoja suurhyökkäyksen aikana Karjalankannaksella vuoden 1944 kesällä.
Katsoa Jatkosota ja Leonid Govorov
Liikekannallepano
Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Katsoa Jatkosota ja Liikekannallepano
Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941
Alueen kartta Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941 olivat toiseen maailmansotaan liittynyt Britannian kuninkaallisen laivaston lentotukialuksilta nousseiden laivaston ilmavoimien lentokoneiden 30.
Katsoa Jatkosota ja Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941
Liinahamarin reitti
Liinahamarin reitti Rovaniemi-Petsamo Liikennettä hoitamaan asetettu Paavo Talvela sai suuret valtuudet asian hoitamiseksi. Tarvittaessa hallitus oli valmis turvautumaan jopa sotatilalakiin. Kuvassa kenraalimajuri Talvela talvisodan aikana. Liinahamarin reitti oli välirauhan aikana 1940–1941 Suomen ja Ruotsin ainoa vapaa ulkomaankauppareitti ohi Saksan ja Neuvostoliiton hallitsemien alueiden.
Katsoa Jatkosota ja Liinahamarin reitti
Linkomiehen hallitus
Linkomiehen hallitus oli Edwin Linkomiehen johtama koalitiohallitus, joka työskenteli 5.
Katsoa Jatkosota ja Linkomiehen hallitus
Lontoo
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä.
Katsoa Jatkosota ja Lontoo
Lothar Rendulic
Lothar Rendulić oli kroaattisukua ollut itävaltalainen lakitieteen tohtori ja kenraalieversti Saksan armeijassa.
Katsoa Jatkosota ja Lothar Rendulic
Lotta Svärd
Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.
Katsoa Jatkosota ja Lotta Svärd
Luettelo ministereistä Suomen ulkoministeriössä
Tämä on luettelo Suomen ulkoministeriössä toimineista ministereistä.
Katsoa Jatkosota ja Luettelo ministereistä Suomen ulkoministeriössä
Luftwaffe (Wehrmacht)
Luftwaffe oli natsi-Saksan ilmavoimien (1935–1945) virallinen nimi.
Katsoa Jatkosota ja Luftwaffe (Wehrmacht)
Lupaus (elokuva)
Lupaus on Ilkka Vanteen ohjaama suomalainen lotista kertova elokuva, joka sai ensi-iltansa 2.
Katsoa Jatkosota ja Lupaus (elokuva)
Maksim Litvinov
Maksim Maksimovitš Litvinov (syntyään Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) (17. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1876 – 31. joulukuuta 1951) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939.
Katsoa Jatkosota ja Maksim Litvinov
Markian Popov
Markian Mihailovitš Popov (15. marraskuuta 1902 Ust-Medveditskajan kylä, nykyinen Volgogradin alueen Serafimovitšin kaupunki – 22. huhtikuuta 1969 Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton puna-armeijan kenraali ja Neuvostoliiton sankari.
Katsoa Jatkosota ja Markian Popov
Markku Jokisipilä
Markku Juhani Jokisipilä (s. 5. helmikuuta 1972 Helsinki) on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteen tohtori.
Katsoa Jatkosota ja Markku Jokisipilä
Matkustajakone Kalevan pudotus
Matkustajakone Kaleva (OH-ALL) oli Aero O/Y:n kolmimoottorinen Junkers Ju-52-3/mge -lentokone, jonka kaksi neuvostoliittolaista Iljušin DB-3 -pommikonetta ampui alas sen ollessa reittilennolla 1631 Tallinnasta Helsinkiin 14.
Katsoa Jatkosota ja Matkustajakone Kalevan pudotus
Matti Kassila
Matti Uolevi Kassila (12. tammikuuta 1924 Keuruu – 13. joulukuuta 2018 Vantaa) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja sekä kirjailija.
Katsoa Jatkosota ja Matti Kassila
Miekantuppipäiväkäsky
Mannerheimin 11.7.1941 antama miekantuppipäiväkäsky. Miekantuppipäiväkäsky oli Suomen puolustusvoimien ylipäällikön Carl Gustaf Emil Mannerheimin heinäkuun 11.
Katsoa Jatkosota ja Miekantuppipäiväkäsky
Miekkavala
Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23.
Katsoa Jatkosota ja Miekkavala
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Katsoa Jatkosota ja Moskovan rauhansopimus (1940)
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Katsoa Jatkosota ja Moskovan välirauha
Murmansk
Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.
Katsoa Jatkosota ja Murmansk
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Jatkosota ja Murmanskin alue
Muurmannin rata
Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.
Katsoa Jatkosota ja Muurmannin rata
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Katsoa Jatkosota ja Natsi-Saksa
Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa
Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa - artikkeli käsittelee taulukkomuotoisena Puna-armeijan Suomen vastaisella rintamalla olleita divisioonia.
Katsoa Jatkosota ja Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Jatkosota ja Neuvostoliitto
Nikolaus von Falkenhorst
Paul Nikolaus von Falkenhorst (17. tammikuuta 1885 Breslau, Sleesia – 18. kesäkuuta 1968 Holzminden, Ala-Saksi) oli saksalainen kenraalieversti (Generaloberst), joka suunnitteli Tanskan ja Norjan valloituksen, operaatio Weserübungin, vuonna 1940.
Katsoa Jatkosota ja Nikolaus von Falkenhorst
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Katsoa Jatkosota ja NKVD
Normandian maihinnousu
Normandian maihinnousu oli läntisten liittoutuneiden armeijoiden Pohjois-Ranskaan tekemä suuri maihinnousu toisessa maailmansodassa vuonna 1944.
Katsoa Jatkosota ja Normandian maihinnousu
Nurmes
Nurmeksen rukoushuone Nurmes on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Pielisen pohjoispäässä.
Katsoa Jatkosota ja Nurmes
Oikeisto
Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Katsoa Jatkosota ja Oikeisto
Olli Saarela
Olli Juhani Saarela (s. 11. maaliskuuta 1965 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja.
Katsoa Jatkosota ja Olli Saarela
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Katsoa Jatkosota ja Operaatio Barbarossa
Operaatio Kilpapurjehdus
Operaatio Kilpapurjehdus oli 22.
Katsoa Jatkosota ja Operaatio Kilpapurjehdus
Operaatio Weserübung
Operaatio Weserübung oli Saksan asevoimien koodinimi Tanskan ja Norjan miehitykseen tähtäävälle operaatiolle toisessa maailmansodassa.
Katsoa Jatkosota ja Operaatio Weserübung
Oslo
Oslo on Norjan pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Katsoa Jatkosota ja Oslo
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Jatkosota ja Oulu
Panssarintorjunta
taktinen merkki. Lahti L-39 -panssarintorjuntakivääri. M72 LAW -kertasinko. AgustaWestland Apache panssarintorjuntahelikopteri Panssarintorjunta (pst) on panssarivaunujen ja muiden panssaroitujen kohteiden tuhoamisesta käytetty yleisnimitys.
Katsoa Jatkosota ja Panssarintorjunta
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Katsoa Jatkosota ja Pariisin rauhansopimus (1947)
Päämaja
Ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Mannerheim aamuratsastuksella Päämajalla tarkoitetaan tässä artikkelissa Suomen sisällissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista ylimmän sodanjohdon toimintaympäristöä, ylipäällikön esikuntaa.
Katsoa Jatkosota ja Päämaja
Päämaja (elokuva)
Päämaja on Matti Kassilan ohjaama sotahistoriallinen elokuva vuodelta 1970.
Katsoa Jatkosota ja Päämaja (elokuva)
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Katsoa Jatkosota ja Petroskoi
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa.
Katsoa Jatkosota ja Petsamo
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Katsoa Jatkosota ja Pietari (kaupunki)
Pohjoinen armeijaryhmä
Pohjoinen armeijaryhmä oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka koordinoi siihen liitettyjen armeijoiden toimintaa.
Katsoa Jatkosota ja Pohjoinen armeijaryhmä
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Katsoa Jatkosota ja Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941
Hyökkäystavoitteet pohjoisella rintamanosalla. Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 on nimitys Lapin sotatoimille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.
Katsoa Jatkosota ja Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941
Porkkalan vuokra-alue
O. Enckell. Porkkalan vuokra-alue oli Porkkalanniemeä ympäröinyt alue, jonka Suomi joutui vuokraamaan 50 vuoden ajaksi Neuvostoliitolle vuoden 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla ja joka oli Neuvostoliiton hallussa vuosina 1944–1956.
Katsoa Jatkosota ja Porkkalan vuokra-alue
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Katsoa Jatkosota ja Puna-armeija
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäivänä Ensossa 1944 Ohimarssissa Ensossa 1944 saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4.
Katsoa Jatkosota ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
Puolustusvoimien ylipäällikkö
Puolustusvoimien ylipäällikkö Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia.
Katsoa Jatkosota ja Puolustusvoimien ylipäällikkö
Rangellin hallitus
Rangellin hallitus oli Jukka Rangellin johtama koalitiohallitus, joka työskenteli 3.
Katsoa Jatkosota ja Rangellin hallitus
Rauni Mollberg
Rauni Antero ”Molle” Mollberg (15. huhtikuuta 1929 Hämeenlinna – 11. lokakuuta 2007 Loimaa) oli suomalainen akateemikko ja elokuva- ja televisio-ohjaaja.
Katsoa Jatkosota ja Rauni Mollberg
Röytän maihinnousu
Röytän maihinnousu (myös Tornion maihinnousu) oli suomalaisten Lapin sodan alkuvaiheessa lokakuun alussa 1944 saksalaisjoukkojen selustaan, Röytän saaressa olevaan Tornion satamaan tekemä maihinnousu.
Katsoa Jatkosota ja Röytän maihinnousu
Reichsmark
Reichsmark (lyhenne RM) oli Saksan rahayksikkö vuodesta 1924 vuoteen 1948.
Katsoa Jatkosota ja Reichsmark
Rintamalotta
Rintamalotta on Aarne Tarkaksen ohjaama elokuva vuodelta 1956.
Katsoa Jatkosota ja Rintamalotta
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Katsoa Jatkosota ja Risto Ryti
Rolf Witting
Rolf Johan Witting (30. syyskuuta 1879 Viipuri – 11. lokakuuta 1944 Porvoon maalaiskunta) oli suomalainen merentutkija ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) poliitikko.
Katsoa Jatkosota ja Rolf Witting
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Katsoa Jatkosota ja Rovaniemi
Ruben Lagus
Ernst Ruben Lagus oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.
Katsoa Jatkosota ja Ruben Lagus
Rudolf Walden
Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.
Katsoa Jatkosota ja Rudolf Walden
Rukajärven tie (elokuva)
Rukajärven tie on Olli Saarelan ohjaama sotaelokuva, jonka ensi-ilta oli tammikuussa 1999.
Katsoa Jatkosota ja Rukajärven tie (elokuva)
Ryti–Ribbentrop-sopimus
Ryti–Ribbentrop-sopimus (myös pelkkä Ribbentrop-sopimus) oli Suomen presidentti Risto Rytin kansallissosialistisen Saksan johtajalle Adolf Hitlerille jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 lähettämä kirje, jossa hän sitoutui olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää.
Katsoa Jatkosota ja Ryti–Ribbentrop-sopimus
Sakari Kirjavainen
Sakari Rafael Kirjavainen (s. 30. lokakuuta 1960 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja ja kirjailija.
Katsoa Jatkosota ja Sakari Kirjavainen
Saksan 20. vuoristoarmeija
Saksan 20.
Katsoa Jatkosota ja Saksan 20. vuoristoarmeija
Saksan valtakunnankansleri
Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.
Katsoa Jatkosota ja Saksan valtakunnankansleri
Saksan valtakunta
Saksan valtakunta viittaa vuosien 1871 ja 1945 väliseen Saksaan.
Katsoa Jatkosota ja Saksan valtakunta
Salpalinja
Salpalinja Moskovan rauhan rajojen kartalla Salpalinja (myös Salpa-asema), viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.
Katsoa Jatkosota ja Salpalinja
Salzburg
Salzburg on Itävallan neljänneksi suurin kaupunki ja Salzburgin osavaltion pääkaupunki.
Katsoa Jatkosota ja Salzburg
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Katsoa Jatkosota ja Sodankylä
Sota
Atomipommi. Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti.
Katsoa Jatkosota ja Sota
Sotamarsalkka
Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.
Katsoa Jatkosota ja Sotamarsalkka
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäsenet hevosenkengän muotoisen pöydän takana, heidän edessään sihteerit ja pikakirjoittajat, selin kolmessa rivissä pöytien ääressä syytetyt ja heidän avustajansa.
Katsoa Jatkosota ja Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana
Rukajärven tiellä jatkosodan aikana. Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana olivat vuosina 1939–1945 vangittuina pidettyjä sotilaita.
Katsoa Jatkosota ja Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana
Sotavanki
Saksalaisia sotavankeja 1944. Sotavanki on jonkin valtion sotilas, joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä sodankäynnissä.
Katsoa Jatkosota ja Sotavanki
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Katsoa Jatkosota ja Stalingradin taistelu
Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa
Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa olivat Suomen puolustusvoimissa talvisodan ja jatkosodan aikana taistelleita sotilaita, jotka joutuivat vangituksi ja kuljetetuksi Neuvostoliiton vankileireille.
Katsoa Jatkosota ja Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa
Suomen ilmavoimat
Ilmavoimien lippu ilman joukko-osastotunnusta. Suomen ilmavoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta.
Katsoa Jatkosota ja Suomen ilmavoimat
Suomen ilmavoimien historia
Suomen ilmavoimien historia käsittelee Suomen ilmavoimien organisaatiota, kalustohankintoja sekä koulutus- ja taistelutoimintaa puolustushaaran perustamisesta vuodesta 1918 alkaen.
Katsoa Jatkosota ja Suomen ilmavoimien historia
Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus
Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus oli syksyllä 1940 Suomen ja Saksan välillä solmittu ryhmä sopimuksia, jotka sallivat saksalaisten sotilasjoukkojen kuljetukset Pohjanmaan satamien ja Pohjois-Norjan rajan välillä.
Katsoa Jatkosota ja Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus
Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941
Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 käsittelee talvisodan jälkeisen välirauhan aikana tapahtunutta maiden ulkopoliittista lähentymistä ja tapahtumia ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja jatkosodan alkua.
Katsoa Jatkosota ja Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941
Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941
Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 käsittelee välirauhan aikaista maiden sotilaallista yhteistyötä ja toimenpiteitä talvisodan lopusta jatkosodan syttymiseen.
Katsoa Jatkosota ja Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941
Suomen marsalkka
Ryti. Suomen marsalkka on arvonimi, jonka eduskunta 4.
Katsoa Jatkosota ja Suomen marsalkka
Suomen merivoimat
Suomen merivoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja ilmavoimien ohella.
Katsoa Jatkosota ja Suomen merivoimat
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Katsoa Jatkosota ja Suomen sisällissota
Suomen sotakorvaukset
Suomen sotakorvaukset olivat sotakorvauksia, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle.
Katsoa Jatkosota ja Suomen sotakorvaukset
Suomen-pojat
Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana. Mannerheimin tervehdys virolaisille vapaaehtoisille. Kuva on JR 200 -kirjasta. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia.
Katsoa Jatkosota ja Suomen-pojat
Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura
Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS, myöhemmässä kirjallisuudessa myös SNS I) oli talvisodan jälkeen, välirauhan aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen ystävyysseura.
Katsoa Jatkosota ja Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Katsoa Jatkosota ja Suomenlahti
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Katsoa Jatkosota ja Suomensukuinen
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Jatkosota ja Suomi
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Katsoa Jatkosota ja Suomussalmi
Suur-Saksa
Katutaisteluissa juhlivia vallankumouksellisia 18.–19. maaliskuuta 1848 Berliinissä. Frankfurtissa vuonna 1849. Suur-Saksa oli 1800- ja 1900-luvuilla kukoistanut ajatus Saksan valtiosta, johon kuuluisivat kaikki saksankielisen väestön asuttamat alueet.
Katsoa Jatkosota ja Suur-Saksa
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Katsoa Jatkosota ja Suur-Suomi
Suurhyökkäys Syväriltä 1944
Linnoitustöitä Syvärillä kolme päivää ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. Suurhyökkäys Syväriltä 1944 oli puna-armeijan suorittama suurhyökkäys Syväriltä U-asemaan jatkosodassa kesällä 1944.
Katsoa Jatkosota ja Suurhyökkäys Syväriltä 1944
Suursaaren valtaus
Suursaaren valtaus oli suomalaisten tekemä sotilasoperaatio jatkosodassa 27.
Katsoa Jatkosota ja Suursaaren valtaus
Svenska frivilligbataljonen
Svenska frivilligbataljonen (SFB) eli Hangon pataljoona oli jatkosodassa ruotsalaisista vapaaehtoisista koostunut pataljoona, joka vuonna 1941 osallistui Lounais-Suomen Hankoniemellä olleen Neuvostoliiton laivastotukikohdan piiritykseen.
Katsoa Jatkosota ja Svenska frivilligbataljonen
Svenska frivilligkompaniet
Svenska frivilligbataljonen viralliselta nimeltä Erillinen Komppania oli ruotsalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko jatkosodassa.
Katsoa Jatkosota ja Svenska frivilligkompaniet
Syväri
Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.
Katsoa Jatkosota ja Syväri
Syysmanööverit
Syysmanööverit oli syyskuussa vuonna 1944 toisen maailmansodan aikaan Pohjois-Suomessa olleiden Saksan ja Suomen armeijoiden kesken tehty salainen sopimus saksalaisjoukkojen asteittaisesta rauhanomaisesta vetäytymisestä kohti Norjaa.
Katsoa Jatkosota ja Syysmanööverit
Szczecin
Szczecin (IPA) on satamakaupunki Luoteis-Puolassa ja Länsi-Pommerin voivodikunnan pääkaupunki.
Katsoa Jatkosota ja Szczecin
Taistelu Ranskasta
Taistelu Ranskasta eli Ranskan valtaus oli toisen maailmansodan länsirintaman vaihe, jossa Saksan sotavoimat tuhosivat Ranskan asevoimat ja ajoivat brittiläisen siirtoarmeijan Manner-Euroopasta touko–kesäkuussa 1940.
Katsoa Jatkosota ja Taistelu Ranskasta
Tali-Ihantala 1944
Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama elokuva, joka perustuu jatkosodan lopulla käytyyn Talin–Ihantalan taisteluun.
Katsoa Jatkosota ja Tali-Ihantala 1944
Talin–Ihantalan taistelu
Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä kesällä 1944.
Katsoa Jatkosota ja Talin–Ihantalan taistelu
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Jatkosota ja Talvisota
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Katsoa Jatkosota ja Tarton rauha
Teheranin konferenssi
Teheranin konferenssi oli Neuvostoliiton, Ison-Britannian ja Yhdysvaltain järjestämä kokous toisen maailmansodan aikana Teheranissa 28.
Katsoa Jatkosota ja Teheranin konferenssi
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Jatkosota ja Toinen maailmansota
Toivo Tarjanne
Toivo Tarjanne (8. helmikuuta 1893 Helsinki – 23. elokuuta 1988) oli suomalainen lakimies, joka toimi oikeuskanslerina ja korkeimman oikeuden presidenttinä.
Katsoa Jatkosota ja Toivo Tarjanne
Tornionlaakson taistelut
Tornionjokilaakson taistelut lokakuun 1944 alussa muodostivat Lapin sodan (1944–1945) aktiivisimman vaiheen.
Katsoa Jatkosota ja Tornionlaakson taistelut
Tulitauko
Tulitauko tarkoittaa taukoa, jossa sotivat osapuolet keskeyttävät taistelutoiminnan ja pidättäytyvät toistensa vastaisesta taistelutoiminnasta määräajaksi esimerkiksi aselevon aikaansaamiseksi.
Katsoa Jatkosota ja Tulitauko
Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.
Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)
Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955.
Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)
Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)
Tuntematon sotilas on vuonna 1985 valmistunut suomalainen sotaelokuva.
Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)
Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva)
Tuntematon sotilas on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut suomalainen sotaelokuva, jonka on ohjannut Aku Louhimies.
Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva)
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Katsoa Jatkosota ja Turku
U-asema
U-asema eli Pitkärannan–Loimolan linja (U-linja) oli Laatokan Karjalassa sijaitseva jatkosodan aikainen puolustuslinja.
Katsoa Jatkosota ja U-asema
Ultimaatumi
Japanin antama ultimaatumi hollantilaisille Balikpapanissa. Ultimaatumi (viimeinen) eli uhkavaatimus on varsinkin valtion toiselle valtiolle esittämä vaatimus, jota tehostetaan määräämällä aikaraja sen täyttämiseen ja uhkaus seurauksesta, jos vaatimukseen ei suostuta.
Katsoa Jatkosota ja Ultimaatumi
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Katsoa Jatkosota ja Uudenmaan maakunta
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Jatkosota ja Uusi-Seelanti
Valpo I
Valtiollinen poliisi (lyh. Valpo) oli Suomen valtion poliisi- ja tiedusteluorganisaationa Etsivän Keskuspoliisin seuraaja, joka toimi vuosina 1938–1944.
Katsoa Jatkosota ja Valpo I
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Katsoa Jatkosota ja Varsinais-Suomen maakunta
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Katsoa Jatkosota ja Väinö Tanner
Välirauha
Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).
Katsoa Jatkosota ja Välirauha
Vetehis-luokan sukellusvene
Vetehis-luokka oli Suomen merivoimien kolmen sukellusveneen muodostama alusluokka toisessa maailmansodassa.
Katsoa Jatkosota ja Vetehis-luokan sukellusvene
Vichyn Ranska
Vichyn Ranska, virallisesti Ranskan valtio oli natsi-Saksan ohjaaman nukkehallituksen hallitsema Ranskan valtio vuosina 1940–1944.
Katsoa Jatkosota ja Vichyn Ranska
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Katsoa Jatkosota ja Viipuri
Viipurinlahden taistelu (1944)
Viipurinlahden taistelu oli jatkosodassa Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäys kesä–heinäkuussa 1944 suomalaisjoukkojen hallussa oleville Viipurinlahden saarille ja Suomen mantereelle.
Katsoa Jatkosota ja Viipurinlahden taistelu (1944)
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Katsoa Jatkosota ja Viro
Vjatšeslav Molotov
Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Katsoa Jatkosota ja Vjatšeslav Molotov
Vladimir Dekanozov
Vladimir Dekanozov vuonna 1938. Vladimir Georgijevitš Dekanozov (Dekanozišvili) (kesäkuu 1898 – 23. joulukuuta 1953) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja poliitikko, joka johti maansa ulkomaantiedustelua 1930-luvun lopulla.
Katsoa Jatkosota ja Vladimir Dekanozov
Voitonpäivä
Vuoden 1945 voitonjuhla neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Voitonpäivä (V-E-Day) on useissa toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolella taistelleissa maissa juhlapäivä, jota vietetään natsi-Saksasta 8.
Katsoa Jatkosota ja Voitonpäivä
Vologda
Vologda on Vologdan alueen pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa Vologdajoen varrella.
Katsoa Jatkosota ja Vologda
Vologdan alue
Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Katsoa Jatkosota ja Vologdan alue
VT-linja
VT-aseman sijainti kartalla. Vammelsuun–Taipaleen linja eli VT-linja oli suomalaisten toinen puolustuslinja jatkosodassa Karjalankannaksella.
Katsoa Jatkosota ja VT-linja
Vuotso
Vuotso on Suomen Lapin eteläisin saamelaiskylä Sodankylässä.
Katsoa Jatkosota ja Vuotso
Waffen-SS
Waffen-SS (suomeksi myös Ase-SS) oli natsi-Saksan Schutzstaffel-joukkojen (SS) aseistettu siipi.
Katsoa Jatkosota ja Waffen-SS
Washington (DC)
Washington, virallisesti District of Columbia, on Yhdysvaltain pääkaupunki.
Katsoa Jatkosota ja Washington (DC)
Winston Churchill
Winston Leonard Spencer Churchill oli brittiläinen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955.
Katsoa Jatkosota ja Winston Churchill
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Jatkosota ja Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Jatkosota ja Yhdysvallat
Yhdysvaltain dollari
1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan. Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö.
Katsoa Jatkosota ja Yhdysvaltain dollari
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Katsoa Jatkosota ja Yleisradio
YYA-sopimus
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.
Katsoa Jatkosota ja YYA-sopimus
6. SS-vuoristodivisioona Nord
6.
Katsoa Jatkosota ja 6. SS-vuoristodivisioona Nord
Katso myös
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
- Äyräpään–Vuosalmen taistelut
- Itä-Karjalan valtaus 1941
- Jatkosota
- Kannaksen suurhyökkäys 1944
- Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
- Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni
- Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu
- Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna
- Karjalankannaksen valtaus 1941
- Laatokan Karjalan valtaus 1941
- Nietjärven taistelu
- Operaatio Napakettu
- Porlammen motti
- Talin–Ihantalan taistelu
- Viipurin taistelu (1941)
- Viipurinlahden taistelu (1944)
Neuvostoliiton sodat
- Afganistanin sota
- Angolan sisällissota
- Azerbaidžanin kriisi
- Elokuun kansannousu
- Eritrean itsenäisyyssota
- Etelä-Afrikan rajasota
- Indokiinan sota
- Jatkosota
- Korean sota
- Kylmä sota
- Neuvostoliiton–Japanin rajasota
- Ogadenin sota
- Talvisota
- Toinen maailmansota
- Unkarin kansannousu
- Ussurin rajavälikohtaus
- Venäjän sisällissota
- Vietnamin sota
Suomen ja Venäjän väliset suhteet
- Aleksanteri-instituutti
- Anton-tapaus
- Bobrikovin murha
- Brest-Litovskin rauha
- EastCham Finland
- Free Skate
- Heimosodat
- Helsingin huippukokous 2018
- Janus Putkonen
- Jatkosota
- Jessikka Aro
- Johan Bäckman
- Jon Hellevig
- Karjala-kysymys
- Kotiryssä
- Kotkan merikaapeli
- Läskikapina
- M/S Arctic Sea
- MV-media
- Martti J. Kari
- Miekantuppipäiväkäsky
- Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen
- Paasikiven–Kekkosen linja
- Rantala-tapaus
- Suomen Moskovan-suurlähetystö
- Suomen itsenäisyysjulistus
- Suomen ja Venäjän suhteet
- Suomen sisällissota
- Suomettuminen
- Suomi–Venäjä-Seura
- Teboil
- Tehtaankatu (Helsinki)
- Venäjän Maarianhaminan konsulaatti
Suomen sodat
- Afganistanin sota (2001–2021)
- Davidin kapina
- Hattujen sota
- Jatkosota
- Lapin sota
- Luettelo Suomen historian sodista
- Novgorodin ja jäämien sodat
- Nuijasota
- Oolannin sota
- Suomen sisällissota
- Suomen sota
- Talvisota
- Toinen maailmansota
- Toinen ristiretki Suomeen