Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Jatkosota

Indeksi Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Sisällysluettelo

  1. 260 suhteet: A. F. Airo, Aarne Tarkas, Adolf Hitler, Ahvenanmaan maakunta, Ajopuuteoria, Aku Louhimies, Aladár Paasonen, Aleksandra Kollontai, Alfred Jodl, Anthony Eden, Antikomintern-sopimus, Antrea, Antti Tuuri, Arkangeli, Asemasota, Australia, Ääninen, Äänisentauksen piiri, Äyräpään–Vuosalmen taistelut, Åke Lindman, Baltian maiden miehitys, Benedict Zilliacus, Berliini, Berliinin taistelu, Carl Enckell, Carl Gustaf Emil Mannerheim, De facto, De jure, Demilitarisointi, Eduard Dietl, Edvin Laine, Edwin Linkomies, Elisenvaaran pommitus, Erich Buschenhagen, Erik Heinrichs, Erillissotateesi, Etulinjan edessä, Eurooppa, Führer, Finnair, Franklin D. Roosevelt, Franz Halder, Gestapo, Goznak, Hangon rintama 1941, Hangon vuokra-alue, Hankoniemi, Hannu Valtonen (kirjailija), Helsingin Sanomat, Helsingin suurpommitukset, ... Laajenna indeksi (210 lisää) »

  2. Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
  3. Neuvostoliiton sodat
  4. Suomen ja Venäjän väliset suhteet
  5. Suomen sodat

A. F. Airo

Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.

Katsoa Jatkosota ja A. F. Airo

Aarne Tarkas

Aarne Adolf Tarkas (vuoteen 1947 Saastamoinen) oli suomalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja.

Katsoa Jatkosota ja Aarne Tarkas

Adolf Hitler

Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).

Katsoa Jatkosota ja Adolf Hitler

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Katsoa Jatkosota ja Ahvenanmaan maakunta

Ajopuuteoria

Ajopuuteoria on historiantutkimuksessa kiistelty näkemys, jonka mukaan Suomi kulkeutui vuosina 1940–1941 jatkosotaan Neuvostoliittoa vastaan ja natsi-Saksan rinnalle omasta tahdostaan riippumatta.

Katsoa Jatkosota ja Ajopuuteoria

Aku Louhimies

Aku Urban Louhimies (s. 3. heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen käsikirjoittaja, tuottaja ja elokuvaohjaaja.

Katsoa Jatkosota ja Aku Louhimies

Aladár Paasonen

Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.

Katsoa Jatkosota ja Aladár Paasonen

Aleksandra Kollontai

Aleksandra Mihailovna Kollontai (o.s. Domontovitš,; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti.

Katsoa Jatkosota ja Aleksandra Kollontai

Alfred Jodl

Alfred Josef Ferdinand Jodl (10. toukokuuta 1890 Würzburg – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli saksalainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa.

Katsoa Jatkosota ja Alfred Jodl

Anthony Eden

Robert Anthony Eden, Avonin ensimmäinen jaarli, (12. kesäkuuta 1897 – 14. tammikuuta 1977) oli brittiläinen konservatiivipoliitikko, joka toimi kolmen kauden ajan ulkoministerinä ja sen jälkeen lyhyen aikaa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1955–1957.

Katsoa Jatkosota ja Anthony Eden

Antikomintern-sopimus

Japanin Saksan-suurlähettiläs Kintomo Mushakoji ja Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoittamassa Antikomintern-sopimusta. Turkki liittyi sopimukseen tarkkailijana 18. kesäkuuta 1941. Antikomintern-sopimus oli Saksan ja Japanin välinen antikommunistinen sopimus, joka allekirjoitettiin 25.

Katsoa Jatkosota ja Antikomintern-sopimus

Antrea

Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.

Katsoa Jatkosota ja Antrea

Antti Tuuri

Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.

Katsoa Jatkosota ja Antti Tuuri

Arkangeli

Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.

Katsoa Jatkosota ja Arkangeli

Asemasota

Ensimmäisen maailmansodan asemasotaa Sommessa vuonna 1916. Asemasota on sotatilanne, jossa rintamalinjat pysyvät pitkään paikallaan.

Katsoa Jatkosota ja Asemasota

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.

Katsoa Jatkosota ja Australia

Ääninen

Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.

Katsoa Jatkosota ja Ääninen

Äänisentauksen piiri

Äänisentauksen piiri eli Äänisentakainen piiri eli Äänisniemen piiri on entinen hallintoalue Karjalan ASNT:ssa, nykyisessä Karjalan tasavallassa.

Katsoa Jatkosota ja Äänisentauksen piiri

Äyräpään–Vuosalmen taistelut

Maastoutettu rynnäkkötykki Sturmgeschütz III. SA-kuvat. Äyräpään–Vuosalmen taistelut käytiin kesä–heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella.

Katsoa Jatkosota ja Äyräpään–Vuosalmen taistelut

Åke Lindman

Åke Leonard Lindman (vuoteen 1948 Järvinen) oli suomalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja sekä jalkapalloilija.

Katsoa Jatkosota ja Åke Lindman

Baltian maiden miehitys

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset. Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi.

Katsoa Jatkosota ja Baltian maiden miehitys

Benedict Zilliacus

Emil Benedict Zilliacus (11. tammikuuta 1921 Helsinki – 28. tammikuuta 2013 Helsinki) oli suomenruotsalainen toimittaja (nimimerkillä Bez), kirjailija, käsikirjoittaja ja kääntäjä.

Katsoa Jatkosota ja Benedict Zilliacus

Berliini

Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Katsoa Jatkosota ja Berliini

Berliinin taistelu

Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.

Katsoa Jatkosota ja Berliinin taistelu

Carl Enckell

Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.

Katsoa Jatkosota ja Carl Enckell

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Katsoa Jatkosota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim

De facto

De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.

Katsoa Jatkosota ja De facto

De jure

De jure tai de iure on ilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa ”lakiin perustuen”.

Katsoa Jatkosota ja De jure

Demilitarisointi

Korean demilitarisoitu vyöhyke Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla. Demilitarisointi (DMZ), jonka vastakohta on militarisointi tai remilitarisointi (uudelleen aseistaminen), tarkoittaa jonkin maantieteellisen alueen tyhjentämistä sotilaista, ampumatarvikkeista, aseista ja muusta sotilaallisesta aineksesta.

Katsoa Jatkosota ja Demilitarisointi

Eduard Dietl

Eduard Wohlrath Christian Dietl (s. 21. heinäkuuta 1890 Bad Aibling, Saksa – 23. kesäkuuta 1944 Steiermark, Saksa (nyk. Itävaltaa) oli saksalainen sotilaskomentaja toisen maailmansodan aikana, arvoltaan kenraalieversti. Dietl oli jo varhain kansallissosialismin kannattaja, kansallissosialistisen puolueen jäsen ja eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista.

Katsoa Jatkosota ja Eduard Dietl

Edvin Laine

Edvin Armas Laine (vuoteen 1906 Bovellán) oli Suomen tunnetuimpia teatteri- ja elo­kuva­ohjaajia.

Katsoa Jatkosota ja Edvin Laine

Edwin Linkomies

Edwin Johan Hildegard Linkomies (vuoteen 1928 Flinck; 22. joulukuuta 1894 Viipuri – 8. syyskuuta 1963 Helsinki) oli Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori, rehtori ja kansleri sekä suomalainen poliitikko ja pääministeri.

Katsoa Jatkosota ja Edwin Linkomies

Elisenvaaran pommitus

Elisenvaaran pommitus 20.

Katsoa Jatkosota ja Elisenvaaran pommitus

Erich Buschenhagen

Erich Buschenhagen vuonna 1946. Erich Buschenhagen oli Saksan maavoimien jalkaväenkenraali toisen maailmansodan aikana.

Katsoa Jatkosota ja Erich Buschenhagen

Erik Heinrichs

Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.

Katsoa Jatkosota ja Erik Heinrichs

Erillissotateesi

Erillissotateesi on Suomen jatkosotaan liittyvä väittämä, jonka mukaan sota Neuvostoliittoa vastaan oli erillinen natsi-Saksan samanaikaiseen idän sotaretkeen nähden.

Katsoa Jatkosota ja Erillissotateesi

Etulinjan edessä

Etulinjan edessä on Åke Lindmanin ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2004.

Katsoa Jatkosota ja Etulinjan edessä

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Katsoa Jatkosota ja Eurooppa

Führer

Führer (lausunta) oli kansallissosialistisen Saksan diktaattorina vuosina 1933–1945 hallinneen Adolf Hitlerin käyttämä titteli.

Katsoa Jatkosota ja Führer

Finnair

Finnairin pääkonttori – House of Travel and Transportation (HOTT). Helsinki-Vantaan lentoaseman miehistökeskus (TOKE-rakennus). Finnair Lounge Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalissa 2. Finnairin Airbus A320-214. Finnair (aiemmin Aero Oy) on suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä Suomen sisäisillä ja kansainvälisillä markkinoilla.

Katsoa Jatkosota ja Finnair

Franklin D. Roosevelt

Franklin Delano Roosevelt (30. tammikuuta 1882 Hyde Park – 12. huhtikuuta 1945 Warm Springs), joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä FDR, oli Yhdysvaltojen 32. presidentti (1933–1945).

Katsoa Jatkosota ja Franklin D. Roosevelt

Franz Halder

Saksan puolustusvoimien esikuntapäällikkö kenraali Halder astuu lentokoneesta Malmin lentokentälle Suomen-vierailunsa alkaessa. Franz Ritter Halder (30. kesäkuuta 1884 Würzburg, Saksan keisarikunta – 2. huhtikuuta 1972 Aschau im Chiemgau, Baijeri, Länsi-Saksa) oli saksalainen kenraali ja armeijan yleisesikunnan päällikkö vuodesta 1938 syyskuuhun 1942 asti, jolloin Adolf Hitler nimitti Kurt Zeitzlerin hänen tilalleen.

Katsoa Jatkosota ja Franz Halder

Gestapo

Gestapo (ääntämys, saksaksi), koko nimeltään Geheime Staatspolizei Kotimaisten kielten keskus oli natsi-Saksan poliittinen turvallisuuspoliisiorganisaatio.

Katsoa Jatkosota ja Gestapo

Goznak

Goznak on Venäjän valtiovarainministeriön omistama yritys, johon sisältyy useita rahapajoja ja setelipaperitehtaita.

Katsoa Jatkosota ja Goznak

Hangon rintama 1941

Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Katsoa Jatkosota ja Hangon rintama 1941

Hangon vuokra-alue

Moskovan rauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Hangon vuokra-alueen rajoista. Kartassa Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskuntien allekirjoitukset. Hangon vuokra-alue oli talvisodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle vuokraama alue Hankoniemellä.

Katsoa Jatkosota ja Hangon vuokra-alue

Hankoniemi

Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.

Katsoa Jatkosota ja Hankoniemi

Hannu Valtonen (kirjailija)

Hannu Valtonen on suomalainen upseeri, museonjohtaja ja ilmailukirjailija.

Katsoa Jatkosota ja Hannu Valtonen (kirjailija)

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.

Katsoa Jatkosota ja Helsingin Sanomat

Helsingin suurpommitukset

Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin.

Katsoa Jatkosota ja Helsingin suurpommitukset

Henrik Meinander

Henrik Meinander (2016) Carl Henrik Meinander (s. 19. toukokuuta 1960 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston historian professori.

Katsoa Jatkosota ja Henrik Meinander

Henrik Ramsay

Carl Henrik Wolter Ramsay (31. maaliskuuta 1886 Helsinki – 25. heinäkuuta 1951 Visby) oli suomalainen Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko ja talousmies.

Katsoa Jatkosota ja Henrik Ramsay

Hiljaisuus (suomalainen elokuva)

Hiljaisuus on 9.

Katsoa Jatkosota ja Hiljaisuus (suomalainen elokuva)

Hjalmar J. Procopé

Johan Hjalmar Fredrik (Hjalmar Johan Fredrik, Hjalmar J.) Procopé (8. elokuuta 1889 Tukholma – 8. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja diplomaatti.

Katsoa Jatkosota ja Hjalmar J. Procopé

Hjalmar Siilasvuo

Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana.

Katsoa Jatkosota ja Hjalmar Siilasvuo

Hylätyt talot, autiot pihat

Hylätyt talot, autiot pihat on Lauri Törhösen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 2000.

Katsoa Jatkosota ja Hylätyt talot, autiot pihat

IG Farben

Indigon tuotantoa BASF:n tehtaalla vuonna 1890 I.G. Farbenindustrie AG (lyh. IG Farben) oli suuri saksalainen kemianteollisuuden yhtymä, monialayhtymä, joka oli toiminnassa vuosina 1925–1952.

Katsoa Jatkosota ja IG Farben

Ilkka Vanne

Ilkka Erkki Tapani Vanne (s. 31. maaliskuuta 1946 Lappeenranta) on suomalainen ohjaaja.

Katsoa Jatkosota ja Ilkka Vanne

Ilomantsin taistelu 1944

Ilomantsin taistelu oli Neuvostoliiton viimeinen suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodassa 26.

Katsoa Jatkosota ja Ilomantsin taistelu 1944

Immolan lentokenttä

Immolan lentokenttä on Imatralla, Ensimmäisellä Salpausselällä, noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokenttä.

Katsoa Jatkosota ja Immolan lentokenttä

Imperial War Museum

Imperial War Museum (IWM) on sotahistoriallinen museo Isossa-Britanniassa.

Katsoa Jatkosota ja Imperial War Museum

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Katsoa Jatkosota ja Inkeri

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Katsoa Jatkosota ja Inkeriläiset

Insinööritoimisto Ratas

Oy Insinööritoimisto Ratas oli Helsingissä 1940-luvun alussa toiminut yritys, joka toimi myös suomalaisten SS-vapaaehtoisjoukkojen kokoamisen ja huoltamisen peiteorganisaationa.

Katsoa Jatkosota ja Insinööritoimisto Ratas

IS-sarja (panssarivaunu)

Josif Stalin -panssarivaunusarja, joka nimettiin Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin mukaan, oli joukko Neuvostoliitossa toisen maailmansodan aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja.

Katsoa Jatkosota ja IS-sarja (panssarivaunu)

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjala

Itä-Karjalan keskitysleirit

182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.

Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjalan keskitysleirit

Itä-Karjalan sotilashallinto

Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.

Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjalan sotilashallinto

Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944

Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944 tai Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Itä-Karjalasta 1944 jakaantuu kahteen eri hyökkäykseen, jotka ovat.

Katsoa Jatkosota ja Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944

Itä-Preussi

Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.

Katsoa Jatkosota ja Itä-Preussi

Itämeren laivasto

Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.

Katsoa Jatkosota ja Itämeren laivasto

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Katsoa Jatkosota ja Itämerensuomalaiset kansat

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Katsoa Jatkosota ja Itämeri

Itärintama (toinen maailmansota)

Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.

Katsoa Jatkosota ja Itärintama (toinen maailmansota)

Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 13 (JR 13) oli 17. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 13. prikaatin yksiköt täydennettynä Salon suojeluskuntapiirin perustamilla yksiköillä.

Katsoa Jatkosota ja Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota)

Jatkosodan asemasotavaihe

Jatkosodan asemasotavaihe alkoi joulukuussa 1941 jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen ja päättyi kesäkuussa 1944, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan asemasotavaihe

Jatkosodan heimosoturit

Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan heimosoturit

Jatkosodan hyökkäysvaihe

Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan hyökkäysvaihe

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta tarkoittaa Suomen sotatoimia jotka häiritsivät Neuvostoliiton ilma-alusten toimintaa Suomen alueella jatkosodassa.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta

Jatkosodan suomalaiset lentokoneet

Jatkosodan suomalaiset lentokoneet käsittivät muun muassa seuraavia lentokoneita.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan suomalaiset lentokoneet

Jatkosodan vapaaehtoiset

Jatkosotaan osallistui lähes 7 000 ulkomaalaista vapaaehtoista ja loikkaria.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan vapaaehtoiset

Jatkosodan vastarinta

Jatkosodan vastarintaa suoritettiin Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.

Katsoa Jatkosota ja Jatkosodan vastarinta

Jäämerentie

Jäämerentien linjaus Rovaniemeltä Liinahamariin, matka 531 km. Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie.

Katsoa Jatkosota ja Jäämerentie

Joachim von Ribbentrop

Ulrich Friedrich Wilhelm Joachim Ribbentrop, vuodesta 1925 von Ribbentrop (30. huhtikuuta 1893 Wesel, Preussi, Saksa – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa), oli natsi-Saksan ulkoministeri vuosina 1938–1945.

Katsoa Jatkosota ja Joachim von Ribbentrop

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Katsoa Jatkosota ja Josif Stalin

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Katsoa Jatkosota ja Juho Kusti Paasikivi

Jukka Rangell

Johan Wilhelm (J. W., Jukka) Rangell (25. lokakuuta 1894 Hauho – 12. maaliskuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen Kansallista Edistyspuoluetta edustanut poliitikko, pankinjohtaja ja urheiluvaikuttaja, joka toimi Suomen pääministerinä välirauhan ja jatkosodan aikana vuosina 1941–1943.

Katsoa Jatkosota ja Jukka Rangell

Kalastajasaarento

Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.

Katsoa Jatkosota ja Kalastajasaarento

Kanada

Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.

Katsoa Jatkosota ja Kanada

Kannaksen suurhyökkäys 1944

Kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton puna-armeijan kesällä 1944 Karjalankannaksella suorittama jatkosodan massiivinen sotatoimi.

Katsoa Jatkosota ja Kannaksen suurhyökkäys 1944

Karhumäen piiri

Karhumäen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Katsoa Jatkosota ja Karhumäen piiri

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.

Katsoa Jatkosota ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Katsoa Jatkosota ja Karjalankannas

Käsivarsi (Suomi)

Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.

Katsoa Jatkosota ja Käsivarsi (Suomi)

Kesän 1944 ratkaisutaistelut

Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat tuhotun T34-tankin Tali-Ihantalassa. Kesän 1944 ratkaisutaistelut on termi jolla viitataan Suomen armeijan jatkosodassa käymiin taisteluihin Neuvostoliiton suurhyökkäyksiä vastaan Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.

Katsoa Jatkosota ja Kesän 1944 ratkaisutaistelut

Keskisaarento

Vanha talo Keskisaarennolla. Keskisaarento on Kalastajasaarennon mannermaahan yhdistävä kannas ja niemi Euroopan puoleisen Venäjän pohjoisosassa.

Katsoa Jatkosota ja Keskisaarento

Kiel

Kiel on satamakaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa.

Katsoa Jatkosota ja Kiel

Kiestinki

Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Katsoa Jatkosota ja Kiestinki

Kirill Meretskov

Kirill Afanasjevitš Meretskov (7. kesäkuuta 1897 Nazarjevo, Venäjä – 30. joulukuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Espanjan sisällissodan ja toisen maailmansodan aikainen armeijakenraali.

Katsoa Jatkosota ja Kirill Meretskov

Kirkkoniemi

Kävelykatu Kirkkoniemen kirkko Kirkkoniemi (alkujaan Akkulanniemi) on Etelä-Varangin kunnan keskustaajama.

Katsoa Jatkosota ja Kirkkoniemi

Kolosjoen kaivos

Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella. Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.Skiftesvik 2008, kuvaliite Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos.

Katsoa Jatkosota ja Kolosjoen kaivos

Kommunismi Suomessa

Kommunismi Suomessa on ollut usean puolueen ja ryhmittymän tavoittelema poliittinen järjestelmä.

Katsoa Jatkosota ja Kommunismi Suomessa

Kuuterselän taistelu

Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15.

Katsoa Jatkosota ja Kuuterselän taistelu

KV-sarja

Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (KV), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja.

Katsoa Jatkosota ja KV-sarja

Laatokan Karjalan valtaus 1941

Laatokan Karjalan valtaus 1941 oli sotatoimi jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Katsoa Jatkosota ja Laatokan Karjalan valtaus 1941

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Katsoa Jatkosota ja Laatokka

Lahden radioasema

Lahden radiomastot Radiomäellä Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993.

Katsoa Jatkosota ja Lahden radioasema

Laila Hirvisaari

Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies; 7. kesäkuuta 1938 Viipuri – 16. kesäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Katsoa Jatkosota ja Laila Hirvisaari

Lapin maakunta

Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.

Katsoa Jatkosota ja Lapin maakunta

Lapin sota

Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

Katsoa Jatkosota ja Lapin sota

Lauri Törhönen

Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja, joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.

Katsoa Jatkosota ja Lauri Törhönen

Leningradin alue

Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.

Katsoa Jatkosota ja Leningradin alue

Leningradin sotilaspiiri

270px Leningradin sotilaspiiri oli Venäjän luoteinen sotilaspiiri, joka ulottui Pohjoiselta jäämereltä Norjan ja Euroopan unionin rajoilta etelään.

Katsoa Jatkosota ja Leningradin sotilaspiiri

Lennart Oesch

Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892 Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja ministeri.

Katsoa Jatkosota ja Lennart Oesch

Lento-osasto Kuhlmey

1./SG 3:n Ju 87 D-5 -kone Immolassa 21. kesäkuuta 1944. 4./JG 54:n Fw 190 A-6 -konetta huolletaan Immolassa kesäkuussa 1944. Lento-osasto Kuhlmey oli komentajansa everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty toisen maailmansodan aikainen Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) väliaikainen osasto, joka oli koottu Kuhlmeyn komentaman Schlachtgeschwader 3:n ympärille.

Katsoa Jatkosota ja Lento-osasto Kuhlmey

Leonid Govorov

Leonid Govorov Leonid Aleksandrovitš Govorov) (22. helmikuuta 1897 Kirov – 19. maaliskuuta 1955) oli neuvostoliittolainen kenraali, joka toimi tykistökomentajana talvisodassa 1939–1940 ja komensi jatkosodassa puna-armeijan joukkoja suurhyökkäyksen aikana Karjalankannaksella vuoden 1944 kesällä.

Katsoa Jatkosota ja Leonid Govorov

Liikekannallepano

Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.

Katsoa Jatkosota ja Liikekannallepano

Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941

Alueen kartta Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941 olivat toiseen maailmansotaan liittynyt Britannian kuninkaallisen laivaston lentotukialuksilta nousseiden laivaston ilmavoimien lentokoneiden 30.

Katsoa Jatkosota ja Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941

Liinahamarin reitti

Liinahamarin reitti Rovaniemi-Petsamo Liikennettä hoitamaan asetettu Paavo Talvela sai suuret valtuudet asian hoitamiseksi. Tarvittaessa hallitus oli valmis turvautumaan jopa sotatilalakiin. Kuvassa kenraalimajuri Talvela talvisodan aikana. Liinahamarin reitti oli välirauhan aikana 1940–1941 Suomen ja Ruotsin ainoa vapaa ulkomaankauppareitti ohi Saksan ja Neuvostoliiton hallitsemien alueiden.

Katsoa Jatkosota ja Liinahamarin reitti

Linkomiehen hallitus

Linkomiehen hallitus oli Edwin Linkomiehen johtama koalitiohallitus, joka työskenteli 5.

Katsoa Jatkosota ja Linkomiehen hallitus

Lontoo

Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä.

Katsoa Jatkosota ja Lontoo

Lothar Rendulic

Lothar Rendulić oli kroaattisukua ollut itävaltalainen lakitieteen tohtori ja kenraalieversti Saksan armeijassa.

Katsoa Jatkosota ja Lothar Rendulic

Lotta Svärd

Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.

Katsoa Jatkosota ja Lotta Svärd

Luettelo ministereistä Suomen ulkoministeriössä

Tämä on luettelo Suomen ulkoministeriössä toimineista ministereistä.

Katsoa Jatkosota ja Luettelo ministereistä Suomen ulkoministeriössä

Luftwaffe (Wehrmacht)

Luftwaffe oli natsi-Saksan ilmavoimien (1935–1945) virallinen nimi.

Katsoa Jatkosota ja Luftwaffe (Wehrmacht)

Lupaus (elokuva)

Lupaus on Ilkka Vanteen ohjaama suomalainen lotista kertova elokuva, joka sai ensi-iltansa 2.

Katsoa Jatkosota ja Lupaus (elokuva)

Maksim Litvinov

Maksim Maksimovitš Litvinov (syntyään Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) (17. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1876 – 31. joulukuuta 1951) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939.

Katsoa Jatkosota ja Maksim Litvinov

Markian Popov

Markian Mihailovitš Popov (15. marraskuuta 1902 Ust-Medveditskajan kylä, nykyinen Volgogradin alueen Serafimovitšin kaupunki – 22. huhtikuuta 1969 Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton puna-armeijan kenraali ja Neuvostoliiton sankari.

Katsoa Jatkosota ja Markian Popov

Markku Jokisipilä

Markku Juhani Jokisipilä (s. 5. helmikuuta 1972 Helsinki) on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteen tohtori.

Katsoa Jatkosota ja Markku Jokisipilä

Matkustajakone Kalevan pudotus

Matkustajakone Kaleva (OH-ALL) oli Aero O/Y:n kolmimoottorinen Junkers Ju-52-3/mge -lentokone, jonka kaksi neuvostoliittolaista Iljušin DB-3 -pommikonetta ampui alas sen ollessa reittilennolla 1631 Tallinnasta Helsinkiin 14.

Katsoa Jatkosota ja Matkustajakone Kalevan pudotus

Matti Kassila

Matti Uolevi Kassila (12. tammikuuta 1924 Keuruu – 13. joulukuuta 2018 Vantaa) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja sekä kirjailija.

Katsoa Jatkosota ja Matti Kassila

Miekantuppipäiväkäsky

Mannerheimin 11.7.1941 antama miekantuppipäiväkäsky. Miekantuppipäiväkäsky oli Suomen puolustusvoimien ylipäällikön Carl Gustaf Emil Mannerheimin heinäkuun 11.

Katsoa Jatkosota ja Miekantuppipäiväkäsky

Miekkavala

Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23.

Katsoa Jatkosota ja Miekkavala

Moskovan rauhansopimus (1940)

Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.

Katsoa Jatkosota ja Moskovan rauhansopimus (1940)

Moskovan välirauha

Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

Katsoa Jatkosota ja Moskovan välirauha

Murmansk

Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.

Katsoa Jatkosota ja Murmansk

Murmanskin alue

Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Jatkosota ja Murmanskin alue

Muurmannin rata

Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.

Katsoa Jatkosota ja Muurmannin rata

Natsi-Saksa

Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Katsoa Jatkosota ja Natsi-Saksa

Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa

Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa - artikkeli käsittelee taulukkomuotoisena Puna-armeijan Suomen vastaisella rintamalla olleita divisioonia.

Katsoa Jatkosota ja Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Katsoa Jatkosota ja Neuvostoliitto

Nikolaus von Falkenhorst

Paul Nikolaus von Falkenhorst (17. tammikuuta 1885 Breslau, Sleesia – 18. kesäkuuta 1968 Holzminden, Ala-Saksi) oli saksalainen kenraalieversti (Generaloberst), joka suunnitteli Tanskan ja Norjan valloituksen, operaatio Weserübungin, vuonna 1940.

Katsoa Jatkosota ja Nikolaus von Falkenhorst

NKVD

NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.

Katsoa Jatkosota ja NKVD

Normandian maihinnousu

Normandian maihinnousu oli läntisten liittoutuneiden armeijoiden Pohjois-Ranskaan tekemä suuri maihinnousu toisessa maailmansodassa vuonna 1944.

Katsoa Jatkosota ja Normandian maihinnousu

Nurmes

Nurmeksen rukoushuone Nurmes on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Pielisen pohjoispäässä.

Katsoa Jatkosota ja Nurmes

Oikeisto

Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.

Katsoa Jatkosota ja Oikeisto

Olli Saarela

Olli Juhani Saarela (s. 11. maaliskuuta 1965 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja.

Katsoa Jatkosota ja Olli Saarela

Operaatio Barbarossa

Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.

Katsoa Jatkosota ja Operaatio Barbarossa

Operaatio Kilpapurjehdus

Operaatio Kilpapurjehdus oli 22.

Katsoa Jatkosota ja Operaatio Kilpapurjehdus

Operaatio Weserübung

Operaatio Weserübung oli Saksan asevoimien koodinimi Tanskan ja Norjan miehitykseen tähtäävälle operaatiolle toisessa maailmansodassa.

Katsoa Jatkosota ja Operaatio Weserübung

Oslo

Oslo on Norjan pääkaupunki ja suurin kaupunki.

Katsoa Jatkosota ja Oslo

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Katsoa Jatkosota ja Oulu

Panssarintorjunta

taktinen merkki. Lahti L-39 -panssarintorjuntakivääri. M72 LAW -kertasinko. AgustaWestland Apache panssarintorjuntahelikopteri Panssarintorjunta (pst) on panssarivaunujen ja muiden panssaroitujen kohteiden tuhoamisesta käytetty yleisnimitys.

Katsoa Jatkosota ja Panssarintorjunta

Pariisin rauhansopimus (1947)

Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.

Katsoa Jatkosota ja Pariisin rauhansopimus (1947)

Päämaja

Ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Mannerheim aamuratsastuksella Päämajalla tarkoitetaan tässä artikkelissa Suomen sisällissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista ylimmän sodanjohdon toimintaympäristöä, ylipäällikön esikuntaa.

Katsoa Jatkosota ja Päämaja

Päämaja (elokuva)

Päämaja on Matti Kassilan ohjaama sotahistoriallinen elokuva vuodelta 1970.

Katsoa Jatkosota ja Päämaja (elokuva)

Petroskoi

Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.

Katsoa Jatkosota ja Petroskoi

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa.

Katsoa Jatkosota ja Petsamo

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Katsoa Jatkosota ja Pietari (kaupunki)

Pohjoinen armeijaryhmä

Pohjoinen armeijaryhmä oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka koordinoi siihen liitettyjen armeijoiden toimintaa.

Katsoa Jatkosota ja Pohjoinen armeijaryhmä

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.

Katsoa Jatkosota ja Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941

Hyökkäystavoitteet pohjoisella rintamanosalla. Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 on nimitys Lapin sotatoimille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Katsoa Jatkosota ja Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941

Porkkalan vuokra-alue

O. Enckell. Porkkalan vuokra-alue oli Porkkalanniemeä ympäröinyt alue, jonka Suomi joutui vuokraamaan 50 vuoden ajaksi Neuvostoliitolle vuoden 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla ja joka oli Neuvostoliiton hallussa vuosina 1944–1956.

Katsoa Jatkosota ja Porkkalan vuokra-alue

Puna-armeija

Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.

Katsoa Jatkosota ja Puna-armeija

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäivänä Ensossa 1944 Ohimarssissa Ensossa 1944 saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4.

Katsoa Jatkosota ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Puolustusvoimien ylipäällikkö

Puolustusvoimien ylipäällikkö Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia.

Katsoa Jatkosota ja Puolustusvoimien ylipäällikkö

Rangellin hallitus

Rangellin hallitus oli Jukka Rangellin johtama koalitiohallitus, joka työskenteli 3.

Katsoa Jatkosota ja Rangellin hallitus

Rauni Mollberg

Rauni Antero ”Molle” Mollberg (15. huhtikuuta 1929 Hämeenlinna – 11. lokakuuta 2007 Loimaa) oli suomalainen akateemikko ja elokuva- ja televisio-ohjaaja.

Katsoa Jatkosota ja Rauni Mollberg

Röytän maihinnousu

Röytän maihinnousu (myös Tornion maihinnousu) oli suomalaisten Lapin sodan alkuvaiheessa lokakuun alussa 1944 saksalaisjoukkojen selustaan, Röytän saaressa olevaan Tornion satamaan tekemä maihinnousu.

Katsoa Jatkosota ja Röytän maihinnousu

Reichsmark

Reichsmark (lyhenne RM) oli Saksan rahayksikkö vuodesta 1924 vuoteen 1948.

Katsoa Jatkosota ja Reichsmark

Rintamalotta

Rintamalotta on Aarne Tarkaksen ohjaama elokuva vuodelta 1956.

Katsoa Jatkosota ja Rintamalotta

Risto Ryti

Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".

Katsoa Jatkosota ja Risto Ryti

Rolf Witting

Rolf Johan Witting (30. syyskuuta 1879 Viipuri – 11. lokakuuta 1944 Porvoon maalaiskunta) oli suomalainen merentutkija ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) poliitikko.

Katsoa Jatkosota ja Rolf Witting

Rovaniemi

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.

Katsoa Jatkosota ja Rovaniemi

Ruben Lagus

Ernst Ruben Lagus oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Katsoa Jatkosota ja Ruben Lagus

Rudolf Walden

Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.

Katsoa Jatkosota ja Rudolf Walden

Rukajärven tie (elokuva)

Rukajärven tie on Olli Saarelan ohjaama sotaelokuva, jonka ensi-ilta oli tammikuussa 1999.

Katsoa Jatkosota ja Rukajärven tie (elokuva)

Ryti–Ribbentrop-sopimus

Ryti–Ribbentrop-sopimus (myös pelkkä Ribbentrop-sopimus) oli Suomen presidentti Risto Rytin kansallissosialistisen Saksan johtajalle Adolf Hitlerille jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 lähettämä kirje, jossa hän sitoutui olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää.

Katsoa Jatkosota ja Ryti–Ribbentrop-sopimus

Sakari Kirjavainen

Sakari Rafael Kirjavainen (s. 30. lokakuuta 1960 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja ja kirjailija.

Katsoa Jatkosota ja Sakari Kirjavainen

Saksan 20. vuoristoarmeija

Saksan 20.

Katsoa Jatkosota ja Saksan 20. vuoristoarmeija

Saksan valtakunnankansleri

Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.

Katsoa Jatkosota ja Saksan valtakunnankansleri

Saksan valtakunta

Saksan valtakunta viittaa vuosien 1871 ja 1945 väliseen Saksaan.

Katsoa Jatkosota ja Saksan valtakunta

Salpalinja

Salpalinja Moskovan rauhan rajojen kartalla Salpalinja (myös Salpa-asema), viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.

Katsoa Jatkosota ja Salpalinja

Salzburg

Salzburg on Itävallan neljänneksi suurin kaupunki ja Salzburgin osavaltion pääkaupunki.

Katsoa Jatkosota ja Salzburg

Sodankylä

Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.

Katsoa Jatkosota ja Sodankylä

Sota

Atomipommi. Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti.

Katsoa Jatkosota ja Sota

Sotamarsalkka

Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.

Katsoa Jatkosota ja Sotamarsalkka

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäsenet hevosenkengän muotoisen pöydän takana, heidän edessään sihteerit ja pikakirjoittajat, selin kolmessa rivissä pöytien ääressä syytetyt ja heidän avustajansa.

Katsoa Jatkosota ja Sotasyyllisyysoikeudenkäynti

Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana

Rukajärven tiellä jatkosodan aikana. Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana olivat vuosina 1939–1945 vangittuina pidettyjä sotilaita.

Katsoa Jatkosota ja Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana

Sotavanki

Saksalaisia sotavankeja 1944. Sotavanki on jonkin valtion sotilas, joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä sodankäynnissä.

Katsoa Jatkosota ja Sotavanki

Stalingradin taistelu

Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.

Katsoa Jatkosota ja Stalingradin taistelu

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa olivat Suomen puolustusvoimissa talvisodan ja jatkosodan aikana taistelleita sotilaita, jotka joutuivat vangituksi ja kuljetetuksi Neuvostoliiton vankileireille.

Katsoa Jatkosota ja Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa

Suomen ilmavoimat

Ilmavoimien lippu ilman joukko-osastotunnusta. Suomen ilmavoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta.

Katsoa Jatkosota ja Suomen ilmavoimat

Suomen ilmavoimien historia

Suomen ilmavoimien historia käsittelee Suomen ilmavoimien organisaatiota, kalustohankintoja sekä koulutus- ja taistelutoimintaa puolustushaaran perustamisesta vuodesta 1918 alkaen.

Katsoa Jatkosota ja Suomen ilmavoimien historia

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus oli syksyllä 1940 Suomen ja Saksan välillä solmittu ryhmä sopimuksia, jotka sallivat saksalaisten sotilasjoukkojen kuljetukset Pohjanmaan satamien ja Pohjois-Norjan rajan välillä.

Katsoa Jatkosota ja Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 käsittelee talvisodan jälkeisen välirauhan aikana tapahtunutta maiden ulkopoliittista lähentymistä ja tapahtumia ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja jatkosodan alkua.

Katsoa Jatkosota ja Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941

Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941

Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 käsittelee välirauhan aikaista maiden sotilaallista yhteistyötä ja toimenpiteitä talvisodan lopusta jatkosodan syttymiseen.

Katsoa Jatkosota ja Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941

Suomen marsalkka

Ryti. Suomen marsalkka on arvonimi, jonka eduskunta 4.

Katsoa Jatkosota ja Suomen marsalkka

Suomen merivoimat

Suomen merivoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja ilmavoimien ohella.

Katsoa Jatkosota ja Suomen merivoimat

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Katsoa Jatkosota ja Suomen sisällissota

Suomen sotakorvaukset

Suomen sotakorvaukset olivat sotakorvauksia, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle.

Katsoa Jatkosota ja Suomen sotakorvaukset

Suomen-pojat

Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana. Mannerheimin tervehdys virolaisille vapaaehtoisille. Kuva on JR 200 -kirjasta. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia.

Katsoa Jatkosota ja Suomen-pojat

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS, myöhemmässä kirjallisuudessa myös SNS I) oli talvisodan jälkeen, välirauhan aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen ystävyysseura.

Katsoa Jatkosota ja Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Katsoa Jatkosota ja Suomenlahti

Suomensukuinen

Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.

Katsoa Jatkosota ja Suomensukuinen

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Jatkosota ja Suomi

Suomussalmi

Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Katsoa Jatkosota ja Suomussalmi

Suur-Saksa

Katutaisteluissa juhlivia vallankumouksellisia 18.–19. maaliskuuta 1848 Berliinissä. Frankfurtissa vuonna 1849. Suur-Saksa oli 1800- ja 1900-luvuilla kukoistanut ajatus Saksan valtiosta, johon kuuluisivat kaikki saksankielisen väestön asuttamat alueet.

Katsoa Jatkosota ja Suur-Saksa

Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Katsoa Jatkosota ja Suur-Suomi

Suurhyökkäys Syväriltä 1944

Linnoitustöitä Syvärillä kolme päivää ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. Suurhyökkäys Syväriltä 1944 oli puna-armeijan suorittama suurhyökkäys Syväriltä U-asemaan jatkosodassa kesällä 1944.

Katsoa Jatkosota ja Suurhyökkäys Syväriltä 1944

Suursaaren valtaus

Suursaaren valtaus oli suomalaisten tekemä sotilasoperaatio jatkosodassa 27.

Katsoa Jatkosota ja Suursaaren valtaus

Svenska frivilligbataljonen

Svenska frivilligbataljonen (SFB) eli Hangon pataljoona oli jatkosodassa ruotsalaisista vapaaehtoisista koostunut pataljoona, joka vuonna 1941 osallistui Lounais-Suomen Hankoniemellä olleen Neuvostoliiton laivastotukikohdan piiritykseen.

Katsoa Jatkosota ja Svenska frivilligbataljonen

Svenska frivilligkompaniet

Svenska frivilligbataljonen viralliselta nimeltä Erillinen Komppania oli ruotsalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko jatkosodassa.

Katsoa Jatkosota ja Svenska frivilligkompaniet

Syväri

Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.

Katsoa Jatkosota ja Syväri

Syysmanööverit

Syysmanööverit oli syyskuussa vuonna 1944 toisen maailmansodan aikaan Pohjois-Suomessa olleiden Saksan ja Suomen armeijoiden kesken tehty salainen sopimus saksalaisjoukkojen asteittaisesta rauhanomaisesta vetäytymisestä kohti Norjaa.

Katsoa Jatkosota ja Syysmanööverit

Szczecin

Szczecin (IPA) on satamakaupunki Luoteis-Puolassa ja Länsi-Pommerin voivodikunnan pääkaupunki.

Katsoa Jatkosota ja Szczecin

Taistelu Ranskasta

Taistelu Ranskasta eli Ranskan valtaus oli toisen maailmansodan länsirintaman vaihe, jossa Saksan sotavoimat tuhosivat Ranskan asevoimat ja ajoivat brittiläisen siirtoarmeijan Manner-Euroopasta touko–kesäkuussa 1940.

Katsoa Jatkosota ja Taistelu Ranskasta

Tali-Ihantala 1944

Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama elokuva, joka perustuu jatkosodan lopulla käytyyn Talin–Ihantalan taisteluun.

Katsoa Jatkosota ja Tali-Ihantala 1944

Talin–Ihantalan taistelu

Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä kesällä 1944.

Katsoa Jatkosota ja Talin–Ihantalan taistelu

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Katsoa Jatkosota ja Talvisota

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Katsoa Jatkosota ja Tarton rauha

Teheranin konferenssi

Teheranin konferenssi oli Neuvostoliiton, Ison-Britannian ja Yhdysvaltain järjestämä kokous toisen maailmansodan aikana Teheranissa 28.

Katsoa Jatkosota ja Teheranin konferenssi

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Katsoa Jatkosota ja Toinen maailmansota

Toivo Tarjanne

Toivo Tarjanne (8. helmikuuta 1893 Helsinki – 23. elokuuta 1988) oli suomalainen lakimies, joka toimi oikeuskanslerina ja korkeimman oikeuden presidenttinä.

Katsoa Jatkosota ja Toivo Tarjanne

Tornionlaakson taistelut

Tornionjokilaakson taistelut lokakuun 1944 alussa muodostivat Lapin sodan (1944–1945) aktiivisimman vaiheen.

Katsoa Jatkosota ja Tornionlaakson taistelut

Tulitauko

Tulitauko tarkoittaa taukoa, jossa sotivat osapuolet keskeyttävät taistelutoiminnan ja pidättäytyvät toistensa vastaisesta taistelutoiminnasta määräajaksi esimerkiksi aselevon aikaansaamiseksi.

Katsoa Jatkosota ja Tulitauko

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.

Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955.

Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)

Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)

Tuntematon sotilas on vuonna 1985 valmistunut suomalainen sotaelokuva.

Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)

Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva)

Tuntematon sotilas on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut suomalainen sotaelokuva, jonka on ohjannut Aku Louhimies.

Katsoa Jatkosota ja Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva)

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Katsoa Jatkosota ja Turku

U-asema

U-asema eli Pitkärannan–Loimolan linja (U-linja) oli Laatokan Karjalassa sijaitseva jatkosodan aikainen puolustuslinja.

Katsoa Jatkosota ja U-asema

Ultimaatumi

Japanin antama ultimaatumi hollantilaisille Balikpapanissa. Ultimaatumi (viimeinen) eli uhkavaatimus on varsinkin valtion toiselle valtiolle esittämä vaatimus, jota tehostetaan määräämällä aikaraja sen täyttämiseen ja uhkaus seurauksesta, jos vaatimukseen ei suostuta.

Katsoa Jatkosota ja Ultimaatumi

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Katsoa Jatkosota ja Uudenmaan maakunta

Uusi-Seelanti

Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.

Katsoa Jatkosota ja Uusi-Seelanti

Valpo I

Valtiollinen poliisi (lyh. Valpo) oli Suomen valtion poliisi- ja tiedusteluorganisaationa Etsivän Keskuspoliisin seuraaja, joka toimi vuosina 1938–1944.

Katsoa Jatkosota ja Valpo I

Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.

Katsoa Jatkosota ja Varsinais-Suomen maakunta

Väinö Tanner

Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Katsoa Jatkosota ja Väinö Tanner

Välirauha

Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).

Katsoa Jatkosota ja Välirauha

Vetehis-luokan sukellusvene

Vetehis-luokka oli Suomen merivoimien kolmen sukellusveneen muodostama alusluokka toisessa maailmansodassa.

Katsoa Jatkosota ja Vetehis-luokan sukellusvene

Vichyn Ranska

Vichyn Ranska, virallisesti Ranskan valtio oli natsi-Saksan ohjaaman nukkehallituksen hallitsema Ranskan valtio vuosina 1940–1944.

Katsoa Jatkosota ja Vichyn Ranska

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Katsoa Jatkosota ja Viipuri

Viipurinlahden taistelu (1944)

Viipurinlahden taistelu oli jatkosodassa Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäys kesä–heinäkuussa 1944 suomalaisjoukkojen hallussa oleville Viipurinlahden saarille ja Suomen mantereelle.

Katsoa Jatkosota ja Viipurinlahden taistelu (1944)

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Katsoa Jatkosota ja Viro

Vjatšeslav Molotov

Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Katsoa Jatkosota ja Vjatšeslav Molotov

Vladimir Dekanozov

Vladimir Dekanozov vuonna 1938. Vladimir Georgijevitš Dekanozov (Dekanozišvili) (kesäkuu 1898 – 23. joulukuuta 1953) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja poliitikko, joka johti maansa ulkomaantiedustelua 1930-luvun lopulla.

Katsoa Jatkosota ja Vladimir Dekanozov

Voitonpäivä

Vuoden 1945 voitonjuhla neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Voitonpäivä (V-E-Day) on useissa toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolella taistelleissa maissa juhlapäivä, jota vietetään natsi-Saksasta 8.

Katsoa Jatkosota ja Voitonpäivä

Vologda

Vologda on Vologdan alueen pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa Vologdajoen varrella.

Katsoa Jatkosota ja Vologda

Vologdan alue

Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Katsoa Jatkosota ja Vologdan alue

VT-linja

VT-aseman sijainti kartalla. Vammelsuun–Taipaleen linja eli VT-linja oli suomalaisten toinen puolustuslinja jatkosodassa Karjalankannaksella.

Katsoa Jatkosota ja VT-linja

Vuotso

Vuotso on Suomen Lapin eteläisin saamelaiskylä Sodankylässä.

Katsoa Jatkosota ja Vuotso

Waffen-SS

Waffen-SS (suomeksi myös Ase-SS) oli natsi-Saksan Schutzstaffel-joukkojen (SS) aseistettu siipi.

Katsoa Jatkosota ja Waffen-SS

Washington (DC)

Washington, virallisesti District of Columbia, on Yhdysvaltain pääkaupunki.

Katsoa Jatkosota ja Washington (DC)

Winston Churchill

Winston Leonard Spencer Churchill oli brittiläinen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955.

Katsoa Jatkosota ja Winston Churchill

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Jatkosota ja Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Katsoa Jatkosota ja Yhdysvallat

Yhdysvaltain dollari

1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan. Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö.

Katsoa Jatkosota ja Yhdysvaltain dollari

Yleisradio

Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.

Katsoa Jatkosota ja Yleisradio

YYA-sopimus

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.

Katsoa Jatkosota ja YYA-sopimus

6. SS-vuoristodivisioona Nord

6.

Katsoa Jatkosota ja 6. SS-vuoristodivisioona Nord

Katso myös

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Neuvostoliiton sodat

Suomen ja Venäjän väliset suhteet

Suomen sodat

, Henrik Meinander, Henrik Ramsay, Hiljaisuus (suomalainen elokuva), Hjalmar J. Procopé, Hjalmar Siilasvuo, Hylätyt talot, autiot pihat, IG Farben, Ilkka Vanne, Ilomantsin taistelu 1944, Immolan lentokenttä, Imperial War Museum, Inkeri, Inkeriläiset, Insinööritoimisto Ratas, IS-sarja (panssarivaunu), Itä-Karjala, Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Karjalan sotilashallinto, Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944, Itä-Preussi, Itämeren laivasto, Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, Itärintama (toinen maailmansota), Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota), Jatkosodan asemasotavaihe, Jatkosodan heimosoturit, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta, Jatkosodan suomalaiset lentokoneet, Jatkosodan vapaaehtoiset, Jatkosodan vastarinta, Jäämerentie, Joachim von Ribbentrop, Josif Stalin, Juho Kusti Paasikivi, Jukka Rangell, Kalastajasaarento, Kanada, Kannaksen suurhyökkäys 1944, Karhumäen piiri, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalankannas, Käsivarsi (Suomi), Kesän 1944 ratkaisutaistelut, Keskisaarento, Kiel, Kiestinki, Kirill Meretskov, Kirkkoniemi, Kolosjoen kaivos, Kommunismi Suomessa, Kuuterselän taistelu, KV-sarja, Laatokan Karjalan valtaus 1941, Laatokka, Lahden radioasema, Laila Hirvisaari, Lapin maakunta, Lapin sota, Lauri Törhönen, Leningradin alue, Leningradin sotilaspiiri, Lennart Oesch, Lento-osasto Kuhlmey, Leonid Govorov, Liikekannallepano, Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941, Liinahamarin reitti, Linkomiehen hallitus, Lontoo, Lothar Rendulic, Lotta Svärd, Luettelo ministereistä Suomen ulkoministeriössä, Luftwaffe (Wehrmacht), Lupaus (elokuva), Maksim Litvinov, Markian Popov, Markku Jokisipilä, Matkustajakone Kalevan pudotus, Matti Kassila, Miekantuppipäiväkäsky, Miekkavala, Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan välirauha, Murmansk, Murmanskin alue, Muurmannin rata, Natsi-Saksa, Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa, Neuvostoliitto, Nikolaus von Falkenhorst, NKVD, Normandian maihinnousu, Nurmes, Oikeisto, Olli Saarela, Operaatio Barbarossa, Operaatio Kilpapurjehdus, Operaatio Weserübung, Oslo, Oulu, Panssarintorjunta, Pariisin rauhansopimus (1947), Päämaja, Päämaja (elokuva), Petroskoi, Petsamo, Pietari (kaupunki), Pohjoinen armeijaryhmä, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941, Porkkalan vuokra-alue, Puna-armeija, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Puolustusvoimien ylipäällikkö, Rangellin hallitus, Rauni Mollberg, Röytän maihinnousu, Reichsmark, Rintamalotta, Risto Ryti, Rolf Witting, Rovaniemi, Ruben Lagus, Rudolf Walden, Rukajärven tie (elokuva), Ryti–Ribbentrop-sopimus, Sakari Kirjavainen, Saksan 20. vuoristoarmeija, Saksan valtakunnankansleri, Saksan valtakunta, Salpalinja, Salzburg, Sodankylä, Sota, Sotamarsalkka, Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana, Sotavanki, Stalingradin taistelu, Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, Suomen ilmavoimat, Suomen ilmavoimien historia, Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus, Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941, Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941, Suomen marsalkka, Suomen merivoimat, Suomen sisällissota, Suomen sotakorvaukset, Suomen-pojat, Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, Suomenlahti, Suomensukuinen, Suomi, Suomussalmi, Suur-Saksa, Suur-Suomi, Suurhyökkäys Syväriltä 1944, Suursaaren valtaus, Svenska frivilligbataljonen, Svenska frivilligkompaniet, Syväri, Syysmanööverit, Szczecin, Taistelu Ranskasta, Tali-Ihantala 1944, Talin–Ihantalan taistelu, Talvisota, Tarton rauha, Teheranin konferenssi, Toinen maailmansota, Toivo Tarjanne, Tornionlaakson taistelut, Tulitauko, Tuntematon sotilas, Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva), Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva), Tuntematon sotilas (vuoden 2017 elokuva), Turku, U-asema, Ultimaatumi, Uudenmaan maakunta, Uusi-Seelanti, Valpo I, Varsinais-Suomen maakunta, Väinö Tanner, Välirauha, Vetehis-luokan sukellusvene, Vichyn Ranska, Viipuri, Viipurinlahden taistelu (1944), Viro, Vjatšeslav Molotov, Vladimir Dekanozov, Voitonpäivä, Vologda, Vologdan alue, VT-linja, Vuotso, Waffen-SS, Washington (DC), Winston Churchill, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Yhdysvaltain dollari, Yleisradio, YYA-sopimus, 6. SS-vuoristodivisioona Nord.