Avaa Google MapsissaSisällysluettelo
265 suhteet: Ahven, Ahvenanmeri, Ahvenanrauma, Allerød-kausi, Ancylusjärvi, Ancyluskotilo, Ankerias, Arkonan allas, Atlantin valtameri, Öölanti, Ääninen, Baltian jääjärvi, Baltic Sea Action Group, Biomassa, Birka, Biskajanlahti, Bornholm, Bysantin valtakunta, Danzigin vapaakaupunki, Diklooridifenyylitrikloorietaani, Dioksiinit, Dnepr, Echineismeri, Eckerö Line, Eem-interglasiaali, Eemmeri, Einhard, Ekosysteemi, Elaska, Elohopea, Euroopan unioni, Eurooppa, Fehmarnin Belt, Fosfori, Friisit, Fyn, Gdańskinlahti, Germaanit, Gootit, Gotlannin allas, Gotlanti, Grönlanninhylje, Greenpeace, Haahka, Haapana, Haffi, Hajottaja, Halli (eläin), Halokliini, Hammasvalaat, ... Laajenna indeksi (215 lisää) »
- Euroopan merialueet
- Suomen vesimuodostumat
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Katsoa Itämeri ja Ahven
Ahvenanmeri
Ahvenanmeri on Ruotsin rannikon ja Ahvenanmantereen välissä oleva, Itämereen kuuluva merialue.
Katsoa Itämeri ja Ahvenanmeri
Ahvenanrauma
Ahvenanrauma eli Eteläkurkku on Ahvenanmeren kapein kohta Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä.
Katsoa Itämeri ja Ahvenanrauma
Allerød-kausi
Allerød-kausi tai Alleröd-kausi oli viime jääkauden päättymisen aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä nuorempi dryas-kausi.
Katsoa Itämeri ja Allerød-kausi
Ancylusjärvi
Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.
Katsoa Itämeri ja Ancylusjärvi
Ancyluskotilo
250px Ancyluskotilo (Ancylus fluviatilis) on virtavesissä elävä pieni makean veden nilviäislaji.
Katsoa Itämeri ja Ancyluskotilo
Ankerias
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.
Katsoa Itämeri ja Ankerias
Arkonan allas
Arkonanmeri kartan oikeassa alakulmassa Arkonan allas eli Arkonanmeri on Itämeren osa Ruotsin eteläkärjen ja Saksan pohjoisrannikon välissä; sen itäreunalla on Bornholmin saari ja länsireunalla Falsterin ja Själlannin saaret.
Katsoa Itämeri ja Arkonan allas
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Katsoa Itämeri ja Atlantin valtameri
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Itämeri ja Öölanti
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Katsoa Itämeri ja Ääninen
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Katsoa Itämeri ja Baltian jääjärvi
Baltic Sea Action Group
Baltic Sea Action Group eli BSAG (säätiörekisterissä Elävä Itämeri säätiö) on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tekee tutkittuun tietoon perustuvaa työtä Itämeren pelastamiseksi.
Katsoa Itämeri ja Baltic Sea Action Group
Biomassa
Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.
Katsoa Itämeri ja Biomassa
Birka
Arkeologisia kaivauksia Birkassa. Birka oli viikinkiajan huomattava kaupunki ja kauppapaikka Ruotsissa.
Katsoa Itämeri ja Birka
Biskajanlahti
Biskajanlahti (tai yleisemmin Mar Cantábrico) on Espanjaan ja Ranskaan rajoittuva vesialue pohjoisella Atlantilla.
Katsoa Itämeri ja Biskajanlahti
Bornholm
Bornholm on Tanskalle kuuluva saari Itämeressä, Ruotsin Skånen ja Puolan Pommerin rannikon välillä sekä saarella sijaitseva samanniminen kunta.
Katsoa Itämeri ja Bornholm
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Katsoa Itämeri ja Bysantin valtakunta
Danzigin vapaakaupunki
Danzigin vapaakaupunki oli autonominen Itämeren satamakaupunki ja kaupunkivaltio, joka perustettiin 10.
Katsoa Itämeri ja Danzigin vapaakaupunki
Diklooridifenyylitrikloorietaani
Täystuho-hyönteismyrkkyrasia, jossa DDT:tä 6%. Yhdysvaltalaiset sotilaat demonstroivat DDT:n käsiruiskutusta. DDT-mainos 1940-luvulta. Diklooridifenyylitrikloorietaani (DDT, C14H9Cl5) on 1900-luvulla suosittu, nykyään useimmissa maissa kielletty hyönteismyrkky.
Katsoa Itämeri ja Diklooridifenyylitrikloorietaani
Dioksiinit
Dioksiinit on epätäsmällinen yleisnimi ryhmälle kloorattuja aineita, jotka ovat hyvin kestäviä ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä, ja kuuluvat niin kutsuttuihin POP-yhdisteisiin.
Katsoa Itämeri ja Dioksiinit
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Dnepr
Echineismeri
Echineismeri oli Itämeren jääkauden jälkeinen vaihe Yoldiameren ja Ancylusjärven siirtymäkautena noin 10 800–10 400 vuotta sitten.
Katsoa Itämeri ja Echineismeri
Eckerö Line
Eckerö Line on suomalainen Eckerö-konserniin kuuluva vuonna 1994 perustettu yhtiö.
Katsoa Itämeri ja Eckerö Line
Eem-interglasiaali
Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi noin 131 000–114 000 vuotta sitten.
Katsoa Itämeri ja Eem-interglasiaali
Eemmeri
Eemmeri oli noin 125 000 vuotta sitten Itämeren altaassa vallinnut merivaihe.
Katsoa Itämeri ja Eemmeri
Einhard
Kuvitusta Einhardin kirjasta ''Vita Karoli Magni''. Einhard (noin 775–14. maaliskuuta 840) oli frankkilainen historioitsija ja Kaarle Suuren uskollinen avustaja.
Katsoa Itämeri ja Einhard
Ekosysteemi
Kieli.
Katsoa Itämeri ja Ekosysteemi
Elaska
Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva pohjoisten merten kalalaji.
Katsoa Itämeri ja Elaska
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Katsoa Itämeri ja Elohopea
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Itämeri ja Euroopan unioni
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Itämeri ja Eurooppa
Fehmarnin Belt
Satelliittikuvaan piirretty Fehmarnin Beltin ylittävä laivareitti. Fehmarnin Belt (Fehmarninsalmi) on salmi Tanskan Lollandin ja Saksan Fehmarnin saarten välillä.
Katsoa Itämeri ja Fehmarnin Belt
Fosfori
Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.
Katsoa Itämeri ja Fosfori
Friisit
Friisit ovat Pohjanmeren rannoilla asuva friisin kieltä puhuva kansa, joiden alkuperäinen asuma-alue sijoittuu sekä Alankomaiden, Saksan että Tanskan alueelle.
Katsoa Itämeri ja Friisit
Fyn
Fyn on Tanskan kolmanneksi suurin saari.
Katsoa Itämeri ja Fyn
Gdańskinlahti
Gdańskinlahden kartta. Gdańskinlahti on jokseenkin puoliympyrän muotoinen, pohjoiseen aukeava lahti Itämeren kaakkoisosassa, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen rannikolla.
Katsoa Itämeri ja Gdańskinlahti
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Katsoa Itämeri ja Germaanit
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Katsoa Itämeri ja Gootit
Gotlannin allas
Itämeri Gotlannin allas tai Gotlanninmeri on Itämeren laaja keskusallas Ruotsin ja Baltian maiden välissä.
Katsoa Itämeri ja Gotlannin allas
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Katsoa Itämeri ja Gotlanti
Grönlanninhylje
Grönlanninhylje (Pagophilus groenlandicus, aiemmin Phoca groenlandica) on hyljelaji, joka elää Pohjois-Atlantilla ja Jäämerellä.
Katsoa Itämeri ja Grönlanninhylje
Greenpeace
Greenpeace on kansainvälinen riippumaton ympäristöjärjestö.
Katsoa Itämeri ja Greenpeace
Haahka
''Somateria mollissima'' Haahka (Somateria mollissima) on meren saaristoissa elävä sorsalintu.
Katsoa Itämeri ja Haahka
Haapana
Haapana (Mareca penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji.
Katsoa Itämeri ja Haapana
Haffi
Oderinhaffi Saksan ja Puolan rajalla. Tärkeimmät haffialueet, lännestä lukien Oderinhaffi, Veikselinhaffi ja Kuurinhaffi. Haffi on Itämeren etelärannikon rannan suuntaisesti mereentyöntyvän hiekkasärkän tai niemen (kynnäs) ja rannan väliin jäävä pitkä, laguunimainen lahti.
Katsoa Itämeri ja Haffi
Hajottaja
Hajottaja on mikrobi tai sieni, joka käyttää ravinnokseen kuolleita eliöitä.
Katsoa Itämeri ja Hajottaja
Halli (eläin)
Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä.
Katsoa Itämeri ja Halli (eläin)
Halokliini
Halokliini on vesistöissä suolaisuuden harppauskerros eli kerros, jossa suolaisuus muuttuu voimakkaasti pystysuunnassa.
Katsoa Itämeri ja Halokliini
Hammasvalaat
Hammasvalaat (Odontoceti) on toinen valaiden nykyisistä alalahkoista.
Katsoa Itämeri ja Hammasvalaat
Hamppu
Hamppu (Cannabis sativa) on hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon kuuluva perinteinen viljelyskasvi.
Katsoa Itämeri ja Hamppu
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Katsoa Itämeri ja Hansaliitto
Harjus
Harjus eli harri (Thymallus thymallus) on pitkulainen lohikala, jolla on erityisen korkea, purjemainen selkäevä.
Katsoa Itämeri ja Harjus
Harmaalokki
Harmaalokki (Larus argentatus) on isokokoinen lokkilaji.
Katsoa Itämeri ja Harmaalokki
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Katsoa Itämeri ja Hauki
Härkäsimppu
Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) on kylmien vesien kala, joka Suomessa elää rannikkovesissä ja suurimmissa järvissä.
Katsoa Itämeri ja Härkäsimppu
Helsingin sopimus (1974)
Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli Helsingin sopimus on Itämerta ympäröivien valtioiden välinen sopimus, joka velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta.
Katsoa Itämeri ja Helsingin sopimus (1974)
Hiidenmaa
Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.
Katsoa Itämeri ja Hiidenmaa
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Katsoa Itämeri ja Hylkeet
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Itämeri ja Ihminen
Ilmaston lämpeneminen
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
Katsoa Itämeri ja Ilmaston lämpeneminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä siitä aiheutuvien seurausten vähentämistä.
Katsoa Itämeri ja Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Imukala
Imukala (Liparis liparis) on imukalojen (Liparidae) heimoon kuuluva kalalaji, joka tunnetaan myös pullokalana.
Katsoa Itämeri ja Imukala
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Katsoa Itämeri ja Islannin kieli
Iso-Belt
Iso-Belt on Tanskan saarten, Fynin ja Sjællandin, välissä sijaitseva salmi.
Katsoa Itämeri ja Iso-Belt
Isosimppu
250px Isosimppu (Myoxocephalus scorpius) on Itämeressä ja Pohjois-Atlantilla tavattava simppujen heimon pohjakala.
Katsoa Itämeri ja Isosimppu
Isotuulenkala
Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus) on vihertävänsininen, 20–30 cm pitkä solakka meressä elävä kala.
Katsoa Itämeri ja Isotuulenkala
Itämeren kaupunkien liitto
Itämeren kaupunkien liitto (Union of the Baltic Cities, UBC) on vapaaehtoinen ja proaktiivinen kaupunkiverkosto, joka on osallistunut Itämeren alueen menestyksekkääseen kehittämiseen ja integraatioon jo vuodesta 1991.
Katsoa Itämeri ja Itämeren kaupunkien liitto
Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio
Kartassa sopimuksen allekirjoittajavaltiot. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio eli Helsingin komissio tai HELCOM on Helsingin sopimuksen (Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus) allekirjoittajavaltioiden perustama hallitusten välinen järjestö, jonka tehtävänä on Helsingin sopimuksen velvoitteiden seuranta ja kehittäminen.
Katsoa Itämeri ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio
Itämeren suolapulssi
Itämeren suolapulssi tarkoittaa suurta suolaisen veden sisäänvirtausta Pohjanmereltä Itämereen Tanskan salmien kautta.
Katsoa Itämeri ja Itämeren suolapulssi
Itämeren valuma-alue
Euroopan päävaluma-alueet. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Valuma-alueen asukastiheys on ilmaistu väreinä.
Katsoa Itämeri ja Itämeren valuma-alue
Itämerennorppa
Itämerennorppa eli pohjanlahdennorppa (Pusa hispida botnica, aiemmin Phoca hispida botnica) on Itämerellä elävä norpan alalaji.
Katsoa Itämeri ja Itämerennorppa
Itämeri-sitoumus
Itämeri-sitoumus on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) työkalu Itämeren suojeluun ja väline yrityksen vastuullisuusstrategian toteuttamiseksi.
Katsoa Itämeri ja Itämeri-sitoumus
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta.
Katsoa Itämeri ja Jääkausi
Jätevesi
Osin puhdistettua jätevettä biologisessa puhdistusvaiheessa Luotsinmäen jätevedenpuhdistamossa Porissa. Jätevedellä tarkoitetaan nesteenä käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä.
Katsoa Itämeri ja Jätevesi
John Nurmisen Säätiö
John Nurmisen Säätiö on suomalainen säätiö, joka suojelee Itämerta ja sen kulttuuriperintöä.
Katsoa Itämeri ja John Nurmisen Säätiö
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Katsoa Itämeri ja Joki
Juutinrauma
Själlannin ja Skånen välissä. Juutinrauma on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta.
Katsoa Itämeri ja Juutinrauma
Jyllannin niemimaa
Jyllannin niemimaa (tai) on niemimaa Pohjois-Euroopassa, Tanskan ja Saksan alueella.
Katsoa Itämeri ja Jyllannin niemimaa
Kadmium
Kadmium on valkoinen ja pehmeä metalli.
Katsoa Itämeri ja Kadmium
Kalalokki
Kalalokki (Larus canus) on keskikokoinen, Euraasian pohjoisosissa yleisenä esiintyvä lokkilaji.
Katsoa Itämeri ja Kalalokki
Kalatiira
Kalatiira (Sterna hirundo) on tiirojen heimoon kuuluva lintulaji, jota tavataan pesivänä lajina Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa.
Katsoa Itämeri ja Kalatiira
Kaliningradin alue
Kaliningradin alue on Venäjään kuuluva hallinnollinen alue Baltian lounaisosassa Keski-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Kaliningradin alue
Kampela
Kampela eli maariankala (Platichthys flesus) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva litteä kalalaji, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Katsoa Itämeri ja Kampela
Kanadanhanhi
Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
Katsoa Itämeri ja Kanadanhanhi
Kartoitus
Olaus Magnuksen vuonna 1539 laatima, Pohjoismaita esittävä Carta Marina. Kartoitus tai kartografia (kreikan sanoista chartis ’kartta’ ja graphein ’kirjoittaa’) tarkoittaa kartan avulla esittämistä, yleisimmin maan pinnan tai sen tietyn osa-alueen kuvaamista kartalle.
Katsoa Itämeri ja Kartoitus
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Katsoa Itämeri ja Kaspianmeri
Kattegat
Kattegat Tanskan ja Ruotsin välissä. Kattegat on Tanskan Jyllannin niemimaan ja Ruotsin länsirannikon välinen merialue.
Katsoa Itämeri ja Kattegat
Kaulushaikara
Kaulushaikara (Botaurus stellaris) on harmaahaikaran ohella ainoa Suomessa vakituisesti pesivä haikara.
Katsoa Itämeri ja Kaulushaikara
Kööpenhamina
Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella.
Katsoa Itämeri ja Kööpenhamina
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Katsoa Itämeri ja Kemi
Kertut
Kertut (Sylviidae, aiemmin Sylvidae) on pienten varpuslintujen heimo.
Katsoa Itämeri ja Kertut
Kiel
Kiel on satamakaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa.
Katsoa Itämeri ja Kiel
Kilohaili
Suolattua Mustanmeren kilohailia Odessan torilla. Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa ja hieman muikkua muistuttava sillien heimon kalalaji.
Katsoa Itämeri ja Kilohaili
Kirjohylje
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa.
Katsoa Itämeri ja Kirjohylje
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Katsoa Itämeri ja Kivikausi
Kivinilkka
Pyydettyjä kivinilkkoja Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20–30 cm pitkäksi kasvava, Itämeressä elävä vihertävänharmaa pohjakala, joka esiintyy rakkolevävyöhykkeessä ja sitä syvemmillä pohjilla.
Katsoa Itämeri ja Kivinilkka
Kolmipiikki
Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa.
Katsoa Itämeri ja Kolmipiikki
Kuha
250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.
Katsoa Itämeri ja Kuha
Kuurin kynnäs
300px Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä Kuurin kynnäs (Kuršskaja kosa) on 98 kilometrin pituinen kapea niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettuaan ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen.
Katsoa Itämeri ja Kuurin kynnäs
Kuurinhaffi
Kuurinhaffi kartalla. Kuurinhaffi on Itämeren kaakkoisosassa, Liettuan ja Venäjän Kaliningradin alueen edustalla sijaitseva haffi eli laguunimainen merenlahti.
Katsoa Itämeri ja Kuurinhaffi
Kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsenperhe syömässä vesikasveja. Aikuiset linnut kurottavat veden alle jolloin vain takaruumis jää veden pinnalle. Pienet poikaset syövät veden pinnalle nousevan ravinnon. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu.
Katsoa Itämeri ja Kyhmyjoutsen
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Katsoa Itämeri ja Laatokka
Laguuni
Venetsian laguuni satelliittikuvassa. Laguuni on matala rannikkoallas, jonka erottaa syvemmästä merestä jono rantaviivan suuntaisia saaria.
Katsoa Itämeri ja Laguuni
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Katsoa Itämeri ja Lahna
Laivamato
Laivamato (Teredo navalis) on matomainen simpukka, joka käyttää ravinnokseen puuta.
Katsoa Itämeri ja Laivamato
Landsortin syvänne
Landsortin syvänne on Itämeren syvin kohta, joka sijaitsee Ruotsin rannikolla 459 metrin syvyydessä.
Katsoa Itämeri ja Landsortin syvänne
Lannoite
Lannoitteet antavat kasveille kasvuvoimaa ja lisäävät satomääriä. Lannoite eli apulanta on ravinneseos, jota lisätään viljelysmaahan viljelykasvien kasvun parantamiseksi.
Katsoa Itämeri ja Lannoite
Lapasorsa
Lapasorsa (Spatula clypeata) on sorsalintu.
Katsoa Itämeri ja Lapasorsa
Lapasotka
Lapasotka (Aythya marila) on pieni kokonaan sukeltava sorsalintu.
Katsoa Itämeri ja Lapasotka
Lapintiira
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla.
Katsoa Itämeri ja Lapintiira
Laskeuma
Laskeuma voi tarkoittaa erilaisia asioita.
Katsoa Itämeri ja Laskeuma
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Katsoa Itämeri ja Latvia
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Katsoa Itämeri ja Levä
Leväkukinta
Leväkukinta tarkoittaa yleensä loppukesäisin järvissä ja merissä tapahtuvaa planktonleväkasvuston runsasta kasvua.
Katsoa Itämeri ja Leväkukinta
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Liettua
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Itämeri ja Liiviläiset
Litorinameri
Kaavakuva Litorinameren laajuudesta 7000 vuotta sitten Litorinameri oli Itämeren paljon nykyistä suolaisempi ja jonkin verran laajempi varhaisvaihe Ancylusjärven jälkeen noin 8 500 – 4 000/2 000 vuotta sitten.
Katsoa Itämeri ja Litorinameri
Lohi
Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa.
Katsoa Itämeri ja Lohi
Lokit
Lokit (Laridae) on rantalintujen lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu 15 sukua.
Katsoa Itämeri ja Lokit
Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista
Kartta Itämerestä. Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista on listaus Itämeren rannikkokaupungeista valtioittain, joita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä.
Katsoa Itämeri ja Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista
Luettelo Itämeren saarista
Tämä on luettelo Itämeren saarista, saaristoista ja saariryhmistä.
Katsoa Itämeri ja Luettelo Itämeren saarista
Luhtahuitti
Luhtahuitin munia. Luhtahuitti (Porzana porzana) on rantakanoihin kuuluva kosteikkojen lintulaji.
Katsoa Itämeri ja Luhtahuitti
Luontokato
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin vähenemistä, kun lajit taantuvat eli niiden kannat pienenevät, vaikka ne olisivatkin yhä elinvoimaisia.
Katsoa Itämeri ja Luontokato
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Katsoa Itämeri ja Lyijy
Lyypekki
Lyypekki on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla.
Katsoa Itämeri ja Lyypekki
Maaöljy
Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.
Katsoa Itämeri ja Maaöljy
Maarianhamina
Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.
Katsoa Itämeri ja Maarianhamina
Made
Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.
Katsoa Itämeri ja Made
Makea vesi
Alueilla, joilla makean veden saatavuus ei ole selviö, sitä on tapana varastoida suuriin altaisiin. Kuva Malesian Penangista. Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja joka on periaatteessa juomakelpoista.
Katsoa Itämeri ja Makea vesi
Manner-Ahvenanmaa
Manner-Ahvenanmaa eli Ahvenanmanner on Ahvenanmaan ja Suomen merialueiden suurin saari.
Katsoa Itämeri ja Manner-Ahvenanmaa
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Katsoa Itämeri ja Mannerilmasto
Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa
Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa on tietoteos, joka kertoo Itämeren vaiheista idän ja lännen, pohjoisen ja etelän ristiaallokoissa.
Katsoa Itämeri ja Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa
Mastogloiameri
Mastogloiameri oli jääkauden jälkeinen Itämeren esivaihe noin 9 000–8 000 vuotta sitten, jolloin Ancylusjärvestä oli avautunut yhteys Tanskan salmien kautta Atlanttiin, mutta vesi oli vielä niukkasuolaista murtovettä.
Katsoa Itämeri ja Mastogloiameri
Matalapaine
Pitkälle kehittynyt, pyörrettä muistuttava matalapaine Islannin yllä. Matalapaine on tilanne, jossa ilmanpaine on pienempi kuin ympäristössä.
Katsoa Itämeri ja Matalapaine
Mälaren
Mälarenin yhtenäinen vesialue ja asutuskeskukset Mälaren on Ruotsissa Tukholman lähellä Mälarinlaaksossa sijaitseva järvi, joka on toinen Norrströmin vesistön pääjärvistä.
Katsoa Itämeri ja Mälaren
Märket
Märket on pieni kallioluoto Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla.
Katsoa Itämeri ja Märket
Mecklenburg-Etu-Pommeri
Mecklenburg-Etu-Pommeri on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Itämeren rannikolla.
Katsoa Itämeri ja Mecklenburg-Etu-Pommeri
Meiendorf-interstadiaali
Lämpötila nousi rajusti noin kymmenessä vuodessa, kun interstadiaali GI-1 alkoi. Tätä sanotaan monesti Böllingiksi tai Meiendorfiksi. Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-Alleröd-kausi näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä.
Katsoa Itämeri ja Meiendorf-interstadiaali
Meremme
Meremme: Itämeri monessa valossa on vuonna 2012 ilmestynyt kuvateos, joka kertoo erilaisten ihmisten henkilökohtaisesta suhteesta Itämereen.
Katsoa Itämeri ja Meremme
Merenkurkku
Merenkurkku kartalla. Kuva Norrskärin majakasta. Merenkurkku (tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle.
Katsoa Itämeri ja Merenkurkku
Meriarkeologia
Meriarkeologiassa tärkein tutkimuskohde on ihminen itsessään eivätkä niinkään vesistöihin uponneet alukset, kuten yleisesti luullaan.
Katsoa Itämeri ja Meriarkeologia
Merihanhi
Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.
Katsoa Itämeri ja Merihanhi
Meriharakka
Meriharakka (Haematopus ostralegus) on oranssinokkainen lintu, joka on muuttumassa ulkoluotojen kahlaajasta kaupunkilinnuksi.
Katsoa Itämeri ja Meriharakka
Merikotka
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu.
Katsoa Itämeri ja Merikotka
Merilokki
Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa.
Katsoa Itämeri ja Merilokki
Merimetso
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Katsoa Itämeri ja Merimetso
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Katsoa Itämeri ja Meripihka
Meritaimen
Meritaimen (Salmo trutta morpha trutta) on taimenen ekologinen muoto, joka lisääntyy makeissa virtavesissä, mutta vaeltaa mereen kasvamaan ja viettää siellä suuren osan elämästään.
Katsoa Itämeri ja Meritaimen
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Katsoa Itämeri ja Merivirta
Muikku
Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa.
Katsoa Itämeri ja Muikku
Murtovesi
Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.
Katsoa Itämeri ja Murtovesi
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Katsoa Itämeri ja Mustameri
Myameri
Myameri eli myavaihe on Itämeren nykyisen vaiheen geologinen nimitys.
Katsoa Itämeri ja Myameri
Nahkiainen
Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.
Katsoa Itämeri ja Nahkiainen
Naurulokki
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Katsoa Itämeri ja Naurulokki
Neandertalinihminen
Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on ihmisten (Homo) suvun sukupuuttoon kuollut laji, joka eli Euroopassa ja Lounais-Aasiassa vielä 40 000 vuotta sitten.
Katsoa Itämeri ja Neandertalinihminen
Nokikana
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji.
Katsoa Itämeri ja Nokikana
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Norja
Norppa
Norppa eli kiehkuraishylje (Pusa hispida, aiemmin Phoca hispida) on suhteellisen pienikokoinen hyljelaji, joka elää pohjoisilla alueilla ja lisääntyy jäällä.
Katsoa Itämeri ja Norppa
Oderinhaffi
Landsat-kuva Oderinhaffista. Oderinhaffi Oderinhaffi (myös Stettininhaffi tai Szczezininhaffi) on Itämeren etelärannikolla sijaitseva haffi eli laguunimainen jokisuuhun muodostunut vesialue.
Katsoa Itämeri ja Oderinhaffi
Oulujärvi
Oulujärvi on Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa ja Kainuun Kajaanissa ja Paltamossa sijaitseva järvi.
Katsoa Itämeri ja Oulujärvi
Pellava
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.
Katsoa Itämeri ja Pellava
Perämeri
Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.
Katsoa Itämeri ja Perämeri
Piikkikampela
Piikkikampela (Scophthalmus maximus) on litteä, lähes pyöreä pohjakala, jonka silmät ovat vasemmalla kyljellä.
Katsoa Itämeri ja Piikkikampela
Pikkutuulenkala
Pikkutuulenkala (Ammodytes tobianus) muistuttaa suuresti isotuulenkalaa, mutta jää alle 15 sentin mittaiseksi.
Katsoa Itämeri ja Pikkutuulenkala
Pilkkasiipi
''Melanitta fusca'' Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Katsoa Itämeri ja Pilkkasiipi
Pohjanlahti
Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.
Katsoa Itämeri ja Pohjanlahti
Pohjanmeri
right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.
Katsoa Itämeri ja Pohjanmeri
Pohjois-Eurooppa
Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.
Katsoa Itämeri ja Pohjois-Eurooppa
Polyklooratut bifenyylit
Polyklooratut bifenyylit eli PCB-yhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, bifenyylin klooraustuotteita, joiden kemiallinen kaava on yleisesti (C12H10-xClx), missä x on klooriatomien lukumäärä yhdestä kymmeneen.
Katsoa Itämeri ja Polyklooratut bifenyylit
Potsdamin konferenssi
Potsdamin konferenssi heinäkuussa 1945. Stalin, Truman ja Churchill juuri ennen konferenssin avausta. Potsdamin konferenssi, (virall. Berliinin konferenssi)Pikkujättiläinen cd ISBN 951-0-24021-4 WSOY 1999 oli neuvottelu Saksassa toisen maailmansodan päätteeksi 17.
Katsoa Itämeri ja Potsdamin konferenssi
Punajalkaviklo
Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja.
Katsoa Itämeri ja Punajalkaviklo
Punakampela
Punakampela (Pleuronectes platessa) on merkittävä ruokana käytettävä kala.
Katsoa Itämeri ja Punakampela
Punasotka
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Katsoa Itämeri ja Punasotka
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Katsoa Itämeri ja Puola
Pyöriäinen
Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi kuudesta pyöriäislajista ja yksi pienimmistä hammasvalaista.
Katsoa Itämeri ja Pyöriäinen
Rakkohauru
Rakkohauru eli rakkolevä (Fucus vesiculosus) on 20–50 cm pitkä ruskoleviin kuuluva levälaji.
Katsoa Itämeri ja Rakkohauru
Rantakotilo
Rantakotilo eli litorinakotilo (Littorina littorea) on rantakotiloiden heimoon (Littorinidae) kuuluva pieni kotilo, joka elää Pohjois-Atlantin rantavyöhykkeessä.
Katsoa Itämeri ja Rantakotilo
Rasvakala
Rasvakala (Cyclopterus lumpus) on pohjan lähellä viihtyvä kala.
Katsoa Itämeri ja Rasvakala
Ravinne
Ravinne on kemiallinen aine, jota eliöt tarvitsevat elääkseen tai kasvaakseen, tai eliöiden aineenvaihduntaan käyttämä aine, joka niiden pitää ottaa ympäristöstä.
Katsoa Itämeri ja Ravinne
Räyskä
Räyskä (Hydroprogne caspia, aiemmin Sterna caspia) on suurin tiiralaji.
Katsoa Itämeri ja Räyskä
Rügen
Rügen on Itämerellä sijaitseva saari, joka kuuluu Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltioon.
Katsoa Itämeri ja Rügen
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Katsoa Itämeri ja Rehevöityminen
Reunameri
Reunameri tai sivumeri on matalahko merialue, joka reunustaa mantereen laitoja.
Katsoa Itämeri ja Reunameri
Riianlahti
Riianlahden sijainti Riianlahti RiianlahtiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 (tai Riia laht) on lahti Itämerellä, Viron ja Latvian välissä.
Katsoa Itämeri ja Riianlahti
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Katsoa Itämeri ja Riika
Riuttatiira
Riuttatiira (Thalasseus sandvicensis, aiemmin Sterna sandvicensis) on laajalle levinnyt suurehko merilintu.
Katsoa Itämeri ja Riuttatiira
Ruostuminen
Puhkiruostunut rautaesine. Ruostuminen kemiallisesti. Ruostumisella tarkoitetaan raudan, käytännössä useimmiten teräksen, korroosiota.
Katsoa Itämeri ja Ruostuminen
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Ruotsi
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Itämeri ja Ruotsin kieli
Ruskosuohaukka
''Circus aeruginosus'' Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Katsoa Itämeri ja Ruskosuohaukka
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Katsoa Itämeri ja Saarenmaa
Saaristomeri
Itämerellä. Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä, Suomessa.
Katsoa Itämeri ja Saaristomeri
Sade
Pilven alinen sade näkyy tummina juovina. Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan.
Katsoa Itämeri ja Sade
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Saksa
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Itämeri ja Saksan kieli
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Katsoa Itämeri ja Salpausselät
Sargassomeri
Sargassomeri on Pohjois-Atlantin osa Länsi-Intian, Bermudan ja Azorien saaristojen välissä.
Katsoa Itämeri ja Sargassomeri
Satakieli
Satakieli (Luscinia luscinia) on Euroopassa ja Aasiassa elävä varpuslintulaji, joka on tunnettu laulustaan.
Katsoa Itämeri ja Satakieli
Sääksi
''Pandion haliaetus'' Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla.
Katsoa Itämeri ja Sääksi
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Katsoa Itämeri ja Särki
Säyne
Suurikokoinen säyne (50 cm). Nuori hopeakylkinen säyne. Säyne, myös säynävä, säynäs, säynäjä (Leuciscus idus), on suhteellisen suuri särkikaloihin kuuluva kalalaji.
Katsoa Itämeri ja Säyne
Sedimenttikivilaji
Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.
Katsoa Itämeri ja Sedimenttikivilaji
Selkälokki
Selkälokki (Larus fuscus) on suuri, mustaselkäinen lokkilaji.
Katsoa Itämeri ja Selkälokki
Selkämeri
Bottenhavet – Selkämeri. Selkämeri, aikaisemmin Raumanmeri, on Pohjanlahden eteläosan nimitys.
Katsoa Itämeri ja Selkämeri
Siika
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.
Katsoa Itämeri ja Siika
Siirros
Siirros eli lohkoliikunto on geologiassa käytetty nimitys maankuoren jännitystilojen aiheuttamasta kallioperälohkojen siirtymisestä toisiinsa nähden pysty- tai vaakasuoraan halkeamaa pitkin.
Katsoa Itämeri ja Siirros
Silakka
pienoiskuva Silakka eli haili (Clupea harengus membras) on Itämeressä elävä sillin alalaji.
Katsoa Itämeri ja Silakka
Silja Line
Silja Linen vanha logo. Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo, jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp.
Katsoa Itämeri ja Silja Line
Silli
FAO:n tilaston mukaan. Silli (Clupea harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala.
Katsoa Itämeri ja Silli
Sinisimpukka
Sinisimpukka eli tyynenmerensinisimpukka (Mytilus trossulus) on sinisimpukoiden (Mytilidae) heimoon kuuluva nilviäislaji.
Katsoa Itämeri ja Sinisimpukka
Sinisorsa
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji.
Katsoa Itämeri ja Sinisorsa
Skagerrak
Skagerrak Tanskan ja Norjan välissä Skagerrak on Pohjanmeren salmi, joka muodostaa yhdessä Kattegatin kanssa laivareitin Pohjanmereltä Itämerelle.
Katsoa Itämeri ja Skagerrak
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Katsoa Itämeri ja Skandinavian niemimaa
Skandit
2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu. Skandit (myös Kölivuoristo, Köli, Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.
Katsoa Itämeri ja Skandit
Slovakia
Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Slovakia
SMHI
SMHI eli Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut on Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos.
Katsoa Itämeri ja SMHI
Sorsalinnut
Sorsalinnut (Anseriformes) on lintulahko, jonka edustajat ovat sopeutuneet hyvin vedessä elämiseen.
Katsoa Itämeri ja Sorsalinnut
Stralsund
Stralsund on vuonna 1234 perustettu satamakaupunki, entinen hansakaupunki Saksassa Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Itämeren rannalla.
Katsoa Itämeri ja Stralsund
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Itämeri ja Suomen kieli
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Katsoa Itämeri ja Suomenlahti
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Suomi
Sveebit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Sveebit on merkitty oranssilla. Sveebit tai sveevit oli roomalaisten antama yhteisnimitys useille läntisille germaaniheimoille.
Katsoa Itämeri ja Sveebit
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Katsoa Itämeri ja Syanobakteerit
Szczecin
Szczecin (IPA) on satamakaupunki Luoteis-Puolassa ja Länsi-Pommerin voivodikunnan pääkaupunki.
Katsoa Itämeri ja Szczecin
Tallink
AS Tallink Grupp on virolainen varustamoyhtiö, joka harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä pohjoisella Itämerellä.
Katsoa Itämeri ja Tallink
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Katsoa Itämeri ja Tallinna
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Tanska
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Itämeri ja Tanskan kieli
Tanskan salmet
Tanskan salmet, lännestä itään Vähä-Belt, Iso-Belt ja Juutinrauma. Tanskan salmet -termiä käytetään Kattegatin ja varsinaisen Itämeren välisistä salmista, jotka sijaitsevat Jyllannin niemimaan ja Etelä-Ruotsin sekä merialueen saarten välissä.
Katsoa Itämeri ja Tanskan salmet
Tšekki
Praha on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki. Tšekin tasavalta eli Tšekki, joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Tšekki
Terva
Tervavene Oulujoella vuonna 1910. Puuterva on kasvipohjainen, tumma ja huoneenlämmössä juoksevassa olomuodossa oleva hiilivety-yhdiste, jota useimmiten tuotetaan pihkaisesta männystä hapettomassa ja riittävän kuumassa ympäristössä (pyrolyysi).
Katsoa Itämeri ja Terva
Tiirat
Tiirat (Sterninae) on rantalintujen ryhmä, johon kuuluvia lajeja elää kaikkialla maailmassa.
Katsoa Itämeri ja Tiirat
Tornio
Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.
Katsoa Itämeri ja Tornio
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Katsoa Itämeri ja Tukholma
Tukkakoskelo
''Mergus serrator'' Tukkakoskelo (Mergus serrator) on silkkiuikun muotoinen pörröpäinen vesilintu.
Katsoa Itämeri ja Tukkakoskelo
Tukkasotka
Tukkasotkan munia. Talvella tukkasotkat kokoontuvat usein suuriksi parviksi. 2 000 tukkasotkaa lepäämässä Ystadin satamassa tammikuussa 2016. Tukkasotka (Aythya fuligula) on keskikokoinen sukeltajasorsa.
Katsoa Itämeri ja Tukkasotka
Turska
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Katsoa Itämeri ja Turska
Tylli
Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji.
Katsoa Itämeri ja Tylli
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Katsoa Itämeri ja Typpi
Uikut
Uikut (Podicipedidae) on uikkulintujen lahkon (Podicipediformes) ainoa heimo.
Katsoa Itämeri ja Uikut
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Itämeri ja Ukraina
Usedom
Usedom on Itämeressä, Saksan ja Puolan pohjoisrannikolla Oderinhaffin edustalla sijaitseva saari.
Katsoa Itämeri ja Usedom
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Katsoa Itämeri ja Valko-Venäjä
Valkoposkihanhi
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji.
Katsoa Itämeri ja Valkoposkihanhi
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Katsoa Itämeri ja Valuma-alue
Vähä-Belt
Vähää-Beltiä iltahämärässä. Vähän-Beltin ylittävä ''Uusi silta''. Vähä-Belt on Tanskassa Jyllannin niemimaan ja Fynin saaren välissä sijaitseva salmi.
Katsoa Itämeri ja Vähä-Belt
Veikselinhaffi
Landsat-kuva. Veikselinhaffi on osittain Puolaan, osittain Venäjän Kaliningradin alueeseen kuuluva haffi (laguuni) Itämeren kaakkoisosassa.
Katsoa Itämeri ja Veikselinhaffi
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Itämeri ja Venäjä
Vendit
Vendit on vanha germaanisperäinen nimitys läntisille slaaviheimoille, jotka levittäytyivät itäisen Saksan alueelle (Elbe- ja Oder-jokien väliselle alueelle) 600-luvulla.
Katsoa Itämeri ja Vendit
Vendsyssel-Thy
Vendsyssel-Thy (tansk. myös Nørrejyske Ø) on saari Tanskan pohjoisosassa.
Katsoa Itämeri ja Vendsyssel-Thy
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Katsoa Itämeri ja Viikingit
Viking Line
M/S ''Gabriellan'' havainnekuva. Viking Line Abp on suomalainen Ahvenanmaalta kotoisin oleva varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä.
Katsoa Itämeri ja Viking Line
Vimpa
Vimpa (Vimba vimba) on särkien heimoon kuuluva vaelluskala, joka Suomessa elää murtovedessä ja nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella.
Katsoa Itämeri ja Vimpa
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Katsoa Itämeri ja Viro
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Katsoa Itämeri ja Virolaiset
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Katsoa Itämeri ja Viron kieli
Visby
Visby on Gotlannin saaren Gotlannin kunnan keskustaajama.
Katsoa Itämeri ja Visby
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Katsoa Itämeri ja Volga
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Katsoa Itämeri ja Vuorovesi
Wismar
Wismar on satamakaupunki ja entinen hansaliiton kaupunki Pohjois-Saksassa Itämeren rannalla Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa.
Katsoa Itämeri ja Wismar
WWF
WWF (World Wide Fund for Nature) on vuonna 1961 perustettu kansainvälinen ympäristöjärjestö.
Katsoa Itämeri ja WWF
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Katsoa Itämeri ja Yoldiameri
1993
Vuosi 1993 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Katsoa Itämeri ja 1993
Katso myös
Euroopan merialueet
- Adrianmeri
- Alboráninmeri
- Asovanmeri
- Baleaarienmeri
- Barentsinmeri
- Biskajanlahti
- Eemmeri
- Egeanmeri
- Englannin kanaali
- Grönlanninmeri
- Irlanninmeri
- Itämeri
- Joonianmeri
- Karanmeri
- Kelttimeri
- Kreetanmeri
- Ligurianmeri
- Marmaranmeri
- Minch
- Mustameri
- Norjanmeri
- Petšoranmeri
- Pohjanmeri
- Saaristomeri
- Tanskansalmi
- Tyrrhenanmeri
- Välimeri
- Vattimeri
- Vienanmeri
Suomen vesimuodostumat
- Ahvenanmeri
- Itämeri
- Saaristomeri
- Selkämeri
Tunnetaan myös nimellä Baltianmeri, Baltic Sea, Itämeren vaiheet.
, Hamppu, Hansaliitto, Harjus, Harmaalokki, Hauki, Härkäsimppu, Helsingin sopimus (1974), Hiidenmaa, Hylkeet, Ihminen, Ilmaston lämpeneminen, Ilmastonmuutoksen hillitseminen, Imukala, Islannin kieli, Iso-Belt, Isosimppu, Isotuulenkala, Itämeren kaupunkien liitto, Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, Itämeren suolapulssi, Itämeren valuma-alue, Itämerennorppa, Itämeri-sitoumus, Jääkausi, Jätevesi, John Nurmisen Säätiö, Joki, Juutinrauma, Jyllannin niemimaa, Kadmium, Kalalokki, Kalatiira, Kaliningradin alue, Kampela, Kanadanhanhi, Kartoitus, Kaspianmeri, Kattegat, Kaulushaikara, Kööpenhamina, Kemi, Kertut, Kiel, Kilohaili, Kirjohylje, Kivikausi, Kivinilkka, Kolmipiikki, Kuha, Kuurin kynnäs, Kuurinhaffi, Kyhmyjoutsen, Laatokka, Laguuni, Lahna, Laivamato, Landsortin syvänne, Lannoite, Lapasorsa, Lapasotka, Lapintiira, Laskeuma, Latvia, Levä, Leväkukinta, Liettua, Liiviläiset, Litorinameri, Lohi, Lokit, Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista, Luettelo Itämeren saarista, Luhtahuitti, Luontokato, Lyijy, Lyypekki, Maaöljy, Maarianhamina, Made, Makea vesi, Manner-Ahvenanmaa, Mannerilmasto, Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa, Mastogloiameri, Matalapaine, Mälaren, Märket, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Meiendorf-interstadiaali, Meremme, Merenkurkku, Meriarkeologia, Merihanhi, Meriharakka, Merikotka, Merilokki, Merimetso, Meripihka, Meritaimen, Merivirta, Muikku, Murtovesi, Mustameri, Myameri, Nahkiainen, Naurulokki, Neandertalinihminen, Nokikana, Norja, Norppa, Oderinhaffi, Oulujärvi, Pellava, Perämeri, Piikkikampela, Pikkutuulenkala, Pilkkasiipi, Pohjanlahti, Pohjanmeri, Pohjois-Eurooppa, Polyklooratut bifenyylit, Potsdamin konferenssi, Punajalkaviklo, Punakampela, Punasotka, Puola, Pyöriäinen, Rakkohauru, Rantakotilo, Rasvakala, Ravinne, Räyskä, Rügen, Rehevöityminen, Reunameri, Riianlahti, Riika, Riuttatiira, Ruostuminen, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ruskosuohaukka, Saarenmaa, Saaristomeri, Sade, Saksa, Saksan kieli, Salpausselät, Sargassomeri, Satakieli, Sääksi, Särki, Säyne, Sedimenttikivilaji, Selkälokki, Selkämeri, Siika, Siirros, Silakka, Silja Line, Silli, Sinisimpukka, Sinisorsa, Skagerrak, Skandinavian niemimaa, Skandit, Slovakia, SMHI, Sorsalinnut, Stralsund, Suomen kieli, Suomenlahti, Suomi, Sveebit, Syanobakteerit, Szczecin, Tallink, Tallinna, Tanska, Tanskan kieli, Tanskan salmet, Tšekki, Terva, Tiirat, Tornio, Tukholma, Tukkakoskelo, Tukkasotka, Turska, Tylli, Typpi, Uikut, Ukraina, Usedom, Valko-Venäjä, Valkoposkihanhi, Valuma-alue, Vähä-Belt, Veikselinhaffi, Venäjä, Vendit, Vendsyssel-Thy, Viikingit, Viking Line, Vimpa, Viro, Virolaiset, Viron kieli, Visby, Volga, Vuorovesi, Wismar, WWF, Yoldiameri, 1993.