Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Itsenäisen Suomen historia ja Suomi
Itsenäisen Suomen historia ja Suomi on 75 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Bruttokansantuote, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Eduskunta, Elias Lönnrot, Ensimmäinen maailmansota, Euro, Euroopan talousyhteisö, Euroopan unioni, Euroopan vapaakauppajärjestö, Friedrich Karl, Hanko, Heimosodat, Helmikuun vallankumous, Itä-Karjala, Jatkosota, Johan Ludvig Runeberg, K. J. Ståhlberg, Kalevala, Kansallinen Kokoomus, Kansanäänestys, Karjalankannas, Laatokan Karjala, Laki vuokra-alueiden lunastamisesta, Lapin sota, Lapuanliike, Liinahamari, Lokakuun vallankumous, Luovutettu Karjala, Mauno Koivisto, ..., Mäntsälän kapina, Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan välirauha, Muilutus, Nato, Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, P. E. Svinhufvud, Paavo Nurmi, Pariisin rauhansopimus (1947), Petsamo, Porkkalan vuokra-alue, Punakaarti, Repola, Ruotsi, Salla, Sauli Niinistö, Suomen 1990-luvun alun lama, Suomen historia, Suomen itsenäistyminen, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen Keskusta, Suomen kielipolitiikka, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen markka, Suomen pääministeri, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sotakorvaukset, Suomen talous, Suomen tasavallan presidentti, Suomen väestö, Suur-Suomi, Talvisota, Tarton rauha, Toinen maailmansota, Urho Kekkonen, Välirauha, Vänrikki Stoolin tarinat, Venäjä, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yleisradio, 6. joulukuuta. Laajenna indeksi (45 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Itsenäisen Suomen historia · Ahvenanmaan maakunta ja Suomi ·
Bruttokansantuote
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt,, GDP; gross national product, GNP, tarkoittaa bruttokansantuloa) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Bruttokansantuote ja Itsenäisen Suomen historia · Bruttokansantuote ja Suomi ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Itsenäisen Suomen historia · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomi ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Itsenäisen Suomen historia · Eduskunta ja Suomi ·
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Elias Lönnrot ja Itsenäisen Suomen historia · Elias Lönnrot ja Suomi ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Itsenäisen Suomen historia · Ensimmäinen maailmansota ja Suomi ·
Euro
Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.
Euro ja Itsenäisen Suomen historia · Euro ja Suomi ·
Euroopan talousyhteisö
Euroopan talousyhteisö eli ETY (lyh. EEC) tai Euroopan yhteisö eli EY (lyh. EC) Kotus.
Euroopan talousyhteisö ja Itsenäisen Suomen historia · Euroopan talousyhteisö ja Suomi ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Itsenäisen Suomen historia · Euroopan unioni ja Suomi ·
Euroopan vapaakauppajärjestö
Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
Euroopan vapaakauppajärjestö ja Itsenäisen Suomen historia · Euroopan vapaakauppajärjestö ja Suomi ·
Friedrich Karl
Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.
Friedrich Karl ja Itsenäisen Suomen historia · Friedrich Karl ja Suomi ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Hanko ja Itsenäisen Suomen historia · Hanko ja Suomi ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Itsenäisen Suomen historia · Heimosodat ja Suomi ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Itsenäisen Suomen historia · Helmikuun vallankumous ja Suomi ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Itsenäisen Suomen historia · Itä-Karjala ja Suomi ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Itsenäisen Suomen historia ja Jatkosota · Jatkosota ja Suomi ·
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Itsenäisen Suomen historia ja Johan Ludvig Runeberg · Johan Ludvig Runeberg ja Suomi ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Itsenäisen Suomen historia ja K. J. Ståhlberg · K. J. Ståhlberg ja Suomi ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Itsenäisen Suomen historia ja Kalevala · Kalevala ja Suomi ·
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Itsenäisen Suomen historia ja Kansallinen Kokoomus · Kansallinen Kokoomus ja Suomi ·
Kansanäänestys
Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.
Itsenäisen Suomen historia ja Kansanäänestys · Kansanäänestys ja Suomi ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Itsenäisen Suomen historia ja Karjalankannas · Karjalankannas ja Suomi ·
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Itsenäisen Suomen historia ja Laatokan Karjala · Laatokan Karjala ja Suomi ·
Laki vuokra-alueiden lunastamisesta
Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” oli 17.
Itsenäisen Suomen historia ja Laki vuokra-alueiden lunastamisesta · Laki vuokra-alueiden lunastamisesta ja Suomi ·
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Itsenäisen Suomen historia ja Lapin sota · Lapin sota ja Suomi ·
Lapuanliike
Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
Itsenäisen Suomen historia ja Lapuanliike · Lapuanliike ja Suomi ·
Liinahamari
Liinahamari on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella.
Itsenäisen Suomen historia ja Liinahamari · Liinahamari ja Suomi ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Itsenäisen Suomen historia ja Lokakuun vallankumous · Lokakuun vallankumous ja Suomi ·
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Itsenäisen Suomen historia ja Luovutettu Karjala · Luovutettu Karjala ja Suomi ·
Mauno Koivisto
Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.
Itsenäisen Suomen historia ja Mauno Koivisto · Mauno Koivisto ja Suomi ·
Mäntsälän kapina
Mäntsälän kapina oli keväällä 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.
Itsenäisen Suomen historia ja Mäntsälän kapina · Mäntsälän kapina ja Suomi ·
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Itsenäisen Suomen historia ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Moskovan rauhansopimus (1940) ja Suomi ·
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Itsenäisen Suomen historia ja Moskovan välirauha · Moskovan välirauha ja Suomi ·
Muilutus
Ensimmäinen vuonna 1930 muilutettu oli ''Pohjan Voima'' -lehden toimittaja Ilmari Sormunen. Maalaisliittolaisen ''Maakansa''-lehden pilapiirtäjä Oki Räisänen esitti tapauksen harmittomana. Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä.
Itsenäisen Suomen historia ja Muilutus · Muilutus ja Suomi ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Itsenäisen Suomen historia ja Nato · Nato ja Suomi ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Itsenäisen Suomen historia ja Natsi-Saksa · Natsi-Saksa ja Suomi ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Itsenäisen Suomen historia ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Suomi ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Itsenäisen Suomen historia ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomi ·
Paavo Nurmi
Paavo Johannes Nurmi (13. kesäkuuta 1897 Turku – 2. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja.
Itsenäisen Suomen historia ja Paavo Nurmi · Paavo Nurmi ja Suomi ·
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Itsenäisen Suomen historia ja Pariisin rauhansopimus (1947) · Pariisin rauhansopimus (1947) ja Suomi ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Itsenäisen Suomen historia ja Petsamo · Petsamo ja Suomi ·
Porkkalan vuokra-alue
O. Enckell. Porkkalan vuokra-alue oli Porkkalanniemeä ympäröinyt alue, jonka Suomi joutui vuokraamaan 50 vuoden ajaksi Neuvostoliitolle vuoden 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla ja joka oli Neuvostoliiton hallussa vuosina 1944–1956.
Itsenäisen Suomen historia ja Porkkalan vuokra-alue · Porkkalan vuokra-alue ja Suomi ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Itsenäisen Suomen historia ja Punakaarti · Punakaarti ja Suomi ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Itsenäisen Suomen historia ja Repola · Repola ja Suomi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Itsenäisen Suomen historia ja Ruotsi · Ruotsi ja Suomi ·
Salla
Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.
Itsenäisen Suomen historia ja Salla · Salla ja Suomi ·
Sauli Niinistö
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.
Itsenäisen Suomen historia ja Sauli Niinistö · Sauli Niinistö ja Suomi ·
Suomen 1990-luvun alun lama
Suomen 1990-luvun alun lama alkoi loppuvuonna 1990.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen 1990-luvun alun lama · Suomen 1990-luvun alun lama ja Suomi ·
Suomen historia
ImageSize.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historia · Suomen historia ja Suomi ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomi ·
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomi ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen Keskusta · Suomen Keskusta ja Suomi ·
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen kielipolitiikka · Suomen kielipolitiikka ja Suomi ·
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen Kommunistinen Puolue · Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomi ·
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen kuningaskuntahanke · Suomen kuningaskuntahanke ja Suomi ·
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen markka · Suomen markka ja Suomi ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomi ·
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomi ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Suomi ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomi ·
Suomen sotakorvaukset
Suomen sotakorvaukset olivat sotakorvauksia, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen sotakorvaukset · Suomen sotakorvaukset ja Suomi ·
Suomen talous
Viitattu.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen talous · Suomen talous ja Suomi ·
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen tasavallan presidentti · Suomen tasavallan presidentti ja Suomi ·
Suomen väestö
Ei kuvausta.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen väestö · Suomen väestö ja Suomi ·
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Itsenäisen Suomen historia ja Suur-Suomi · Suomi ja Suur-Suomi ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Itsenäisen Suomen historia ja Talvisota · Suomi ja Talvisota ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Itsenäisen Suomen historia ja Tarton rauha · Suomi ja Tarton rauha ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Itsenäisen Suomen historia ja Toinen maailmansota · Suomi ja Toinen maailmansota ·
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Itsenäisen Suomen historia ja Urho Kekkonen · Suomi ja Urho Kekkonen ·
Välirauha
Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).
Itsenäisen Suomen historia ja Välirauha · Suomi ja Välirauha ·
Vänrikki Stoolin tarinat
''Vänrikki Stoolin tarinat'', Albert Edelfeltin kuvittaman laitoksen kansi. Vänrikki Stoolin tarinat (uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.
Itsenäisen Suomen historia ja Vänrikki Stoolin tarinat · Suomi ja Vänrikki Stoolin tarinat ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Itsenäisen Suomen historia ja Venäjä · Suomi ja Venäjä ·
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Itsenäisen Suomen historia ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Suomi ja Vuoden 1919 hallitusmuoto ·
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Itsenäisen Suomen historia ja Yleisradio · Suomi ja Yleisradio ·
6. joulukuuta
6.
6. joulukuuta ja Itsenäisen Suomen historia · 6. joulukuuta ja Suomi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itsenäisen Suomen historia ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Itsenäisen Suomen historia ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Itsenäisen Suomen historia ja Suomi
Vertailu Itsenäisen Suomen historia ja Suomi
Itsenäisen Suomen historia on 155 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 75, Jaccard'in indeksi on 6.89% = 75 / (155 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itsenäisen Suomen historia ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
