Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana on 59 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Eduskunta, Elias Lönnrot, Ensimmäinen maailmansota, Euro, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, Euroopan unioni, Friedrich Karl, Heimosodat, Helmikuun vallankumous, Itä-Karjala, Jatkosota, Jäniskosken–Niskakosken alue, Juho Kusti Paasikivi, K. J. Ståhlberg, Kalevala, Kansainliitto, Kansanäänestys, Karjalankannas, Kieltolaki, Lapin sota, Lapuanliike, Lokakuun vallankumous, Martti Ahtisaari, Mauno Koivisto, Mäntsälän kapina, Nato, Neuvostoliitto, Noottikriisi, ..., P. E. Svinhufvud, Pariisin rauhansopimus (1947), Petsamo, Pohjoinen jäämeri, Repola, Ruotsi, Sauli Niinistö, Suomen historia, Suomen kielipolitiikka, Suomen markka, Suomen pankkikriisi, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen tasavallan presidentti, Svinhufvudin I hallitus, Talvisota, Tarja Halonen, Tarton rauha, Torppari, Urho Kekkonen, Valuutta, Välirauha, Venäjä, Yöpakkaset, Yleisradio, 1. tammikuuta, 17. heinäkuuta, 27. tammikuuta, 6. joulukuuta. Laajenna indeksi (29 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Itsenäisen Suomen historia · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen historian aikajana ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Itsenäisen Suomen historia · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen historian aikajana ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Itsenäisen Suomen historia · Eduskunta ja Suomen historian aikajana ·
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Elias Lönnrot ja Itsenäisen Suomen historia · Elias Lönnrot ja Suomen historian aikajana ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Itsenäisen Suomen historia · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen historian aikajana ·
Euro
Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.
Euro ja Itsenäisen Suomen historia · Euro ja Suomen historian aikajana ·
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi
Suomen Etyk-valtuuskunnan jäseniä huippukokouksessa 1975: ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri Keijo Liinamaa ja presidentti Urho Kekkonen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk, ETYK) ensimmäinen vaihe oli ulkoministerien kokous Helsingissä vuonna 1973, toinen Genevessä pidetyt neuvottelut 1973–1975 ja kolmas Helsingissä pidetty huippukokous 1975.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ja Itsenäisen Suomen historia · Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ja Suomen historian aikajana ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Itsenäisen Suomen historia · Euroopan unioni ja Suomen historian aikajana ·
Friedrich Karl
Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.
Friedrich Karl ja Itsenäisen Suomen historia · Friedrich Karl ja Suomen historian aikajana ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Itsenäisen Suomen historia · Heimosodat ja Suomen historian aikajana ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Itsenäisen Suomen historia · Helmikuun vallankumous ja Suomen historian aikajana ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Itsenäisen Suomen historia · Itä-Karjala ja Suomen historian aikajana ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Itsenäisen Suomen historia ja Jatkosota · Jatkosota ja Suomen historian aikajana ·
Jäniskosken–Niskakosken alue
Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jäniskosken–Niskakosken alue on 176 neliökilometrin laajuinen alue Lapissa Inarijärvestä itään Paatsjoen varrella.
Itsenäisen Suomen historia ja Jäniskosken–Niskakosken alue · Jäniskosken–Niskakosken alue ja Suomen historian aikajana ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Itsenäisen Suomen historia ja Juho Kusti Paasikivi · Juho Kusti Paasikivi ja Suomen historian aikajana ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Itsenäisen Suomen historia ja K. J. Ståhlberg · K. J. Ståhlberg ja Suomen historian aikajana ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Itsenäisen Suomen historia ja Kalevala · Kalevala ja Suomen historian aikajana ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Itsenäisen Suomen historia ja Kansainliitto · Kansainliitto ja Suomen historian aikajana ·
Kansanäänestys
Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.
Itsenäisen Suomen historia ja Kansanäänestys · Kansanäänestys ja Suomen historian aikajana ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Itsenäisen Suomen historia ja Karjalankannas · Karjalankannas ja Suomen historian aikajana ·
Kieltolaki
Yhdysvaltalaiset kieltolakia valvovat agentit kaatamassa laitonta alkoholia viemäriin. Kieltolaki tarkoittaa tavallisimmin alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin kieltävää lakia.
Itsenäisen Suomen historia ja Kieltolaki · Kieltolaki ja Suomen historian aikajana ·
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Itsenäisen Suomen historia ja Lapin sota · Lapin sota ja Suomen historian aikajana ·
Lapuanliike
Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
Itsenäisen Suomen historia ja Lapuanliike · Lapuanliike ja Suomen historian aikajana ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Itsenäisen Suomen historia ja Lokakuun vallankumous · Lokakuun vallankumous ja Suomen historian aikajana ·
Martti Ahtisaari
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23. kesäkuuta 1937 Viipuri – 16. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.
Itsenäisen Suomen historia ja Martti Ahtisaari · Martti Ahtisaari ja Suomen historian aikajana ·
Mauno Koivisto
Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.
Itsenäisen Suomen historia ja Mauno Koivisto · Mauno Koivisto ja Suomen historian aikajana ·
Mäntsälän kapina
Mäntsälän kapina oli keväällä 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.
Itsenäisen Suomen historia ja Mäntsälän kapina · Mäntsälän kapina ja Suomen historian aikajana ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Itsenäisen Suomen historia ja Nato · Nato ja Suomen historian aikajana ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Itsenäisen Suomen historia ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Suomen historian aikajana ·
Noottikriisi
Urho Kekkonen ja Leonid Brežnev 23. marraskuuta 1960 Kekkosen valtiovierailulla Neuvostoliittoon. Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.
Itsenäisen Suomen historia ja Noottikriisi · Noottikriisi ja Suomen historian aikajana ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Itsenäisen Suomen historia ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomen historian aikajana ·
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Itsenäisen Suomen historia ja Pariisin rauhansopimus (1947) · Pariisin rauhansopimus (1947) ja Suomen historian aikajana ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Itsenäisen Suomen historia ja Petsamo · Petsamo ja Suomen historian aikajana ·
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Itsenäisen Suomen historia ja Pohjoinen jäämeri · Pohjoinen jäämeri ja Suomen historian aikajana ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Itsenäisen Suomen historia ja Repola · Repola ja Suomen historian aikajana ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Itsenäisen Suomen historia ja Ruotsi · Ruotsi ja Suomen historian aikajana ·
Sauli Niinistö
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.
Itsenäisen Suomen historia ja Sauli Niinistö · Sauli Niinistö ja Suomen historian aikajana ·
Suomen historia
ImageSize.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historia · Suomen historia ja Suomen historian aikajana ·
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen kielipolitiikka · Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen markka · Suomen historian aikajana ja Suomen markka ·
Suomen pankkikriisi
Suomen pankkikriisi oli Suomessa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa pankkeja taloudellisesti vavisuttanut kriisi, jonka seurauksena valtiovalta ryhtyi tukemaan pankkeja niin sanotulla pankkituella.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen pankkikriisi · Suomen historian aikajana ja Suomen pankkikriisi ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen sisällissota · Suomen historian aikajana ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen historian aikajana ·
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Itsenäisen Suomen historia ja Suomen tasavallan presidentti · Suomen historian aikajana ja Suomen tasavallan presidentti ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Itsenäisen Suomen historia ja Svinhufvudin I hallitus · Suomen historian aikajana ja Svinhufvudin I hallitus ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Itsenäisen Suomen historia ja Talvisota · Suomen historian aikajana ja Talvisota ·
Tarja Halonen
Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko.
Itsenäisen Suomen historia ja Tarja Halonen · Suomen historian aikajana ja Tarja Halonen ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Itsenäisen Suomen historia ja Tarton rauha · Suomen historian aikajana ja Tarton rauha ·
Torppari
Torppareita maatöissä kesällä. Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta.
Itsenäisen Suomen historia ja Torppari · Suomen historian aikajana ja Torppari ·
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Itsenäisen Suomen historia ja Urho Kekkonen · Suomen historian aikajana ja Urho Kekkonen ·
Valuutta
Valuutta tarkoittaa valtion tai alueen rahaa tai rahayksikköä.
Itsenäisen Suomen historia ja Valuutta · Suomen historian aikajana ja Valuutta ·
Välirauha
Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).
Itsenäisen Suomen historia ja Välirauha · Suomen historian aikajana ja Välirauha ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Itsenäisen Suomen historia ja Venäjä · Suomen historian aikajana ja Venäjä ·
Yöpakkaset
Nikita Hruštšov Kekkosen 60-vuotissyntymäpäiväjuhlilla 3. syyskuuta 1960. Yöpakkaset eli yöpakkaskriisi oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa syksyllä 1958 ilmennyt kriisi.
Itsenäisen Suomen historia ja Yöpakkaset · Suomen historian aikajana ja Yöpakkaset ·
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Itsenäisen Suomen historia ja Yleisradio · Suomen historian aikajana ja Yleisradio ·
1. tammikuuta
1.
1. tammikuuta ja Itsenäisen Suomen historia · 1. tammikuuta ja Suomen historian aikajana ·
17. heinäkuuta
17.
17. heinäkuuta ja Itsenäisen Suomen historia · 17. heinäkuuta ja Suomen historian aikajana ·
27. tammikuuta
27.
27. tammikuuta ja Itsenäisen Suomen historia · 27. tammikuuta ja Suomen historian aikajana ·
6. joulukuuta
6.
6. joulukuuta ja Itsenäisen Suomen historia · 6. joulukuuta ja Suomen historian aikajana ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana
- Yhtäläisyyksiä Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana
Vertailu Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana
Itsenäisen Suomen historia on 155 suhteet, kun taas Suomen historian aikajana on 1264. niillä on yhteistä 59, Jaccard'in indeksi on 4.16% = 59 / (155 + 1264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itsenäisen Suomen historia ja Suomen historian aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
