Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
26 suhteet: Abbasidikalifaatti, Al-Ghazali, Al-Karaouinen yliopisto, Aristotelismi, Avesta, Šaria, Buijidit, Fatimidit, Hadith, Islam, Islamin kulta-aika, Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla, Jumala (islam), Kalam, Käännösliike kreikasta arabiaan, Koraani, Madrasa, Muhammed, Sassanidit, Seldžukkien valtakunta, Tafsir, Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa, Uusplatonismi, Yliopisto, Zarathustra, 1001 Inventions.
Abbasidikalifaatti
Abbasidikalifaatti syntyi vuonna 750 vallankumouksessa, missä Persian Khorasanista ja Mervistä tullut abbasidien arabiklaani kukisti umaijadien arabidynastian (650–750), jonka keskus oli sijainnut Syyrian Damaskoksessa.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Abbasidikalifaatti · Katso lisää »
Al-Ghazali
Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Al-Ghazali · Katso lisää »
Al-Karaouinen yliopisto
Al-Karaouinen moskeijan ja nykyisen yliopiston piha muistuttaa Alhambraa Espanjassa. Al-Karaouinen yliopisto Fèsissä Marokossa on kuuluisa kertomuksesta, jonka mukaan sen olisi perustanut vuonna 859 nainen nimeltä Fatima al-Fihri.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Al-Karaouinen yliopisto · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Aristotelismi · Katso lisää »
Avesta
Avesta on zarathustralainen, muinaisen Persiaan liittyvä pyhien kirjoitusten kokoelma, joka sisältää zarathustralaisuuden maailmankuvan, lain, liturgian ja profeetta Zarathustran opit.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Avesta · Katso lisää »
Šaria
Šaria ('tie, polku') eli islamilainen laki on islaminuskon mukaan Jumalan ihmisille antama muuttumaton laki.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Šaria · Katso lisää »
Buijidit
Buijidien valtakunta laajimmillaan vuonna 970 Buijidit oli kolmen persialaisen veljeksen alulle panema shiialainen dynastia, jonka valtakausi ulottui vuosiin 934–1062.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Buijidit · Katso lisää »
Fatimidit
Fatimidit tai fatimidien kalifaatti (arab. لدولة الفاطمية) oli šiiamuslimien dynastia, joka hallitsi suurta osaa Pohjois-Afrikasta vuodesta 910 vuoteen 1171.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Fatimidit · Katso lisää »
Hadith
Hadith (h), sananmukaisesti "traditiot", on islamilaisen perimätiedon muoto, joka on kirjattu muistiin suullisista lähteistä.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Hadith · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Islam · Katso lisää »
Islamin kulta-aika
Astrolabi Al-Andalusista vuodelta 1067. Astrolabi on kreikkalainen keksintö ja nykyajan kellojen ja sekstanttien edeltäjä. Siitä on tullut myös keskiajan islamilaisen tieteen symboli. Islamin kulta-aika tai islamin kultakausi on kielikuva, jota alettiin käyttää etenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen, kun länsimaissa suhtautuminen orienttiin alkoi vaihtua ylenkatseesta ihailuksi, ja islamista alettiin löytää myös arvokkaaksi koettuja puolia.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Islamin kulta-aika · Katso lisää »
Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla
www.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Islamin vaikutus Eurooppaan keskiajalla · Katso lisää »
Jumala (islam)
Jumala '''islamissa''' on imaami al-Ghazalin (1057–1111) mukaan ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Jumala (islam) · Katso lisää »
Kalam
Kalam (kalām 'puhe' Sana esiintyy Koraanissa kolme kertaa viittaamassa Jumalan puheeseen. Tämä johti keskusteluun Jumalan puheen luonteesta ja siitä, oliko Koraani Jumalan puheena luotu vai ei. Näin kalam sai seuraavan merkityksensä, ja sillä alettiin tarkoittaa spekulatiivista skolastista teologiaa. iIm al-kalām tarkoitti sen jälkeen islamilaista teologiaa, joka erosi filosofiasta (falsafah) siten, että se keskittyi Jumalaan ja muodostui osaksi uskonoppineiden koulutusta. Vielä myöhemmin sillä alettiin ymmärtää myös väittelymetodia. Väittelyä harjoitettiin yleensä kuviteltua vastustajaa vastaan. Esikuva saatiin Aristoteleen dialektiikkaa koskevista teoksista, joita käännettiin arabiaksi, varsinkin teoksesta Topiikka. Kalamin lähtökohtana on Jumalan ilmoitus, ja se käyttää loogista päättelyä ilmoituksen ymmärtämiseksi ja mahdollisten ristiriitojen selvittämiseksi. Kalamin vaikutus islamiin vastaa karkeasti keskiajan kristillisen skolastiikan merkitystä kristinuskolle. Ensimmäisinä mutakallimeina pidetään 800-luvulla eläneen Hunain ibn Ishaqin palveluksessa toimineita oppineita Bagdadissa, jotka kokosivat ja käänsivät laajasti muiden kulttuurien kirjoituksia.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Kalam · Katso lisää »
Käännösliike kreikasta arabiaan
Dioskorideen ''De materia medica'' -teoksen arabialaisesta käännöksestä. Aiheena on mm. lääkkeen valmistaminen hunajasta. Käännösliike kreikasta arabiaan tarkoittaa pääasiassa antiikin kreikkalaisen tieteellisen kirjallisuuden käännöstoimintaa, joka alkoi Lähi-idän abbasidivaltakunnassa 700-luvun jälkipuoliskolla ja keskittyi vuonna 762 perustettuun abbasidien hallintokaupunkiin, joka myöhemmin sai nimen Bagdad.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Käännösliike kreikasta arabiaan · Katso lisää »
Koraani
Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle Koraani on islaminuskon pyhin teksti.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Koraani · Katso lisää »
Madrasa
Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa. Madrasa on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi 'koulua' tai yleensä 'oppilaitosta'.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Madrasa · Katso lisää »
Muhammed
Muhammed (koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim,; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Muhammed · Katso lisää »
Sassanidit
Sassanidien dynastia laajimmillaan vuonna 619 jaa. vähän ennen lopullista romahdusta. Sassanidit tai sasanidit (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Sassanidit · Katso lisää »
Seldžukkien valtakunta
Seldžukkien valtakunta oli Lounais-Aasiaan 1000-luvulla vaeltaneiden turkkilaisten Oğuz-heimojen luoma imperiumi, joka käsitti Mesopotamian, Syyrian, Palestiinan ja suurimman osan Irania.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Seldžukkien valtakunta · Katso lisää »
Tafsir
Tafsir on Koraanin suurien kielellistä ja historiallista selittämistä.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Tafsir · Katso lisää »
Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa
Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa tarkoittaa islamilaisen sivilisaation maissa suunnilleen vuosien 800–1500 välillä tapahtunutta tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Tiede keskiajan islamilaisessa maailmassa · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Yliopisto · Katso lisää »
Zarathustra
Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja Zarathustra · Katso lisää »
1001 Inventions
Ibn Firnasin patsas on Bagdadin kansainväliselle lentokentälle vievän tien varrella. "1001 Inventions.
Uusi!!: Islamilainen tiede ja 1001 Inventions · Katso lisää »
