Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
130 suhteet: A, Abessiivi, Affrikaatta, Aikamuoto, Akkusatiivi, Akuutti (tarke), Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Anarâškielâ servi, Animaatio, Approksimantti, Arvid Genetz, Ŋ, Š, Švaa, Ž, Č, Ä, B, Bilabiaalinen nasaali, C, D, D ja poikkiviiva, Dentaali, E, Edvard Wilhelm Borg, Elias Lönnrot, Erkki Itkonen, Essiivi, F, Fredrik Sundwall, Frikatiivi, G, Genetiivi, Glottaalifrikatiivi, H, Heprea, I, Illatiivi, Inari, Inarijärvi, Inarinsaamelaiset, Inarinsaamenkielinen Wikipedia, Isä meidän, Itäsaamelaiskielet, Ivalo, J, Jälkiäänitys, K, ..., Kaksikko, Kanaaninmaa, Kansakoulu, Katekeetta, Katekismus, Kieliopillinen luku, Kielipesä, Kiertokoulu, Kirja, Klusiili, Komitatiivi, Kotimaisten kielten keskus, L, Labiaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lauri Itkonen, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Lavea väljä takavokaali, Lokatiivi, M, Martti Luther, Morfologia, Muumilaakso (animaatiosarja), N, Nasaali, Nominatiivi, Nomini, O, Oikeinkirjoitus, Oulun yliopisto, P, Palataali, Partitiivi, Pekka Sammallahti, Perfekti, Persoonapronomini, Peruskoulu, Pluskvamperfekti, Postalveolaari, Preesens, Preteriti, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, R, S, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskielet, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen kielilaki, Suomi, T, Tremulantti, U, Uralilaiset kielet, V, Vähä katekismus, Velaari, Velaarinen nasaali, Verbi, Vokaali, Y, Yle Sápmi, Ylioppilastutkinto, Z. Laajenna indeksi (80 lisää) »
A
A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja A · Katso lisää »
Abessiivi
Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Uusi!!: Inarinsaame ja Abessiivi · Katso lisää »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Affrikaatta · Katso lisää »
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Uusi!!: Inarinsaame ja Aikamuoto · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Inarinsaame ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Akuutti (tarke) · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Alveolaari · Katso lisää »
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Alveolaarinen tremulantti · Katso lisää »
Anarâškielâ servi
Anarâškielâ servin logo Anarâškielâ servi on vuonna 1986 perustettu inarinsaamelaisten yhdistys.
Uusi!!: Inarinsaame ja Anarâškielâ servi · Katso lisää »
Animaatio
Kuvasarja animaatiota varten Animaatio edellisestä kuvasarjasta Animaatio (latinan sanasta animatio ’elävöittäminen’) on tekniikka, jossa elokuva tai jokin muu liikkuvaa kuvaa sisältävä tallenne toteutetaan käyttämällä esimerkiksi piirroksia, nukkeja tai tietokonegrafiikkaa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Animaatio · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Approksimantti · Katso lisää »
Arvid Genetz
”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.
Uusi!!: Inarinsaame ja Arvid Genetz · Katso lisää »
Ŋ
Ŋ (ŋ) on kirjain, jolla merkitään velaarista nasaalia eli niin sanottua äng-äännettä saamelaiskielissä sekä kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa eli IPA:ssa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Ŋ · Katso lisää »
Š
Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja Š · Katso lisää »
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Uusi!!: Inarinsaame ja Švaa · Katso lisää »
Ž
Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja Ž · Katso lisää »
Č
Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .
Uusi!!: Inarinsaame ja Č · Katso lisää »
Ä
Ä (ä) on suomen aakkosten 28.
Uusi!!: Inarinsaame ja Ä · Katso lisää »
B
B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja B · Katso lisää »
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja C · Katso lisää »
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja D · Katso lisää »
D ja poikkiviiva
Đ (đ) eli d ja poikkiviiva tai poikkiviiva-d on latinalaisen kirjaimiston täydennys, joka muodostuu kirjaimesta D/d ja tarketta muistuttavasta vaakasuorasta poikkiviivasta.
Uusi!!: Inarinsaame ja D ja poikkiviiva · Katso lisää »
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Uusi!!: Inarinsaame ja Dentaali · Katso lisää »
E
E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja E · Katso lisää »
Edvard Wilhelm Borg
Edvard Wilhelm Borg (6. tammikuuta 1830 Pyhäjoki – 13. tammikuuta 1910 Oulu) oli suomalainen kirkkoherra ja kansakouluntarkastaja.
Uusi!!: Inarinsaame ja Edvard Wilhelm Borg · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Inarinsaame ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Erkki Itkonen
Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.
Uusi!!: Inarinsaame ja Erkki Itkonen · Katso lisää »
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Essiivi · Katso lisää »
F
F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja F · Katso lisää »
Fredrik Sundwall
Fredrik Wilhelm Sundwall (1. joulukuuta 1843 Helsinki – 7. huhtikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen opettaja, seminaarin johtaja ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Inarinsaame ja Fredrik Sundwall · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Frikatiivi · Katso lisää »
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja G · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Genetiivi · Katso lisää »
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Uusi!!: Inarinsaame ja Glottaalifrikatiivi · Katso lisää »
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja H · Katso lisää »
Heprea
Heprea on afroaasialainen kieli.
Uusi!!: Inarinsaame ja Heprea · Katso lisää »
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja I · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Inarinsaame ja Illatiivi · Katso lisää »
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Inari · Katso lisää »
Inarijärvi
Kartta 1700-luvulta Inarijärvi ympäristöineen. Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (ja), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Inarijärvi · Katso lisää »
Inarinsaamelaiset
Inarinsaamelaiset ovat saamelaisryhmä, jonka perinteinen asuinalue on Inarijärven ympäristö Suomessa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Inarinsaamelaiset · Katso lisää »
Inarinsaamenkielinen Wikipedia
Inarinsaamenkielisen Wikipedian etusivu 31. joulukuuta 2020 Inarinsaamenkielinen Wikipedia on Wikipedian vuonna 2020 avattu inarinsaamenkielinen versio, jossa oli yli 1 000 artikkelia jo avauspäivänä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Inarinsaamenkielinen Wikipedia · Katso lisää »
Isä meidän
Jeesus pitämässä vuorisaarnaa. Isä meidän eli Herran rukous on kristinuskon tunnetuin rukous.
Uusi!!: Inarinsaame ja Isä meidän · Katso lisää »
Itäsaamelaiskielet
Itäsaamelaiskielet eli itäsaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Itäsaamelaiskielet · Katso lisää »
Ivalo
Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.
Uusi!!: Inarinsaame ja Ivalo · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja J · Katso lisää »
Jälkiäänitys
Äänittäjä ja lasin takana sijaitseva äänityskoppi. Jälkiäänitys eli dubbaus tarkoittaa elokuvissa ja televisiosarjoissa ääniraidan äänittämistä kuvauksen jälkeen.
Uusi!!: Inarinsaame ja Jälkiäänitys · Katso lisää »
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
Uusi!!: Inarinsaame ja K · Katso lisää »
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kaksikko · Katso lisää »
Kanaaninmaa
Israelin kartta, jossa 4. Mooseksen kirjan antamat Kanaaninmaan rajat merkittynä punaisella viivalla. Kanaaninmaa (myös Kanaanin maa, Kaanaanmaa, Kaanaa) on Välimeren itärannikon ja Arabian aavikon välinen alue.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kanaaninmaa · Katso lisää »
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kansakoulu · Katso lisää »
Katekeetta
Katekeetta on nimitys kristinuskon alkeiden opettajalle, erityisesti mikäli tämä työskentelee lähetystyössä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Katekeetta · Katso lisää »
Katekismus
Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Katekismus · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Kielipesä
Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyritään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan usein muutoin katoamassa olevaan kieleen ja kulttuuriin.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kielipesä · Katso lisää »
Kiertokoulu
Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kiertokoulu · Katso lisää »
Kirja
Kirjoja 1800-luvulta. Kirja on nidos paperiarkkeja, joissa on painettua tekstiä tai kuvia, tai sen muotoisena ilmestynyt kirjallinen tuote.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kirja · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Inarinsaame ja Klusiili · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Inarinsaame ja Komitatiivi · Katso lisää »
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Uusi!!: Inarinsaame ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »
L
L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.
Uusi!!: Inarinsaame ja L · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Inarinsaame ja Labiaali · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Inarinsaame ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lauri Itkonen
Lauri Arvid Itkonen (29. maaliskuuta 1865 Kuopio – 3. kesäkuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra ja teologian kunniatohtori.
Uusi!!: Inarinsaame ja Lauri Itkonen · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Uusi!!: Inarinsaame ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä takavokaali
Lavea väljä takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kielissä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Lavea väljä takavokaali · Katso lisää »
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Uusi!!: Inarinsaame ja Lokatiivi · Katso lisää »
M
M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.
Uusi!!: Inarinsaame ja M · Katso lisää »
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Uusi!!: Inarinsaame ja Martti Luther · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Inarinsaame ja Morfologia · Katso lisää »
Muumilaakso (animaatiosarja)
Muumilaakso on helmikuussa 2019 ensiesityksensä saanut suomalais-brittiläinen animoitu televisiosarja, joka pohjautuu Tove Janssonin Muumi-kirjoihin sekä Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuviin.
Uusi!!: Inarinsaame ja Muumilaakso (animaatiosarja) · Katso lisää »
N
N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.
Uusi!!: Inarinsaame ja N · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Inarinsaame ja Nasaali · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Inarinsaame ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Nomini · Katso lisää »
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Uusi!!: Inarinsaame ja O · Katso lisää »
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Uusi!!: Inarinsaame ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »
Oulun yliopisto
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Inarinsaame ja Oulun yliopisto · Katso lisää »
P
P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.
Uusi!!: Inarinsaame ja P · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Inarinsaame ja Palataali · Katso lisää »
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Uusi!!: Inarinsaame ja Partitiivi · Katso lisää »
Pekka Sammallahti
Pekka Lars Kalervo Sammallahti (s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori.
Uusi!!: Inarinsaame ja Pekka Sammallahti · Katso lisää »
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Uusi!!: Inarinsaame ja Perfekti · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Peruskoulu
Japanilaisen peruskoulun luokka Peruskoulu on koulu, joka muodostaa yleissivistävän koulutuksen perustan.
Uusi!!: Inarinsaame ja Peruskoulu · Katso lisää »
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Uusi!!: Inarinsaame ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Uusi!!: Inarinsaame ja Postalveolaari · Katso lisää »
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Uusi!!: Inarinsaame ja Preesens · Katso lisää »
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Preteriti · Katso lisää »
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Pyöreä suppea etuvokaali · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Uusi!!: Inarinsaame ja R · Katso lisää »
S
S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.
Uusi!!: Inarinsaame ja S · Katso lisää »
Saamelaisalueen koulutuskeskus
Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) - Sámi oahpahusguovddáš (SOG) on Suomen valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos.
Uusi!!: Inarinsaame ja Saamelaisalueen koulutuskeskus · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Inarinsaame ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinnillinen velaariklusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia, Mariankatu 5 (arkk. Jean Wik & Theodor Decker, 1841). Suomalainen Tiedeakatemia ry eli Academia Scientiarum Fennica on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä harjoittavien tutkijoiden yhdyssiteenä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomalainen Tiedeakatemia · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »
Suomen kielilaki
Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomen kielilaki · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Suomi · Katso lisää »
T
T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.
Uusi!!: Inarinsaame ja T · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Inarinsaame ja Tremulantti · Katso lisää »
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Uusi!!: Inarinsaame ja U · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Inarinsaame ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Uusi!!: Inarinsaame ja V · Katso lisää »
Vähä katekismus
Lutherin Vähä katekismuksen kansilehti vuodelta 1536. Lutherin Vähä katekismus on saksalaisen teologi Martti Lutherin vuonna 1529 julkaistu teos, joka oli tarkoitettu luterilaisen kristinuskon opettamisen apuvälineeksi.
Uusi!!: Inarinsaame ja Vähä katekismus · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Velaari · Katso lisää »
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Uusi!!: Inarinsaame ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Inarinsaame ja Verbi · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Inarinsaame ja Vokaali · Katso lisää »
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Uusi!!: Inarinsaame ja Y · Katso lisää »
Yle Sápmi
Yle Sápmi on Yleisradion saamenkielinen toimitus, joka sijaitsee Inarin kirkonkylässä.
Uusi!!: Inarinsaame ja Yle Sápmi · Katso lisää »
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi.
Uusi!!: Inarinsaame ja Ylioppilastutkinto · Katso lisää »
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Uusi!!: Inarinsaame ja Z · Katso lisää »
