Sisällysluettelo
98 suhteet: A priori ja a posteriori, An sich, Analyyttinen ja synteettinen, Arthur Schopenhauer, Arvostelma, Arvostelukyvyn kritiikki, Baruch Spinoza, Christian Wolff, David Hume, Demokratia, Despotismi, Empirismi, Estetiikka, Etiikka, Filosofi, Filosofian historian kehityslinjoja, Friedrich Heinrich Jacobi, Fysiikka, Gottfried Leibniz, Gotthold Ephraim Lessing, Halle, Historia, Hypoteettinen imperatiivi, Hyvyys, Ikuiseen rauhaan, Isaac Newton, Itä-Preussi, Johann Gottlieb Fichte, Jumala, Jumalan olemassaolo, Kaliningrad, Kantilaisuus, Karl Leonhard Reinhold, Kategoria (filosofia), Kategorinen imperatiivi, Kauneus, Kausaliteetti, Käytännöllisen järjen kritiikki, Königsberg, Königsbergin Albertus-yliopisto, Klaipėda, Klassinen liberalismi, Kontingenssi, Kristinusko, Kvaliteetti (filosofia), Latina, Liettua, Logiikka, Luonnonilmiö, Luonnontiede, ... Laajenna indeksi (48 lisää) »
- Idealistit
- Kantilaisuus
- Loogikot
- Rationalistit
- Vuonna 1724 syntyneet
- Vuonna 1804 kuolleet
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Katsoa Immanuel Kant ja A priori ja a posteriori
An sich
An sich (sinänsä) on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa jonkin asian tai ilmiön tarkastelua itsessään, omana itsenään.
Katsoa Immanuel Kant ja An sich
Analyyttinen ja synteettinen
Analyyttinen ja synteettinen ovat filosofisia käsitteitä, jotka viittaavat lauseen totuuden perustaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Analyyttinen ja synteettinen
Arthur Schopenhauer
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.
Katsoa Immanuel Kant ja Arthur Schopenhauer
Arvostelma
Arvostelma tarkoittaa filosofiassa mielen aktia, jossa jostakin väitetään jotakin, tai tällaisen aktin sisältöä.
Katsoa Immanuel Kant ja Arvostelma
Arvostelukyvyn kritiikki
Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin vuonna 1790 julkaisema filosofinen teos.
Katsoa Immanuel Kant ja Arvostelukyvyn kritiikki
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Katsoa Immanuel Kant ja Baruch Spinoza
Christian Wolff
Christian Wolff Christian Wolff (24. tammikuuta 1679 Breslau – 9. huhtikuuta 1754 Halle) oli filosofi, josta kehittyi Saksassa alan suuri auktoriteetti.
Katsoa Immanuel Kant ja Christian Wolff
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Katsoa Immanuel Kant ja David Hume
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Katsoa Immanuel Kant ja Demokratia
Despotismi
Despotismi eli despotia tarkoittaa valtionhallintoa, jossa hallitsijan (tai hallitsevan ryhmän) tahto on täysin määräävä, rajatonta mielivaltaa, absoluuttista itsevaltiutta.
Katsoa Immanuel Kant ja Despotismi
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Katsoa Immanuel Kant ja Empirismi
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Estetiikka
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Katsoa Immanuel Kant ja Etiikka
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Katsoa Immanuel Kant ja Filosofi
Filosofian historian kehityslinjoja
Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Filosofian historian kehityslinjoja
Friedrich Heinrich Jacobi
Friedrich Heinrich Jacobi (25. tammikuuta 1743 Düsseldorf – 10. maaliskuuta 1819 München) oli saksalainen filosofi, joka kehitti termin 'nihilismi' ja esitti sen olevan perussyy valistuksen ja kantilaisuuden epäonnistumiseen.
Katsoa Immanuel Kant ja Friedrich Heinrich Jacobi
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Katsoa Immanuel Kant ja Fysiikka
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Katsoa Immanuel Kant ja Gottfried Leibniz
Gotthold Ephraim Lessing
Gotthold Ephraim Lessing (22. tammikuuta 1729 Kamenz – 15. helmikuuta 1781 Braunschweig) oli keskeinen valistusajan saksalainen runoilija.
Katsoa Immanuel Kant ja Gotthold Ephraim Lessing
Halle
Kauppatori, joka on tunnettu viiden tornin siluetista torikirkon neljän tornin ja Punaisen tornin kanssa. Halle (Saale) on Keski-Saksassa sijaitseva kaupunki.
Katsoa Immanuel Kant ja Halle
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Katsoa Immanuel Kant ja Historia
Hypoteettinen imperatiivi
Hypoteettinen imperatiivi on filosofiassa tilannesidonnainen, joskin asiantuntijuuteen perustuva eettinen kehotus.
Katsoa Immanuel Kant ja Hypoteettinen imperatiivi
Hyvyys
Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä.
Katsoa Immanuel Kant ja Hyvyys
Ikuiseen rauhaan
Ikuiseen rauhaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Ikuiseen rauhaan
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Katsoa Immanuel Kant ja Isaac Newton
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Katsoa Immanuel Kant ja Itä-Preussi
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Immanuel Kant ja Johann Gottlieb Fichte
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Katsoa Immanuel Kant ja Jumala
Jumalan olemassaolo
Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.
Katsoa Immanuel Kant ja Jumalan olemassaolo
Kaliningrad
Kaliningrad on Kaliningradin alueen pääkaupunki Itämeren rannikolla Venäjällä.
Katsoa Immanuel Kant ja Kaliningrad
Kantilaisuus
Kantilaisuudella tarkoitetaan filosofisia näkemyksiä, jotka rakentuvat Immanuel Kantin filosofian pohjalle.
Katsoa Immanuel Kant ja Kantilaisuus
Karl Leonhard Reinhold
Karl Leonhard Reinhold Karl Leonhard Reinhold (26. lokakuuta 1757 Wien – 10. huhtikuuta 1823 Kiel) oli itävaltalainen filosofi.
Katsoa Immanuel Kant ja Karl Leonhard Reinhold
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Katsoa Immanuel Kant ja Kategoria (filosofia)
Kategorinen imperatiivi
Kategorinen imperatiivi eli ehdoton käskylause on Immanuel Kantin kuuluisa velvollisuuseettinen moraalikäsitys.
Katsoa Immanuel Kant ja Kategorinen imperatiivi
Kauneus
Intialainen Taj Mahal -monumentti on tunnettu esimerkki kauniina pidetystä rakennuksesta. Kauneus on ominaisuus, jonka toteaminen tuottaa tarkastelijassa voimakasta esteettistä mielihyvää.
Katsoa Immanuel Kant ja Kauneus
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Katsoa Immanuel Kant ja Kausaliteetti
Käytännöllisen järjen kritiikki
Käytännöllisen järjen kritiikki on Immanuel Kantin vuonna 1788 julkaisema kirja, jota pidetään hänen moraaliopillisena pääteoksenaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Käytännöllisen järjen kritiikki
Königsberg
Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.
Katsoa Immanuel Kant ja Königsberg
Königsbergin Albertus-yliopisto
Königsbergin Albertus-yliopisto, oli maineikas Itä-Preussin alueella toiminut saksalainen yliopisto.
Katsoa Immanuel Kant ja Königsbergin Albertus-yliopisto
Klaipėda
Klaipėdan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi. Klaipėda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki.
Katsoa Immanuel Kant ja Klaipėda
Klassinen liberalismi
Klassinen liberalismi on liberalistinen poliittinen aate, jonka ytimessä ovat yksilönvapaudet, yksityisyrittäjyys, vapaa markkinatalous sekä valtion roolin minimointi.
Katsoa Immanuel Kant ja Klassinen liberalismi
Kontingenssi
Kontingenssi (lat. contingentia 'mahdollisuus, sattuma') tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön.
Katsoa Immanuel Kant ja Kontingenssi
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Immanuel Kant ja Kristinusko
Kvaliteetti (filosofia)
Kvaliteetti (kreik. ποιόν, poion, suom. ominaisuus, laatu) on Aristoteleen filosofian kategoria, joka kuvaa yleensä verbaalisesti, millainen jokin olio on.
Katsoa Immanuel Kant ja Kvaliteetti (filosofia)
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Katsoa Immanuel Kant ja Latina
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Katsoa Immanuel Kant ja Liettua
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Katsoa Immanuel Kant ja Logiikka
Luonnonilmiö
Luonnonilmiö Luonnonilmiö on fysikaalinen tai biologinen tapahtuma, joka ei ole ihmisen keinotekoisesti aiheuttama.
Katsoa Immanuel Kant ja Luonnonilmiö
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Katsoa Immanuel Kant ja Luonnontiede
Luonto
tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.
Katsoa Immanuel Kant ja Luonto
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Katsoa Immanuel Kant ja Matematiikka
Määrä
MääräLuokka:Matematiikan käsitteet' eli kvantiteetti (lukumäärä, lyhenne lkm.) on ominaisuus, joka on lukumääräisesti mitattavissa esimerkiksi kappaleina tai identtisinä mittayksikköinä.
Katsoa Immanuel Kant ja Määrä
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Katsoa Immanuel Kant ja Metafysiikka
Modaliteetti
Modaliteetti (Psykologiassa modaliteetilla tarkoitetaan yleensä aistikanavaa, esimerkiksi näkö, kosketus tai kuulo. Lääketieteellisessä tekniikassa ja radiologiassa modaliteetti tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla tutkimus voidaan suorittaa, esimerkiksi röntgenkuvaus, magneettikuvaus tai ultraääni.
Katsoa Immanuel Kant ja Modaliteetti
Moraalin metafysiikan perustus
Moraalin metafysiikan perustus on Immanuel Kantin vuonna 1785 ilmestynyt moraalifilosofinen teos.
Katsoa Immanuel Kant ja Moraalin metafysiikan perustus
Moraalinen agentti
Moraalinen agentti eli moraalisesti vastuullinen toimija on eettinen käsite, jolla tarkoitetaan toimijaa, joka ymmärtää, että on olemassa muita toimijoita ja että hänen toimintansa vaikuttaa muihin toimijoihin.
Katsoa Immanuel Kant ja Moraalinen agentti
Moses Mendelssohn
Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi.
Katsoa Immanuel Kant ja Moses Mendelssohn
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk.
Katsoa Immanuel Kant ja Nikolaus Kopernikus
Nykyfilosofia
Nykyfilosofia on luonteeltaan tekninen termi, jolla viitataan tiettyyn ajanjaksoon länsimaisen filosofian historiassa: 1900-luvun ja 2000-luvun filosofiaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Nykyfilosofia
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Katsoa Immanuel Kant ja Ontologia
Panteismi
Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.
Katsoa Immanuel Kant ja Panteismi
Päämäärien valtakunta
Päämäärien valtakunta on Immanuel Kantin luoma moraalifilosofinen ajatuskoe.
Katsoa Immanuel Kant ja Päämäärien valtakunta
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Katsoa Immanuel Kant ja Pietismi
Planeettakuntien synty
Aurinkokunta on 4,6 miljardia vuotta vanha planeettakunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Planeettakunnat syntyvät tähdeksi supistuvan tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven siitä osasta, joka ei ehdi romahtaa tähdeksi, vaan jää keskipakoisvoiman takia kiertämään syntynyttä alkutähteä, prototähteä.
Katsoa Immanuel Kant ja Planeettakuntien synty
Politiikka
Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.
Katsoa Immanuel Kant ja Politiikka
Pregolja
Pregolja, myös Pregola, on Venäjän Kaliningradin alueen läpi virtaava, Itämeren kaakkoisosaan laskeva joki.
Katsoa Immanuel Kant ja Pregolja
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Katsoa Immanuel Kant ja Preussi
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Katsoa Immanuel Kant ja Preussin kuningaskunta
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Katsoa Immanuel Kant ja Professori
Prolegomena
''Prolegomenan'' ranskankielisen painoksen kansilehti vuodelta 1865. Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä on Immanuel Kantin filosofinen teos, joka julkaistiin vuonna 1783, kaksi vuotta Puhtaan järjen kritiikin ensimmäisen painoksen jälkeen.
Katsoa Immanuel Kant ja Prolegomena
Puhtaan järjen kritiikki
''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.
Katsoa Immanuel Kant ja Puhtaan järjen kritiikki
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Immanuel Kant ja Raamattu
Radikaali paha
Radikaali paha on vuonna 2004 ilmestynyt kirja, joka sisältää velvollisuusetiikkaa edustaneen Immanuel Kantin kirjoituksen ”radikaalista pahasta”, ihmisen mahdollisuudesta toimia vastoin velvollisuuttaan.
Katsoa Immanuel Kant ja Radikaali paha
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Katsoa Immanuel Kant ja Rationalismi (tietoteoria)
Relaatio
Relaatio on erilaisuussuhde kahden asian välillä.
Katsoa Immanuel Kant ja Relaatio
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Katsoa Immanuel Kant ja Romantiikka
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Katsoa Immanuel Kant ja Saksalainen idealismi
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Katsoa Immanuel Kant ja Skeptismi
Subliimi
John Robert Cozens, ''Nemijärvi ja Genzanon kaupunki'', 1777. Maiseman jylhyys tuli subliimin visuaalisen kokemisen lähteeksi 1700-luvulta alkaen. Subliimi (katsoa ylöspäin jostakin) eli ylevä on esteettinen kategoria ja tunnetila.
Katsoa Immanuel Kant ja Subliimi
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Katsoa Immanuel Kant ja Substanssi
Synteesi
Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’ ja thesis ’asema’) ymmärretään yleensä kahden tai useamman jo olemassa olevan asian yhdistämiseksi, josta muodostuu uusi asia.
Katsoa Immanuel Kant ja Synteesi
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Katsoa Immanuel Kant ja Taide
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä.
Katsoa Immanuel Kant ja Teleologia
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Katsoa Immanuel Kant ja Tieteellinen vallankumous
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Katsoa Immanuel Kant ja Tietoteoria
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Katsoa Immanuel Kant ja Transsendentaalinen idealismi
Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä
David Hume Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä on skotlantilaisen empiristifilosofin David Humen kirjoittama vuonna 1748 julkaistu filosofinen tutkielma.
Katsoa Immanuel Kant ja Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Katsoa Immanuel Kant ja Uskonto
Uuskantilaisuus
Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.
Katsoa Immanuel Kant ja Uuskantilaisuus
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Katsoa Immanuel Kant ja Valistus
Vapaus
Vapauden patsas Yhdysvaltain kongressitalon kupolissa. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta tehdä tai saavuttaa jotain ilman rajoitteita, jotka estäisivät sen.
Katsoa Immanuel Kant ja Vapaus
Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (Olson, Robert G.: Deontological Ethics. Teoksessa Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein. Toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta.
Katsoa Immanuel Kant ja Velvollisuusetiikka
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Immanuel Kant ja Venäjä
Venäjän tiedeakatemia
Pietarin tiedekeskus Venäjän tiedeakatemia on Venäjän ylin tieteen instituutio.
Katsoa Immanuel Kant ja Venäjän tiedeakatemia
Yhteiskuntasopimus
Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion.
Katsoa Immanuel Kant ja Yhteiskuntasopimus
12. helmikuuta
12.
Katsoa Immanuel Kant ja 12. helmikuuta
22. huhtikuuta
22.
Katsoa Immanuel Kant ja 22. huhtikuuta
Katso myös
Idealistit
- Adi Shankara
- Al-Farabi
- Arthur Collier
- Benedetto Croce
- Bernard Bosanquet
- Brand Blanshard
- Charles S. Peirce
- Dharmakirti
- Edward Caird
- Ernst Cassirer
- Eugen Fink
- Francis Herbert Bradley
- G. R. G. Mure
- Gaudapada
- George Berkeley
- Giovanni Gentile
- Harold Henry Joachim
- Immanuel Kant
- James Hopwood Jeans
- John Ellis McTaggart
- John Henry Muirhead
- Josiah Royce
- Julius Evola
- Ladislav Klíma
- Paul Brunton
- Platon
- Robin George Collingwood
- Rudolf Otto
- Sadhguru
- Samuel Alexander
- Thomas Hill Green
- Timothy L. S. Sprigge
- Vasili Sesemann
- Walter Johan Borg
- Wang Yangming
Kantilaisuus
- A priori ja a posteriori
- An sich
- Antinomia
- Fenomenalismi
- Hypoteettinen imperatiivi
- Immanuel Kant
- Kantilaisuus
- Kategorinen imperatiivi
- Maksiimi
- Päämäärien valtakunta
- Transsendenssi
- Transsendentaalinen idealismi
- Transsendentaalinen teologia
- Uuskantilaisuus
Loogikot
- Al-Farabi
- Alfred J. Ayer
- Arthur Schopenhauer
- Averroës
- Avicenna
- Bertrand Russell
- Charles S. Peirce
- Esa Saarinen
- Francis Bacon
- Georg Henrik von Wright
- Hjalmar Magnus Eklund
- Immanuel Kant
- John McDowell
- John Stuart Mill
- Karl Popper
- Louis Couturat
- Michael O. Rabin
- Mozi
- Musonius Rufus
- Pauli Pylkkö
- Petrus Hispanus
- Platon
- Slavoj Žižek
- Willard Van Orman Quine
Rationalistit
- Anne Conway
- Augustinus
- Baruch Spinoza
- Bonaventura
- Christian Wolff
- Edward N. Zalta
- Eliezer Yudkowsky
- George Santayana
- Georges Canguilhem
- Gottfried Leibniz
- Harry G. Frankfurt
- Hugo Grotius
- Immanuel Kant
- J. M. Robertson
- Jerry Fodor
- John Toland (filosofi)
- Joseph McCabe
- Kai Nielsen
- Karl Popper
- Mario Bunge
- Nicolas Malebranche
- Nicolas de Condorcet
- Noam Chomsky
- Pierre Teilhard de Chardin
- Platon
- Raymond Aron
- René Descartes
- Rudolf Otto
- Sam Harris
- Thomas Hill Green
- William Whewell
Vuonna 1724 syntyneet
- Agatha Lovisa de la Myle
- Anders Planman
- Anton Friedrich Büsching
- Bernardino Honorati
- Eva Ekeblad
- Frances Sheridan
- Friedrich Gottlieb Klopstock
- George Stubbs
- Giovanni Battista Casti
- Gustaf Lucander
- Guy Carleton
- Immanuel Kant
- Jane Colden
- Johan Lilius
- Johann Nepomuk Karl
- Johann Siegfried Hufnagel
- John Michell
- John Smeaton
- Jonas Bergman
- Kaarle Teodor
- Louisa (Iso-Britannia)
- Marc-Joseph Marion du Fresne
- Maria Amalia (Espanjan kuningatar)
- Per Krafft (vanhempi)
- Peter von Biron
- William Mason
Vuonna 1804 kuolleet
- Agatha Deken
- Alexander Hamilton
- Armand-Gaston Camus
- Betje Wolff
- Carlo Allioni
- Frederik Christian Kaas
- Giovanni Domenico Tiepolo
- Gustaf Björnram
- Henrik Gabriel Porthan
- Immanuel Kant
- Isaac Euchel
- Ivan Mane Jarnovic
- Jacques Necker
- Jean-Charles Pichegru
- Johann Adam Hiller
- Johann Friedrich Gmelin
- Joseph Priestley
- Louis Jean Desprez
- Maria Amalia (Itävalta)
- Martin Vahl
- Nicolas-Joseph Cugnot
- Nils Schillmark
- Philip Schuyler
- Pierre Joseph Bonnaterre
- Pierre Julien
- Pierre Méchain
- Victor-François de Broglie
- Wolfgang von Kempelen
Tunnetaan myös nimellä Kant, Kantilainen etiikka, Kantilainen moraali, Kantilainen moraaliteoria.