Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
100 suhteet: A priori ja a posteriori, An sich, Analyyttinen ja synteettinen, Arthur Schopenhauer, Arvostelma, Arvostelukyvyn kritiikki, Baruch Spinoza, Christian Wolff, David Hume, Demokratia, Despotismi, Empirismi, Estetiikka, Etiikka, Filosofi, Filosofian historian kehityslinjoja, Friedrich Heinrich Jacobi, Fysiikka, Gottfried Leibniz, Gotthold Ephraim Lessing, Halle, Historia, Hypoteettinen imperatiivi, Hyvyys, Ikuiseen rauhaan, Isaac Newton, Itä-Preussi, Johann Gottlieb Fichte, Jumala, Jumalan olemassaolo, Kaliningrad, Kantilaisuus, Karl Leonhard Reinhold, Kategoria (filosofia), Kategorinen imperatiivi, Kauneus, Kausaliteetti, Käytännöllisen järjen kritiikki, Königsberg, Königsbergin Albertus-yliopisto, Klaipėda, Klassinen liberalismi, Kontingenssi, Kristinusko, Kvaliteetti (filosofia), Latina, Liettua, Logiikka, Luonnonilmiö, Luonnontiede, ..., Luonto, Matematiikka, Määrä, Metafysiikka, Modaliteetti, Moraalin metafysiikan perustus, Moraalinen agentti, Moses Mendelssohn, Nikolaus Kopernikus, Nykyfilosofia, Ontologia, Panteismi, Päämäärien valtakunta, Pietismi, Planeettakuntien synty, Politiikka, Pregolja, Preussi, Preussin kuningaskunta, Professori, Prolegomena, Puhtaan järjen kritiikki, Raamattu, Radikaali paha, Rationalismi (tietoteoria), Relaatio, Romantiikka, Saksalainen idealismi, Skeptismi, Subliimi, Substanssi, Synteesi, Taide, Teleologia, Tieteellinen vallankumous, Tietoteoria, Transsendentaalinen idealismi, Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä, Uskonto, Uuskantilaisuus, Valistus, Vapaus, Velvollisuusetiikka, Venäjä, Venäjän tiedeakatemia, Yhteiskuntasopimus, 12. helmikuuta, 1724, 1804, 22. huhtikuuta. Laajenna indeksi (50 lisää) »
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Uusi!!: Immanuel Kant ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »
An sich
An sich (sinänsä) on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa jonkin asian tai ilmiön tarkastelua itsessään, omana itsenään.
Uusi!!: Immanuel Kant ja An sich · Katso lisää »
Analyyttinen ja synteettinen
Analyyttinen ja synteettinen ovat filosofisia käsitteitä, jotka viittaavat lauseen totuuden perustaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Analyyttinen ja synteettinen · Katso lisää »
Arthur Schopenhauer
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Arthur Schopenhauer · Katso lisää »
Arvostelma
Arvostelma tarkoittaa filosofiassa mielen aktia, jossa jostakin väitetään jotakin, tai tällaisen aktin sisältöä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Arvostelma · Katso lisää »
Arvostelukyvyn kritiikki
Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin vuonna 1790 julkaisema filosofinen teos.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Arvostelukyvyn kritiikki · Katso lisää »
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Baruch Spinoza · Katso lisää »
Christian Wolff
Christian Wolff Christian Wolff (24. tammikuuta 1679 Breslau – 9. huhtikuuta 1754 Halle) oli filosofi, josta kehittyi Saksassa alan suuri auktoriteetti.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Christian Wolff · Katso lisää »
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja David Hume · Katso lisää »
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Demokratia · Katso lisää »
Despotismi
Despotismi eli despotia tarkoittaa valtionhallintoa, jossa hallitsijan (tai hallitsevan ryhmän) tahto on täysin määräävä, rajatonta mielivaltaa, absoluuttista itsevaltiutta.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Despotismi · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Empirismi · Katso lisää »
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Estetiikka · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Etiikka · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofian historian kehityslinjoja
Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Filosofian historian kehityslinjoja · Katso lisää »
Friedrich Heinrich Jacobi
Friedrich Heinrich Jacobi (25. tammikuuta 1743 Düsseldorf – 10. maaliskuuta 1819 München) oli saksalainen filosofi, joka kehitti termin 'nihilismi' ja esitti sen olevan perussyy valistuksen ja kantilaisuuden epäonnistumiseen.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Friedrich Heinrich Jacobi · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Fysiikka · Katso lisää »
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »
Gotthold Ephraim Lessing
Gotthold Ephraim Lessing (22. tammikuuta 1729 Kamenz – 15. helmikuuta 1781 Braunschweig) oli keskeinen valistusajan saksalainen runoilija.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Gotthold Ephraim Lessing · Katso lisää »
Halle
Kauppatori, joka on tunnettu viiden tornin siluetista torikirkon neljän tornin ja Punaisen tornin kanssa. Halle (Saale) on Keski-Saksassa sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Halle · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Historia · Katso lisää »
Hypoteettinen imperatiivi
Hypoteettinen imperatiivi on filosofiassa tilannesidonnainen, joskin asiantuntijuuteen perustuva eettinen kehotus.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Hypoteettinen imperatiivi · Katso lisää »
Hyvyys
Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Hyvyys · Katso lisää »
Ikuiseen rauhaan
Ikuiseen rauhaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Ikuiseen rauhaan · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Isaac Newton · Katso lisää »
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Itä-Preussi · Katso lisää »
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Johann Gottlieb Fichte · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Jumala · Katso lisää »
Jumalan olemassaolo
Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Jumalan olemassaolo · Katso lisää »
Kaliningrad
Kaliningrad on Kaliningradin alueen pääkaupunki Itämeren rannikolla Venäjällä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kaliningrad · Katso lisää »
Kantilaisuus
Kantilaisuudella tarkoitetaan filosofisia näkemyksiä, jotka rakentuvat Immanuel Kantin filosofian pohjalle.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kantilaisuus · Katso lisää »
Karl Leonhard Reinhold
Karl Leonhard Reinhold Karl Leonhard Reinhold (26. lokakuuta 1757 Wien – 10. huhtikuuta 1823 Kiel) oli itävaltalainen filosofi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Karl Leonhard Reinhold · Katso lisää »
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »
Kategorinen imperatiivi
Kategorinen imperatiivi eli ehdoton käskylause on Immanuel Kantin kuuluisa velvollisuuseettinen moraalikäsitys.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kategorinen imperatiivi · Katso lisää »
Kauneus
Intialainen Taj Mahal -monumentti on tunnettu esimerkki kauniina pidetystä rakennuksesta. Kauneus on ominaisuus, jonka toteaminen tuottaa tarkastelijassa voimakasta esteettistä mielihyvää.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kauneus · Katso lisää »
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kausaliteetti · Katso lisää »
Käytännöllisen järjen kritiikki
Käytännöllisen järjen kritiikki on Immanuel Kantin vuonna 1788 julkaisema kirja, jota pidetään hänen moraaliopillisena pääteoksenaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Käytännöllisen järjen kritiikki · Katso lisää »
Königsberg
Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Königsberg · Katso lisää »
Königsbergin Albertus-yliopisto
Königsbergin Albertus-yliopisto, oli maineikas Itä-Preussin alueella toiminut saksalainen yliopisto.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Königsbergin Albertus-yliopisto · Katso lisää »
Klaipėda
Klaipėdan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi. Klaipėda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Klaipėda · Katso lisää »
Klassinen liberalismi
Klassinen liberalismi on liberalistinen poliittinen aate, jonka ytimessä ovat yksilönvapaudet, yksityisyrittäjyys, vapaa markkinatalous sekä valtion roolin minimointi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Klassinen liberalismi · Katso lisää »
Kontingenssi
Kontingenssi (lat. contingentia 'mahdollisuus, sattuma') tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kontingenssi · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kristinusko · Katso lisää »
Kvaliteetti (filosofia)
Kvaliteetti (kreik. ποιόν, poion, suom. ominaisuus, laatu) on Aristoteleen filosofian kategoria, joka kuvaa yleensä verbaalisesti, millainen jokin olio on.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Kvaliteetti (filosofia) · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Latina · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Liettua · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Logiikka · Katso lisää »
Luonnonilmiö
Luonnonilmiö Luonnonilmiö on fysikaalinen tai biologinen tapahtuma, joka ei ole ihmisen keinotekoisesti aiheuttama.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Luonnonilmiö · Katso lisää »
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Luonnontiede · Katso lisää »
Luonto
tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Luonto · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Matematiikka · Katso lisää »
Määrä
MääräLuokka:Matematiikan käsitteet' eli kvantiteetti (lukumäärä, lyhenne lkm.) on ominaisuus, joka on lukumääräisesti mitattavissa esimerkiksi kappaleina tai identtisinä mittayksikköinä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Määrä · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Metafysiikka · Katso lisää »
Modaliteetti
Modaliteetti (Psykologiassa modaliteetilla tarkoitetaan yleensä aistikanavaa, esimerkiksi näkö, kosketus tai kuulo. Lääketieteellisessä tekniikassa ja radiologiassa modaliteetti tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla tutkimus voidaan suorittaa, esimerkiksi röntgenkuvaus, magneettikuvaus tai ultraääni.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Modaliteetti · Katso lisää »
Moraalin metafysiikan perustus
Moraalin metafysiikan perustus on Immanuel Kantin vuonna 1785 ilmestynyt moraalifilosofinen teos.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Moraalin metafysiikan perustus · Katso lisää »
Moraalinen agentti
Moraalinen agentti eli moraalisesti vastuullinen toimija on eettinen käsite, jolla tarkoitetaan toimijaa, joka ymmärtää, että on olemassa muita toimijoita ja että hänen toimintansa vaikuttaa muihin toimijoihin.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Moraalinen agentti · Katso lisää »
Moses Mendelssohn
Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Moses Mendelssohn · Katso lisää »
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »
Nykyfilosofia
Nykyfilosofia on luonteeltaan tekninen termi, jolla viitataan tiettyyn ajanjaksoon länsimaisen filosofian historiassa: 1900-luvun ja 2000-luvun filosofiaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Nykyfilosofia · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Ontologia · Katso lisää »
Panteismi
Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Panteismi · Katso lisää »
Päämäärien valtakunta
Päämäärien valtakunta on Immanuel Kantin luoma moraalifilosofinen ajatuskoe.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Päämäärien valtakunta · Katso lisää »
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Pietismi · Katso lisää »
Planeettakuntien synty
Aurinkokunta on 4,6 miljardia vuotta vanha planeettakunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Planeettakunnat syntyvät tähdeksi supistuvan tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven siitä osasta, joka ei ehdi romahtaa tähdeksi, vaan jää keskipakoisvoiman takia kiertämään syntynyttä alkutähteä, prototähteä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Planeettakuntien synty · Katso lisää »
Politiikka
Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Politiikka · Katso lisää »
Pregolja
Pregolja, myös Pregola, on Venäjän Kaliningradin alueen läpi virtaava, Itämeren kaakkoisosaan laskeva joki.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Pregolja · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Preussi · Katso lisää »
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Preussin kuningaskunta · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Professori · Katso lisää »
Prolegomena
''Prolegomenan'' ranskankielisen painoksen kansilehti vuodelta 1865. Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä on Immanuel Kantin filosofinen teos, joka julkaistiin vuonna 1783, kaksi vuotta Puhtaan järjen kritiikin ensimmäisen painoksen jälkeen.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Prolegomena · Katso lisää »
Puhtaan järjen kritiikki
''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Raamattu · Katso lisää »
Radikaali paha
Radikaali paha on vuonna 2004 ilmestynyt kirja, joka sisältää velvollisuusetiikkaa edustaneen Immanuel Kantin kirjoituksen ”radikaalista pahasta”, ihmisen mahdollisuudesta toimia vastoin velvollisuuttaan.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Radikaali paha · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
Relaatio
Relaatio on erilaisuussuhde kahden asian välillä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Relaatio · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Romantiikka · Katso lisää »
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Saksalainen idealismi · Katso lisää »
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Skeptismi · Katso lisää »
Subliimi
John Robert Cozens, ''Nemijärvi ja Genzanon kaupunki'', 1777. Maiseman jylhyys tuli subliimin visuaalisen kokemisen lähteeksi 1700-luvulta alkaen. Subliimi (katsoa ylöspäin jostakin) eli ylevä on esteettinen kategoria ja tunnetila.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Subliimi · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Substanssi · Katso lisää »
Synteesi
Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’ ja thesis ’asema’) ymmärretään yleensä kahden tai useamman jo olemassa olevan asian yhdistämiseksi, josta muodostuu uusi asia.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Synteesi · Katso lisää »
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Taide · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Teleologia · Katso lisää »
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Tietoteoria · Katso lisää »
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Transsendentaalinen idealismi · Katso lisää »
Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä
David Hume Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä on skotlantilaisen empiristifilosofin David Humen kirjoittama vuonna 1748 julkaistu filosofinen tutkielma.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Uskonto · Katso lisää »
Uuskantilaisuus
Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Uuskantilaisuus · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Valistus · Katso lisää »
Vapaus
Vapauden patsas Yhdysvaltain kongressitalon kupolissa. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta tehdä tai saavuttaa jotain ilman rajoitteita, jotka estäisivät sen.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Vapaus · Katso lisää »
Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (Olson, Robert G.: Deontological Ethics. Teoksessa Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein. Toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta. Velvollisuusetiikan alalajeja ovat kantilainen velvollisuusetiikka, intuitionistiset etiikat, oikeusetiikat ja libertaristinen etiikka.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Velvollisuusetiikka · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän tiedeakatemia
Pietarin tiedekeskus Venäjän tiedeakatemia on Venäjän ylin tieteen instituutio.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Venäjän tiedeakatemia · Katso lisää »
Yhteiskuntasopimus
Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion.
Uusi!!: Immanuel Kant ja Yhteiskuntasopimus · Katso lisää »
12. helmikuuta
12.
Uusi!!: Immanuel Kant ja 12. helmikuuta · Katso lisää »
1724
Ei kuvausta.
Uusi!!: Immanuel Kant ja 1724 · Katso lisää »
1804
Ei kuvausta.
Uusi!!: Immanuel Kant ja 1804 · Katso lisää »
22. huhtikuuta
22.
Uusi!!: Immanuel Kant ja 22. huhtikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kant, Kantilainen etiikka, Kantilainen moraali, Kantilainen moraaliteoria.
