Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Hiili

Indeksi Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Sisällysluettelo

  1. 113 suhteet: Aktiivihiili, Aldehydit, Alkaanit, Alkuaine, Alkuräjähdys, Allotropia, Antrasiitti, Aromi, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Boori, CAS-numero, Dihiilimonoksidi, Doping, Elektronegatiivisuus, Epämetalli, Epäorgaaninen yhdiste, Esterit, Eteeni, Etyyni, Formaldehydi, Fosfori, Fosgeeni, Fossiilinen polttoaine, Fullereeni, Grafeeni, Grafiitti, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Helium, Hemoglobiini, Hiilen kiertokulku, Hiili (täsmennyssivu), Hiilidioksidi, Hiilidisulfidi, Hiilihydraatti, Hiilikuitu, Hiilimonoksidi, Hiilisuboksidi, Hiilitetrabromidi, Hiilitetrakloridi, Hiilivedyt, Hiilivoima, Hormoni, Iänmääritys, Ionisoitumisenergia, Isotooppi, IUPAC, Kaliumsyanidi, Kalkkikivi, ... Laajenna indeksi (63 lisää) »

Aktiivihiili

Aktiivihiiltä Lääkehiiltä Aktiivihiili on puhdasta, hyvin huokoista hiiltä, jonka pinta-ala massa­yksikköä kohti on erityisen suuri.

Katsoa Hiili ja Aktiivihiili

Aldehydit

Aldehydi. Aldehydit muodostavat orgaanisen yhdisteryhmän, jonka funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on terminaalinen karbonyyliryhmä -CHO, jota voidaan kutsua myös aldehydiryhmäksi.

Katsoa Hiili ja Aldehydit

Alkaanit

Metaani on yksinkertaisin alkaani Alkaani on hiilivety, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.

Katsoa Hiili ja Alkaanit

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Katsoa Hiili ja Alkuaine

Alkuräjähdys

Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.

Katsoa Hiili ja Alkuräjähdys

Allotropia

Seleenin kolme allotrooppia: metallinen, harmaa ja punainen. Timantti on yksi hiilen viidestä allotroopista. Allotropia on alkuaineiden kyky esiintyä samassa paineessa ja lämpötilassa erilaisissa kemiallisissa muodoissa.

Katsoa Hiili ja Allotropia

Antrasiitti

Antrasiittia Antrasiitti on tiivistä ja kovaa kivihiiltä, joka on lähes puhdasta hiiltä (92–98 %).

Katsoa Hiili ja Antrasiitti

Aromi

Aromi on kasvien ja niistä tehtyjen tuotteiden erikoinen tuoksu.

Katsoa Hiili ja Aromi

Atomimassa

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.

Katsoa Hiili ja Atomimassa

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.

Katsoa Hiili ja Atomimassayksikkö

Boori

bunsenlampun liekin vihreäksi. Boori on alkuaine, joka on kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli, jota esiintyy luonnossa vain boraattiyhdisteinä.

Katsoa Hiili ja Boori

CAS-numero

CAS-numero (Chemical Abstracts Service) on yhdysvaltalaislähtöinen kemikaalien tunnistenumerojärjestelmä, jolla pyritään helpottamaan kemikaalien ja yhdisteiden tunnistamista sekä tietokanta- ja internethakuja ilman monimutkaisia kemiallisia nimiä.

Katsoa Hiili ja CAS-numero

Dihiilimonoksidi

Dihiilimonoksidi (C2O) on erittäin reaktiivinen hiilen ja hapen muodostama molekyyli.

Katsoa Hiili ja Dihiilimonoksidi

Doping

Dopingin käyttöä kritisoiva kyltti ”Tour de Doping” vuoden 2006 Tour de Francen yleisössä. Doping tarkoittaa urheilusuoritusta parantavien, kilpailusäännöissä kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttöä.

Katsoa Hiili ja Doping

Elektronegatiivisuus

Elektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.

Katsoa Hiili ja Elektronegatiivisuus

Epämetalli

Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.

Katsoa Hiili ja Epämetalli

Epäorgaaninen yhdiste

Epäorgaaninen yhdiste ("ei-eloperäinen yhdiste") on kemiallinen yhdiste, joka ei ole orgaaninen yhdiste.

Katsoa Hiili ja Epäorgaaninen yhdiste

Esterit

Esterin funktionaalinen ryhmä makeiset, jäätelöt, virvoitusjuomat ja leivonnaiset on maustettu keinotekoisesti. Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä) on korvautunut -O-alkyyli(alkoksi)ryhmällä.

Katsoa Hiili ja Esterit

Eteeni

Eteeni (etyleeni) (C2H4 / CH2.

Katsoa Hiili ja Eteeni

Etyyni

alt.

Katsoa Hiili ja Etyyni

Formaldehydi

Formaldehydi eli metanaali (CH2O) on voimakashajuinen kaasu ja aldehydeistä yksinkertaisin.

Katsoa Hiili ja Formaldehydi

Fosfori

Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.

Katsoa Hiili ja Fosfori

Fosgeeni

Fosgeeni (karbonyylikloridi, COCl2) on hyvin myrkyllinen kaasu tai jäähdytetty neste.

Katsoa Hiili ja Fosgeeni

Fossiilinen polttoaine

Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka syntyvät eliöiden biomassan fossiloituessa maaperään.

Katsoa Hiili ja Fossiilinen polttoaine

Fullereeni

Fullereeni C60 Fullereeni C60 elektronimikroskoopilla suurennettuna Fullereenimolekyyli, jonka sisälle on sijoitettu toista alkuainetta oleva atomi. Sisällä oleva atomi voi olla esimerkiksi jalokaasu, ja näin voidaan muodostaa jalokaasuyhdiste. Fullereeni eli pallohiili on yksi hiilen allotroopeista, jossa atomit ovat asettuneet suljetun pallopinnan muotoon.

Katsoa Hiili ja Fullereeni

Grafeeni

Grafeeni koostuu yhdestä kerroksesta toisiinsa sitoutuneita hiiliatomeja Grafeeni on hiilen allotrooppinen muoto, joka koostuu yhdestä kerroksesta toisiinsa sitoutuneista sp2-hybridisoituneista hiiliatomeista.

Katsoa Hiili ja Grafeeni

Grafiitti

Pala grafiittia Grafiitti on hiilen yleisin ilmenemismuoto.

Katsoa Hiili ja Grafiitti

Hapetus-pelkistysreaktio

Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.

Katsoa Hiili ja Hapetus-pelkistysreaktio

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Katsoa Hiili ja Happi

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Katsoa Hiili ja Helium

Hemoglobiini

Hemoglobiini. Hemoglobiini eli verenpuna (lyh. Hb) (C2932H4724N828S8Fe4O848) muodostaa kolmasosan punasolusta.

Katsoa Hiili ja Hemoglobiini

Hiilen kiertokulku

Hiilen kiertoa kuvaava kaavio Hiilen kiertokulku tarkoittaa hiilen biogeokemiallista kiertoa ilmakehän, vesistöjen ja maaperän välillä.

Katsoa Hiili ja Hiilen kiertokulku

Hiili (täsmennyssivu)

Hiili voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Katsoa Hiili ja Hiili (täsmennyssivu)

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Katsoa Hiili ja Hiilidioksidi

Hiilidisulfidi

Hiilidisulfidin kemiallinen kaava on CS2 ja rakennekaava S.

Katsoa Hiili ja Hiilidisulfidi

Hiilihydraatti

Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.

Katsoa Hiili ja Hiilihydraatti

Hiilikuitu

NASAn insinööri Les Johnson pitelee käsissään aurinkopurjeen materiaalina käytettävää jäykkää, ohutta hiilikuitukalvoa Hiilikuitu on hiilisäie tai hiilisäikeistä valmistettu kudos, jossa säikeen läpimitta on yleensä noin 5–8 μm.

Katsoa Hiili ja Hiilikuitu

Hiilimonoksidi

Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.

Katsoa Hiili ja Hiilimonoksidi

Hiilisuboksidi

Hiilisuboksidi (C3O2) on väritön pistävänhajuinen kaasu, jonka neljä kumuloitunutta kaksoissidosta tekevät elektroneista delokalisoituneita.

Katsoa Hiili ja Hiilisuboksidi

Hiilitetrabromidi

Hiilitetrabromidin on hiilen ja bromin yhdiste, jota kutsutaan myös nimellä tetrabromimetaani.

Katsoa Hiili ja Hiilitetrabromidi

Hiilitetrakloridi

Hiilitetrakloridi (CCl4) eli tetrakloorimetaani on synteettinen kemiallinen yhdiste, jota on käytetty vaahtosammuttimissa ja jääkaapeissa.

Katsoa Hiili ja Hiilitetrakloridi

Hiilivedyt

Maaöljy on erilaisten hiilivetyjen seos. Hiilivety on orgaaninen yhdiste, joka koostuu vain hiilestä ja vedystä.

Katsoa Hiili ja Hiilivedyt

Hiilivoima

Hiilivoimala ja yksi hiilenpalanen. Hiilivoima on sähköntuotantoa voimalaitoksella, jonka primäärienergia saadaan polttamalla kivihiiltä.

Katsoa Hiili ja Hiilivoima

Hormoni

Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit.

Katsoa Hiili ja Hormoni

Iänmääritys

Iänmääritys eli ikäys tarkoittaa eliön, esineen tai ilmiön alkamishetken määrittämistä sen nykytilan avulla.

Katsoa Hiili ja Iänmääritys

Ionisoitumisenergia

Ionisoitumisenergia eli ionisaatioenergia (tunnus I tai Ei) on energia, joka vähintään tarvitaan elektronin irrottamiseksi perustilassa olevasta atomista tai molekyylistä.

Katsoa Hiili ja Ionisoitumisenergia

Isotooppi

Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.

Katsoa Hiili ja Isotooppi

IUPAC

Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.

Katsoa Hiili ja IUPAC

Kaliumsyanidi

Kaliumsyanidi syankalium (KCN), syaanivetyhapon (HCN) kaliumsuola, on voimakas myrkky.

Katsoa Hiili ja Kaliumsyanidi

Kalkkikivi

Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.

Katsoa Hiili ja Kalkkikivi

Kallioperä

Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.

Katsoa Hiili ja Kallioperä

Kalsiumkarbidi

Kalsiumkarbidi on kalsiumin ja hiilen yhdiste, CaC2.

Katsoa Hiili ja Kalsiumkarbidi

Kalsiumkarbonaatti

Kalsiumkarbonaatti (CaCO3) on hiilihapon kalsiumsuola.

Katsoa Hiili ja Kalsiumkarbonaatti

Karbidi

Titaanikarbidin kide­hilan rakenne Karbidi on hiilen ja sitä vähemmän elektro­negatiivisen aineen yhdiste.

Katsoa Hiili ja Karbidi

Karbonaatti

Karbonaatti-ionin resonanssimuodot Karbonaatti CO32- on anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja.

Katsoa Hiili ja Karbonaatti

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Katsoa Hiili ja Kasvit

Katenaatio

Katenaatio tarkoittaa kemiassa saman alkuaineen atomien sitoutumista toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla pitkähköiksi ketjumaisiksi tai rengasmaisiksi molekyyleiksi.

Katsoa Hiili ja Katenaatio

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus on teollisuudenala, jossa jalostetaan ja muunnetaan toisiksi kemiallisia yhdisteitä erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta.

Katsoa Hiili ja Kemianteollisuus

Kiderakenne

Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.

Katsoa Hiili ja Kiderakenne

Kivihiili

Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.

Katsoa Hiili ja Kivihiili

Koksi

Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettua hiiltä, joka on kivihiiltä puhtaampaa ja lämpöarvoltaan parempaa polttoainetta.

Katsoa Hiili ja Koksi

Kolmialfareaktio

Kolmialfareaktio Kolmialfareaktio on tapahtuma, jossa helium palaa hiileksi.

Katsoa Hiili ja Kolmialfareaktio

Koru

Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan. Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660. Koru on ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokas koriste-esine.

Katsoa Hiili ja Koru

Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.

Katsoa Hiili ja Kovalenttinen sidos

Kromi

Kromi on järjestysluvultaan 24.

Katsoa Hiili ja Kromi

Kuivatislaus

Kuivatislaus eli pyrolyysi (myös destruktiivinen tislaus) on kemiallinen reaktio, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla hapen pääsemättä vaikuttamaan prosessiin.

Katsoa Hiili ja Kuivatislaus

Lasi

Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.

Katsoa Hiili ja Lasi

Luonnon kiertokulku

Luonnon kiertokulku on käsite, johon kuuluu biogeokemiallinen kierto ja energian kierto ekosysteemissä.

Katsoa Hiili ja Luonnon kiertokulku

Lyijy

Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.

Katsoa Hiili ja Lyijy

Lyijykynä

Lyijykynä Lyijykynä on lyijyksi kutsutusta grafiittiytimestä ja sitä ympäröivästä, perinteisesti puusta valmistetusta, kuoresta koostuva kynä.

Katsoa Hiili ja Lyijykynä

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

Katsoa Hiili ja Maa

Maaöljy

Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.

Katsoa Hiili ja Maaöljy

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Katsoa Hiili ja Maailmankaikkeus

Maakaasu

Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.

Katsoa Hiili ja Maakaasu

Masuuni

Masuuni Sestaosta, Espanjasta. Varsinainen masuuni on keskellä, teräsristikkorakenteen sisällä. Raaka-aineet syötetään oikealta ketjukuljettimella. Masuunikaasun keräyslaitteiston poistoputki johtaa vasemmalla oleviin lieriömäisiin Cowper-uuneihin. Takkiraudan lasku tapahtuu taka-alalla olevassa valuhallissa.

Katsoa Hiili ja Masuuni

Metaani

Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.

Katsoa Hiili ja Metaani

Metallurgia

Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta.

Katsoa Hiili ja Metallurgia

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.

Katsoa Hiili ja Molekyyli

Muovi

Erilaisia kodin muoviesineitä. Muovi on seos, jonka oleellinen ainesosa on suurikokoinen polymeeri ja jota valmistuksen vaiheessa muokataan lämmön ja paineen avulla.

Katsoa Hiili ja Muovi

Nanoputki

Hiilinanoputken kolmiulotteinen rakenne. Hiilinanoputki elektronimikroskoppilla suurennettuna. Nanoputki on putki, jonka ulko-, sisähalkaisija tai seinämän paksuus on maksimissaan muutama sata nanometriä.

Katsoa Hiili ja Nanoputki

Natriumkarbonaatti

Natriumkarbonaatti eli sooda on hiilihapon natriumsuola.

Katsoa Hiili ja Natriumkarbonaatti

Natriumsyanidi

Natriumsyanidi (NaCN) on myrkyllinen aine, joka on sinihapon suola.

Katsoa Hiili ja Natriumsyanidi

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Katsoa Hiili ja Nisäkkäät

Orgaaninen yhdiste

Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.

Katsoa Hiili ja Orgaaninen yhdiste

Palaminen

Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Katsoa Hiili ja Palaminen

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Katsoa Hiili ja Pii (alkuaine)

Piirustushiili

Erilaisia hiiliä. Oikealla neljä puristehiiltä. Edgar Degas: ''Hiuksiaan kampaava alaston'', 1890-1900, hiili paperille 48×31 cm. Piirustushiili on todennäköisesti vanhimpia piirustusvälineitä.

Katsoa Hiili ja Piirustushiili

Polttoaine

Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.

Katsoa Hiili ja Polttoaine

Puoliintumisaika

Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet eksponentiaalista hajoamista noudattavasta aineesta on hajonnut, esim.

Katsoa Hiili ja Puoliintumisaika

Puuhiili

Palava puuhiili takassa Palavaa puuhiiltä Puuhiili eli sysi on kiinteä lopputuote, jota saadaan kun orgaanista ainetta (esimerkiksi puuta) kuumennetaan hapettomassa tilassa eli kuivatislataan.

Katsoa Hiili ja Puuhiili

Raaka-aine

Kultaharkkoina olevaa kultaa. Poimittua puuvillaa. Raaka-aine on jalostuskelpoinen luonnonvara tai puolivalmiste, josta jalostetaan valmiita lopputuotteita tai materiaaleja.

Katsoa Hiili ja Raaka-aine

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Katsoa Hiili ja Radioaktiivisuus

Radiohiiliajoitus

Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.

Katsoa Hiili ja Radiohiiliajoitus

Rasvahapot

Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.

Katsoa Hiili ja Rasvahapot

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.

Katsoa Hiili ja Rauta

Ruskohiili

10 tuhatta kiloa painava ruskohiili museossa. Ruskohiili on energiasisällöltään vähäistä kivihiiltä.

Katsoa Hiili ja Ruskohiili

Sedimentti

Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.

Katsoa Hiili ja Sedimentti

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.

Katsoa Hiili ja Selkärankaiset

Sementiitti

Sementiitti eli rautakarbidi on raudan ja hiilen muodostama välisijayhdiste, jonka kemiallinen kaava on Fe3C.

Katsoa Hiili ja Sementiitti

Syanidi

3D-malli syanidi-ionista Syanidit ovat vetysyanidin eli syaanivetyhapon (HCN) suoloja, joissa on syanidi-ioni CN–.

Katsoa Hiili ja Syanidi

Tasalämpöisyys

Tasalämpöinen eli homeoterminen eliö on eliö, joka pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta.

Katsoa Hiili ja Tasalämpöisyys

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.

Katsoa Hiili ja Tähti

Teräs

Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.

Katsoa Hiili ja Teräs

Terva

Tervavene Oulujoella vuonna 1910. Puuterva on kasvipohjainen, tumma ja huoneenlämmössä juoksevassa olomuodossa oleva hiilivety-yhdiste, jota useimmiten tuotetaan pihkaisesta männystä hapettomassa ja riittävän kuumassa ympäristössä (pyrolyysi).

Katsoa Hiili ja Terva

Timantti

Hiottuja timantteja Timantti on yksi viidestä hiilen allotrooppisesta olomuodosta.

Katsoa Hiili ja Timantti

Timanttirakenne

Timanttirakenteisen kiteen yksikkökoppi Millerin indeksien 111 mukaisessa suunnassa. Timanttirakenne on kiderakenne, jossa jokaisen atomin lähimpinä naapureina on neljä atomia sijoittuneina tätä ympäröivän säännöllisen tetraedrin kärkiin.

Katsoa Hiili ja Timanttirakenne

Titaanikarbidi

Titaanikarbidi (TiC) on epäorgaaninen yhdiste ja titaanin karbidi.

Katsoa Hiili ja Titaanikarbidi

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Katsoa Hiili ja Typpi

Veden kiertokulku

Veden kiertokulku Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa Maapallon vesikehässä olevien vesivarastojen välistä jatkuvaa kiertoa, jossa vesi vaihtaa samalla olomuotoaan nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai niistä takaisin vedeksi.

Katsoa Hiili ja Veden kiertokulku

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Katsoa Hiili ja Vety

Voiteluaine

Voiteluaineita käytetään konetekniikassa koneiden liikkuvien osien välisen kitkan pienentämiseksi, välyksien tiivistämiseksi sekä kulumisen estämiseksi.

Katsoa Hiili ja Voiteluaine

Volframikarbidi

Volframikarbidisormus kovametalliporanteriä α-Volframikarbidin kiderakenne. Harmaat ovat hiiliatomeita. Volframikarbidi (WC) on epäorgaaninen yhdiste ja volframin karbidi.

Katsoa Hiili ja Volframikarbidi

Yhdiste

Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.

Katsoa Hiili ja Yhdiste

Tunnetaan myös nimellä Hiili-12, Hiili-13, Hiili-14.

, Kallioperä, Kalsiumkarbidi, Kalsiumkarbonaatti, Karbidi, Karbonaatti, Kasvit, Katenaatio, Kemianteollisuus, Kiderakenne, Kivihiili, Koksi, Kolmialfareaktio, Koru, Kovalenttinen sidos, Kromi, Kuivatislaus, Lasi, Luonnon kiertokulku, Lyijy, Lyijykynä, Maa, Maaöljy, Maailmankaikkeus, Maakaasu, Masuuni, Metaani, Metallurgia, Molekyyli, Muovi, Nanoputki, Natriumkarbonaatti, Natriumsyanidi, Nisäkkäät, Orgaaninen yhdiste, Palaminen, Pii (alkuaine), Piirustushiili, Polttoaine, Puoliintumisaika, Puuhiili, Raaka-aine, Radioaktiivisuus, Radiohiiliajoitus, Rasvahapot, Rauta, Ruskohiili, Sedimentti, Selkärankaiset, Sementiitti, Syanidi, Tasalämpöisyys, Tähti, Teräs, Terva, Timantti, Timanttirakenne, Titaanikarbidi, Typpi, Veden kiertokulku, Vety, Voiteluaine, Volframikarbidi, Yhdiste.