Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Herakles

Indeksi Herakles

Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.

Sisällysluettelo

  1. 71 suhteet: Alkmene, Amatsonit (mytologia), Antaios, Antiope, Apollodoros Ateenalainen, Apollon, Arabian niemimaa, Argonautit, Artemis, Astyanaks, Athene, Atlas (mytologia), Atlasvuoret, Augeias, Cacus, Deianeira, Delfoin oraakkeli, Diomedeen tammat, Erymanthoksen metsäkarju, Eurybia, Eurypylos, Eurystheus, Eurytion, Filoktetes, Gaia, Geryon, Gibraltar, Haades, Helios, Hera (mytologia), Herakleen pylväät, Herakleen urotyöt, Herkules, Hesperidit, Hippolyte, Hydra (mytologia), Ifis, Iolaos (mytologia), Kastanjetit, Kentauri (taruolento), Kerberos, Keryneian kauris, Khryseis, Kreeta, Kreetan härkä, Kreikkalainen mytologia, Kreon, Laomedon, Likhas (mytologia), Marathon, ... Laajenna indeksi (21 lisää) »

  2. Argoksen kuninkaat
  3. Argonautit
  4. Parantajajumalat

Alkmene

Alkmenen synnytys. Virgil Solis, 1581. Alkmene oli kreikkalaisessa mytologiassa Herakleen äiti ja Mykenen kuninkaan Elektryonin, Perseuksen pojan, tytär.

Katsoa Herakles ja Alkmene

Amatsonit (mytologia)

Feidiaan veistoksesta, joka esittää amatsonisoturia. Amatsonit ovat antiikin kreikkalaisen taruston naissotureita, jotka asuivat Kreikasta itään.

Katsoa Herakles ja Amatsonit (mytologia)

Antaios

Antaios oli kreikkalaisessa mytologiassa jättiläinen, Gaian eli maan ja Poseidonin poika, joka koskettamalla maata sai uusia voimia, ja oli siksi vaikea voittaa.

Katsoa Herakles ja Antaios

Antiope

Hendrik Goltzius, Jupiter ja Antiope (n. 1616) Antiope oli kreikkalaisessa mytologiassa Theban kuningas Nykteuksen tytär.

Katsoa Herakles ja Antiope

Apollodoros Ateenalainen

Apollodoros Ateenalainen (s. noin 180 eaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, joka tunnetaan ennen kaikkea Kreikan historiasta kertovasta runokronikastaan (”Aikakirjat”), joka ulottuu aina Troijan kaatumisesta 12.

Katsoa Herakles ja Apollodoros Ateenalainen

Apollon

Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.

Katsoa Herakles ja Apollon

Arabian niemimaa

Arabian niemimaa eli Arabia on Lähi-idässä sijaitseva niemimaa.

Katsoa Herakles ja Arabian niemimaa

Argonautit

Kultaista taljaa vartioiva lohikäärme oksentaa Iasonin. Argonautit (yksikössä, Argonautēs) olivat kreikkalaisen mytologian sankarijoukko.

Katsoa Herakles ja Argonautit

Artemis

Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.

Katsoa Herakles ja Artemis

Astyanaks

Astyanaks (”kaupungin valtias”) oli kreikkalaisessa mytologiassa Hektorin ja Andromakhen poika.

Katsoa Herakles ja Astyanaks

Athene

Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.

Katsoa Herakles ja Athene

Atlas (mytologia)

Atlas kannattelemassa taivaanpalloa Atlas on eräs kreikkalaisen mytologian titaani, Iapetoksen ja nymfi Klymenen poika ja Prometheuksen veli.

Katsoa Herakles ja Atlas (mytologia)

Atlasvuoret

Atlasvuoret ovat Pohjois-Afrikassa sijaitseva poimuvuoristo.

Katsoa Herakles ja Atlasvuoret

Augeias

Augeias (’loistava’) oli kreikkalaisessa mytologiassa Eliin kuningas.

Katsoa Herakles ja Augeias

Cacus

Herkules (Herakles) tappaa Cacuksen tämän luolassa. Cacus (”Paha”) oli alun perin esiroomalaisen ajan tulen jumala, jota palvottiin Palatinus-kukkulalla.

Katsoa Herakles ja Cacus

Deianeira

Guido Renin maalaus ''Deianeiran sieppaus'', 1620–1621. Deianeira oli kreikkalaisessa mytologiassa Herakleen kolmas vaimo.

Katsoa Herakles ja Deianeira

Delfoin oraakkeli

punakuviotekniikalla tehdyssä kyliksissä. Kodros-maalari, noin 440–430 eaa. Delfoin oraakkeli oli antiikin aikana Delfoissa Kreikassa toiminut oraakkeli eli ennustusinstituutio.

Katsoa Herakles ja Delfoin oraakkeli

Diomedeen tammat

Herakles pyydystää Diomedeen tammat. Roomalainen mosaiikki, n. 300-luku. Diomedeen tammat olivat kreikkalaisessa mytologiassa neljä ihmislihaa syövää hevosta.

Katsoa Herakles ja Diomedeen tammat

Erymanthoksen metsäkarju

mustakuviotekniikalla maalatussa amforassa, n. 550 eaa. Erymanthoksen metsäkarju muistetaan kreikkalaisesta mytologiasta Herakleen neljäntenä kaikkiaan kahdestatoista urotyöstä.

Katsoa Herakles ja Erymanthoksen metsäkarju

Eurybia

Eurybia oli kreikkalaisessa mytologiassa Pontoksen ja Gaian tytärApollodoros, Kirjasto 1.2.6Hesiodos, Jumalten synty 233–239.

Katsoa Herakles ja Eurybia

Eurypylos

Neoptolemos surmaa Eurypyloksen, attikalainen punakuvioamfora, n. 510 eaa. Eurypylos oli kreikkalaisessa mytologiassa useamman mieshahmon nimi.

Katsoa Herakles ja Eurypylos

Eurystheus

punakuviotekniikalla maalaamasta kyliksistä, n. 510 eaa. Eurystheus oli kreikkalaisessa mytologiassa Stheneloksen ja Nikippen poikaApollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.5.

Katsoa Herakles ja Eurystheus

Eurytion

Eurytion viittaa kreikkalaisessa mytologiassa useampaan eri hahmoon.

Katsoa Herakles ja Eurytion

Filoktetes

stamnoksessa, n. 460 eaa. Filoktetes oli kreikkalaisessa mytologiassa Herakleen läheinen ystävä ja Pariin surmaaja.

Katsoa Herakles ja Filoktetes

Gaia

Aion ja Gaia kuvattuna Sentinumista löydetyn roomalaisen huvilan lattiamosaiikkiin. Gaia (”Maa”) on kreikkalaisessa mytologiassa alkujumala, maaemo, joka on useiden jumalten ja titaanien äiti.

Katsoa Herakles ja Gaia

Geryon

Herakles taistelee Geryonia vastaan, n. 540eaa. Geryon oli kreikkalaisessa mytologiassa titaani, Khrysaorin ja Kallirrhoen poika, joka asui myyttisten hesperidien Erytheian saarella kaukana läntisellä Välimerellä - myöhemmät sukupolvet mielsivät alueen Tartessokseksi Etelä-Iberiassa.

Katsoa Herakles ja Geryon

Gibraltar

Gibraltar on Britannian merentakainen alue.

Katsoa Herakles ja Gibraltar

Haades

Haades-jumala kuvattuna Italiasta löytyneeseen amforaruukkuun noin vuodelta 470 eaa. Haades eli Hades (tai ’näkymätön’) tarkoittaa kreikkalaisessa ja roomalaisessa jumaltarustossa esiintyvää vainajalaa eli tuonpuoleista.

Katsoa Herakles ja Haades

Helios

Helios aurinkovaunuissaan, J. B. Zimmermannin fresko 1700-luvulta. Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä.

Katsoa Herakles ja Helios

Hera (mytologia)

Hera on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.

Katsoa Herakles ja Hera (mytologia)

Herakleen pylväät

Herakleen pylväiden muistomerkki Jews' Gaten hautausmaalla Gibraltarissa. emalityö 1500-luvulta. Herakleen pylväät on antiikin ajalta peräisin oleva nimitys nykyisen Gibraltarinsalmen molemmilla puolilla oleville korkeille kallioille, Gibraltarille ja Ceutalle.

Katsoa Herakles ja Herakleen pylväät

Herakleen urotyöt

Herakleen urotyöt ovat joukko myöhemmän kerronnan yhdistämiä muinaisia tapahtumia, jotka kuvaavat Herakleen, muinaisen Kreikan tarusankareista suurimman, katumusharjoitusta.

Katsoa Herakles ja Herakleen urotyöt

Herkules

Herkules, Hercules, Herakles tai Heracles tarkoittaa seuraavia asioita.

Katsoa Herakles ja Herkules

Hesperidit

''Hesperidien puutarha'', Frederic Leighton, 1892'' Hesperidit olivat kreikkalaisessa mytologiassa nymfejä, joiden tehtävänä oli huolehtia Heran ihastuttavasta puutarhasta maailman läntisellä laidalla, joko lähellä Atlasvuoria Libyassa tai kaukaisella Onnensaarella, joka sijaitsi Okeanoksen, maailmanvirran, reunalla.

Katsoa Herakles ja Hesperidit

Hippolyte

Herakles surmaa Hippolyten. Hippolyte oli amatsonien kuningatar, soturittareiden sukua, joka polveutui sodanjumala Areesta ja jonka kuolemasta on useita keskenään ristiriitaisia kuvauksia.

Katsoa Herakles ja Hippolyte

Hydra (mytologia)

Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Hydra (Vesikäärme) oli kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa hirvittävä olento, jolla oli käärmeen vartalo ja yhdeksän päätä.

Katsoa Herakles ja Hydra (mytologia)

Ifis

Ifis (”vahva”, ”voimakas") oli antiikin Kreikassa nimi, jota voitiin antaa sekä miehelle että naiselle.

Katsoa Herakles ja Ifis

Iolaos (mytologia)

Herakles ja Iolaos. Mosaiikki 100-luvulta, Rooma. Iolaos oli kreikkalaisessa mytologiassa Ifikleen poika ja siten Herakleen veljenpoika.

Katsoa Herakles ja Iolaos (mytologia)

Kastanjetit

Kastanjetit Orkesterikäytössä kastanjetit kiinnitetään usein jalustaan. Kastanjetit ovat idiofoneihin kuuluva lyömäsoitin, joka koostuu kahdesta kuperasta palasta puuta (tai muuta kovaa materiaalia), jotka on yhdistetty toisiinsa narulla.

Katsoa Herakles ja Kastanjetit

Kentauri (taruolento)

Kentauri on kreikkalaisen mytologian olento, joka on puoliksi ihminen ja puoliksi hevonen.

Katsoa Herakles ja Kentauri (taruolento)

Kerberos

Kerberos. Gustave Dorén kaiverrus. Kerberos ("ker berethrou", 'kuopan hirviö' tai 'kuopan demoni') on Kreikan mytologiassa koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia.

Katsoa Herakles ja Kerberos

Keryneian kauris

Herkules pyydystää Keryneian kauriin, Adolf Schmidt. Keryneian kauris oli kreikkalaisessa mytologiassa suurikokoinen kauris, joka oli pyhitetty Artemiille, siveälle metsästyksen ja kuun jumalattarelle.

Katsoa Herakles ja Keryneian kauris

Khryseis

Odysseus palauttaa Khryseiin isälleen. Claude Lorrainin maalaus vuodelta 1644. Khryseis oli kreikkalaisessa mytologiassa usean naisen nimi.

Katsoa Herakles ja Khryseis

Kreeta

Kreeta on Kreikan saari, joka sijaitsee itäisellä Välimerellä Egeanmeren etelälaidalla.

Katsoa Herakles ja Kreeta

Kreetan härkä

Herakles sieppaa Kreetan härän. Yksityiskohta roomalaisesta mosaiikista. Kreetan härkä oli kreikkalaisessa mytologiassa härkä ja Minotauroksen isä.

Katsoa Herakles ja Kreetan härkä

Kreikkalainen mytologia

Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.

Katsoa Herakles ja Kreikkalainen mytologia

Kreon

Kreon ('hallitsija') viittaa paitsi kolmeen kreikkalaisen mytologian henkilöön myös historialliseen Ateenan arkonttiin.

Katsoa Herakles ja Kreon

Laomedon

Herakles juuri surmaamassa Laomedonin, ''terra sigillata'' valu, 1. ja 2. vuosisadan vaihteesta Laomedon oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan toinen kuningas, Iloksen ja Eurydiken poika.

Katsoa Herakles ja Laomedon

Likhas (mytologia)

Likhas tuo Nessoksen viitan Herakleelle. Likhas oli kreikkalaisessa mytologiassa Herakleen palvelija.

Katsoa Herakles ja Likhas (mytologia)

Marathon

Marathon oli antiikin aikainen kaupunki ja Aiantis-fyleen kuulunut Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen demos.

Katsoa Herakles ja Marathon

Megara (mytologia)

Megara oli kreikkalaisessa mytologiassa Theban kuninkaan Kreonin vanhin tytär.

Katsoa Herakles ja Megara (mytologia)

Minotauros

Kreikkalainen maalaus kuvaa hetkeä, jolloin Theseus onnistuu surmaamaan Minotauroksen Minotauros (kr. Μινώταυρος) oli kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä taruolento, joka oli puoliksi ihminen, puoliksi härkä.

Katsoa Herakles ja Minotauros

Nemean leijona

Herakles taistelee Nemean leijonan kanssa. Osa Espanjassa sijaitsevasta mosaiikista, joka on peräisin 200-luvun alkupuolelta. Nemean leijona oli antiikin kreikkalaisen mytologian hirviö.

Katsoa Herakles ja Nemean leijona

Nessos

21 Nessos oli kreikkalaisessa mytologiassa tunnettu kentauri, jonka Herakles tappoi jousellaan, ja jonka myrkytetty veri puolestaan tappoi myöhemmin Herakleen.

Katsoa Herakles ja Nessos

Nikippe

Nikippe viittaa kreikkalaisessa mytologiassa kahteen eri naiseen.

Katsoa Herakles ja Nikippe

Omfale

Johann Heinrich Tischbein, Yksityiskohta teoksesta ''Herkules ja Omfale'', 1754 Omfale oli kreikkalaisessa mytologiassa jokijumala Iardanoksen tytär ja Lyydian kuninkaan Tmoloksen puoliso.

Katsoa Herakles ja Omfale

Orthos

Orthos kuolleena Geryonin ja Herakleen jalkojen juuressa, attikalainen punakuviokyliks, 510–500 eaa. Orthos tai Orthros oli kreikkalaisessa mytologiassa kaksipäinen koira, jolla oli käärme häntänä.

Katsoa Herakles ja Orthos

Patroklos

Akhilleus sitomassa Patrokloksen haavaa. Patroklos oli Akhilleuksen kumppani, joka kuoli taistelussa Troijan prinssi Hektoria vastaan.

Katsoa Herakles ja Patroklos

Persefone

Persefone tai homeerisessa muodossaan Persefoneia, Eleusiin mysteereissä myös Kore ('neito'), oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär.

Katsoa Herakles ja Persefone

Poias

Poias oli kreikkalaisessa mytologiassa yksi argonauteista ja Herakleen ystävä.

Katsoa Herakles ja Poias

Prokris

''Prokriin kuolema'', Piero di Cosimo (noin 1486–1510). Prokris oli Ateenan kuninkaan Erekhtheuksen ja Praksithean tytär, joka meni naimisiin Kefaloksen, Deionin pojan kanssa.

Katsoa Herakles ja Prokris

Prometheus

Prometheus tuo tulen ihmisille. Heinrich Friedrich Fügerin maalaus. Prometheus (myös Prometheas tai Prometeus) on kreikkalaisessa mytologiassa titaani, joka loi ihmiset ja varasti heille jumalilta tulen.

Katsoa Herakles ja Prometheus

Sankari

Akhilleus, sankari kreikkalaisessa mytologiassa Momotaro on kansansankari japanilaisessa mytologiassa Sankari (naisesta sankaritar) on urotöistään ja rohkeudestaan kuuluisa henkilö.

Katsoa Herakles ja Sankari

Stratonike (mytologia)

Stratonike oli kreikkalaisessa mytologiassa usean hahmon nimi.

Katsoa Herakles ja Stratonike (mytologia)

Stymfaloksen linnut

Herakles ja Stymfaloksen linnut. Yksityiskohta roomalaisesta mosaiikista. Stymfaloksen linnut olivat kreikkalaisessa mytologiassa pelottavia, ihmislihaa syöviä lintuja, jotka olivat pesiytyneet valtavina parvina Stymfaloksen kaupungin lähellä sijaitsevan Stymfalian järven luo turvaan niitä saalistavilta susilta.

Katsoa Herakles ja Stymfaloksen linnut

Theseus

Theseus ja Amfitrite, n. 500–490 eaa. Theseus on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen perustajakuningas.

Katsoa Herakles ja Theseus

Thespios

Thespios oli kreikkalaisessa mytologiassa Thespiain kuningas Boiotiassa, Erekhtheuksen, Ateenan kuninkaan, ja Praksithean poika.

Katsoa Herakles ja Thespios

Tiryns

Tiryns oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis), joka sijaitsi matalalla kukkulalla Argoksen tasangolla Argoliin maakunnassa Kreikassa.

Katsoa Herakles ja Tiryns

Troijan sota

Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta. Troijan sota oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä.

Katsoa Herakles ja Troijan sota

Tyfon

Zeus heittää Tyfonia salamalla. Mustakuvioinen hydria, n. 550 eaa. Tyfon (”savuava”) oli kreikkalaisessa mytologiassa Gaian ja Tartaroksen nuorin lapsi.

Katsoa Herakles ja Tyfon

Zeus

Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.

Katsoa Herakles ja Zeus

Katso myös

Argoksen kuninkaat

Argonautit

Parantajajumalat

, Megara (mytologia), Minotauros, Nemean leijona, Nessos, Nikippe, Omfale, Orthos, Patroklos, Persefone, Poias, Prokris, Prometheus, Sankari, Stratonike (mytologia), Stymfaloksen linnut, Theseus, Thespios, Tiryns, Troijan sota, Tyfon, Zeus.