Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Helttaminttu

Indeksi Helttaminttu

Helttaminttu (Elsholtzia ciliata) on kasvilaji helttaminttujen suvussa huulikukkaiskasvien heimossa.

21 suhteet: Aasia, Aitotumaiset, Carl Peter Thunberg, Hedelmä, Huulikukkaiskasvit, Kasvit, Koppisiemeniset, Kota (hedelmä), Kukinto, Kukka, Kukkaperä, Lamiales, Lehti (kasvitiede), Putkilokasvit, Ruohovarsi, Siemenkasvit, Tähkä, Teriö, Verhiö, Vietnam, Vietnamilainen keittiö.

Aasia

Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.

Uusi!!: Helttaminttu ja Aasia · Katso lisää »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Helttaminttu ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Carl Peter Thunberg

Carl Peter Thunberg (11. marraskuuta 1743 Jönköping – 8. elokuuta 1828 Vanha Uppsala) oli ruotsalainen kasvitieteilijä ja Carl von Linnén oppilas. Hänen vanhempansa olivat kirjanpitäjä Jean Thunberg ja Margareta Starkman. Naimisiin Thunberg meni 1784 Brita Charlotta Rudan kanssa. Carl Peter Thunberg opiskeli Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistui 1772 tohtoriksi iskiasta käsittelevällä väitöskirjalla. Thunberg oli yksi ”Linnén apostoleista”. Linnén suositusten avulla Thunberg sai stipendin 1770 opintoihin Amsterdamissa ja Pariisissa, jossa hän tapasi kasvitieteilijä Johan Burmanin ja tämän pojan Nicolaus Laurentius Burmanin. Näiden tuttavuuksien avulla hän pystyi 1772 matkustamaan Hollannin laskuun Japaniin Etelä-Afrikan ja Jaavan kautta. Hän meni Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian palvelukseen kirurgina, koska Japaniin otettiin vastaan vain hollantilaisia. Japanilaiset tulkit olivat myös lääkäreitä, niin hän sai matkalla myös lääketieteellistä tietoutta. Thunberg oli väsynyt tiukkaan valvontaan Japanissa ja matkusti vuonna 1776 takaisin Hollantiin. Matkan aikana hän vieraili muun muassa Ceylonilla ja kokosi merkittävän kasvikokoelman. Ennen kuin hän oli ehtinyt takaisin, hän sai viestin, että hänet oli valittu Carl von Linné nuoremman seuraajaksi botanices demonstrator -virkaan Uppsalan yliopistoon. Thunberg palasi Hollantiin 1778 ja Lontoon vierailun jälkeen palasi Ruotsiin maaliskuussa 1779. Seuraavat lähes 50 vuotta hän toimi opettajana Uppsalassa. Matkat, kokoelmat kasveista ja muista luonnonkohteista antoivat enemmän kuin 300 kuvausta etnografiasta, kasvitieteestä ja kielitieteestä. Thunberg kirjoitti omaelämäkerran ja hänen kirjeenvaihtonsa on myös julkaistu. Hänen luontoaiheinen kokoelmansa lahjoitettiin Uppsalan yliopiston kirjastolle. Muun muassa Thunberg ”löysi” ja kuvaili noin 800 japanilaista lajia ja rooibospensaan Etelä-Afrikassa sekä antoi niille tieteelliset nimet. Thunbergin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään auktorilyhennettä Thunb.. Thunbergin nimestä lyhennetty Thunb. voidaan yhdistää auktorina hänen nimeämiensä kasvien tieteellisiin nimiin. Thunberg kuvaili ja nimesi myös lintuja, muun muassa töyhtöelenian (Elaenia flavogaster) ja brasilianlehtinapsijan (Phyllomyias fasciatus). Kasvisuku Thunbergia eli susannat on nimetty Carl Peter Thunbergin kunniaksi.

Uusi!!: Helttaminttu ja Carl Peter Thunberg · Katso lisää »

Hedelmä

Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.

Uusi!!: Helttaminttu ja Hedelmä · Katso lisää »

Huulikukkaiskasvit

Huulikukkaiskasvit (Lamiaceae, aik. Labiatae) on suuri Lamiales-lahkoon kuuluva kasviheimo.

Uusi!!: Helttaminttu ja Huulikukkaiskasvit · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Kasvit · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Helttaminttu ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Kota (hedelmä)

Kota on yksi kasvien hedelmätyypeistä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Kota (hedelmä) · Katso lisää »

Kukinto

Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Kukinto · Katso lisää »

Kukka

Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Kukka · Katso lisää »

Kukkaperä

Kukkaperä, kaavio­kuva, musta osa kukan ja tukilehden hangan välillä. Syylälinnunherne (''Lathyrus linifolius'') kukkaperineen. Nätkelmävirna (''Vicia lathyroides''), kukkaperineen. Kukkaperä on kukkaa kannattava varren osa, kukan ja sen tukilehden hangan välillä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Kukkaperä · Katso lisää »

Lamiales

Lamiales on kasvilahko, johon kuuluu lähes 24000 lajia yli 20 heimossa.

Uusi!!: Helttaminttu ja Lamiales · Katso lisää »

Lehti (kasvitiede)

Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.

Uusi!!: Helttaminttu ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Helttaminttu ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Ruohovarsi

Ruohovarsi Ruohovarsi on kasvin maanpäällinen varsi, joka on puutumaton ja kuolee yhden kasvukauden jälkeen.

Uusi!!: Helttaminttu ja Ruohovarsi · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Tähkä

alt.

Uusi!!: Helttaminttu ja Tähkä · Katso lisää »

Teriö

Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Teriö · Katso lisää »

Verhiö

Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.

Uusi!!: Helttaminttu ja Verhiö · Katso lisää »

Vietnam

Vietnam, virallisesti Vietnamin sosialistinen tasavalta, on valtio Kaakkois-Aasiassa.

Uusi!!: Helttaminttu ja Vietnam · Katso lisää »

Vietnamilainen keittiö

Vietnamilaiseen päivälliseen kuuluu perinteisesti useita erityyppisiä ruokalajeja. Vietnamilainen keittiö käsittää useita erityyppisiä Vietnamin eri alueiden ruokakulttuureja.

Uusi!!: Helttaminttu ja Vietnamilainen keittiö · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Elsholtzia ciliata, Kesähelttaminttu.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »