Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Helmikuun vallankumous ja Nikolai II
Helmikuun vallankumous ja Nikolai II on 29 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Kerenski, Aleksandra Fjodorovna (Alix), Aleksanterin palatsi, Aleksei Nikolajevitš Romanov, Bolševikit, Ensimmäinen maailmansota, Grigori Rasputin, Juliaaninen kalenteri, Kongressi-Puola, Lokakuun vallankumous, Mahiljou, Mihail Aleksejev, Mihail Rodzjanko, Mikael Aleksandrovitš Romanov, Moskova, Pietari (kaupunki), Pietari-Paavalin linnoitus, Pihkova, Puškin (kaupunki), Saksan keisarikunta, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Stavka, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Verenvuototauti, Verisunnuntai (1905), Vladimir Lenin.
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Aleksandr Kerenski ja Helmikuun vallankumous · Aleksandr Kerenski ja Nikolai II ·
Aleksandra Fjodorovna (Alix)
Aleksandra Fjodorovna (Alix Viktoria Helene Luise Beatrix; 6. kesäkuuta 1872 Darmstadt – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli Hessen-Darmstadtin prinsessa ja Venäjän viimeinen keisarinna Nikolai II:n puolisona.
Aleksandra Fjodorovna (Alix) ja Helmikuun vallankumous · Aleksandra Fjodorovna (Alix) ja Nikolai II ·
Aleksanterin palatsi
Aleksanterin palatsi (vuoteen 1843 asti Uusi palatsi (ven. Новый дворец, Novij dvoretsMedvedeva, Nadežda: Александровский дворец в Царском селе. Работы по сохранению или вандализм? (Alexander Palace in Tsarskoje Selo. Conservation work or vandalism? City protection Petersburg) 10.4.2018.) on palladiolaista uusklassista arkkitehtuuria edustava keisarillinen palatsi Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin). Sen suunnitteli arkkitehti Giacomo Quarenghi vuosina 1792–1796 keisarinna Katariina Suuren käskystä pojanpoikansa, suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitšin (tuleva keisari Aleksanteri I) ja suuriruhtinatar Elisabet Aleksejevnan avioitumisen kunniaksi.Plaude, V. F.: tzar.ru Rakennustyöt suoritettiin hoviarkkitehti Ilja Vasiljevitš Nejolovin (1745-1793) ja arkkitehti Pjotr Vasiljevitš Nejolovin (1749-1846) valvonnassa Giacomo Quarenghin suunnitelmien mukaan. Petrov, A. N. & Petrova, E. N. & Raskin, A. G. & Arhipov, N. I. & Krašeninnikov, A. F. & Kremševskaja, N. D.: Monuments of architecture of the city of Puskin. Alexander Palace. Monuments of architecture of the suburbs of Leningrad / Toim. Vasiljeva, M. E. Strojizdat, Leningrad 1985 Veljesten isä Vasili Ivanovitš Nejolov (1722-1782) oli ensimmäinen venäläissyntyiinen arkkitehti, ja oli myös Tsarskojen Selon palatsialueen arkkitehti sekä maisemapuistojen suunnittelun uranuurtaja Venäjällä. Aleksanterin puistossa sijaitseva palatsi on pitkänomainen, symmetrisen U-kirjaimen muotoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka sivuilla ovat kaksikerroksiset siipirakennukset. Pohjoisen pääjulkisivun keskellä kaksi riviä korinttilaisia pylväitä muodostavat läpikuljettavan pylväikön. Aleksanterin puiston muotopuutarhan puolelta rakennuksen julkisivu on suunniteltu puolipyöreäksi, ja sitä peittää puolipallomainen kupoli. Leskikeisarinna Aleksandra Fjodorovna vietti viimeiset vuotensa Aleksanterin palatsissa, jossa hän kuoli vuonna 1860. 1900-luvun alussa keisari Nikolai II:n aikana Aleksanterin palatsista tuli keisarillisen perheen pääasiallinen asunto ja hovielämän keskus: siellä otettiin vastaan suurlähettiläitä ja vietettiin Romanovien dynastian 300-vuotispäivää ja Tsarskoje Selon 200-vuotispäivää.
Aleksanterin palatsi ja Helmikuun vallankumous · Aleksanterin palatsi ja Nikolai II ·
Aleksei Nikolajevitš Romanov
Aleksei Nikolajevitš Romanov Aleksei Nikolajevitš Romanov (12. elokuuta (J: 30. heinäkuuta) 1904 Pietarhovi – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli viimeinen Venäjän keisarikunnan kruununperijä eli tsesarevitš.
Aleksei Nikolajevitš Romanov ja Helmikuun vallankumous · Aleksei Nikolajevitš Romanov ja Nikolai II ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Helmikuun vallankumous · Bolševikit ja Nikolai II ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Helmikuun vallankumous · Ensimmäinen maailmansota ja Nikolai II ·
Grigori Rasputin
Grigori Jefimovitš Rasputin (21. tammikuuta (J: 9. tammikuuta) 1869 – 30. joulukuuta (J: 17. joulukuuta) 1916) oli venäläinen mystikko, jolla oli 1900-luvun alussa merkittävä asema Venäjän hovissa.
Grigori Rasputin ja Helmikuun vallankumous · Grigori Rasputin ja Nikolai II ·
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Helmikuun vallankumous ja Juliaaninen kalenteri · Juliaaninen kalenteri ja Nikolai II ·
Kongressi-Puola
Puolan kuningaskunta, epävirallisesti Kongressi-Puola, oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915.
Helmikuun vallankumous ja Kongressi-Puola · Kongressi-Puola ja Nikolai II ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Helmikuun vallankumous ja Lokakuun vallankumous · Lokakuun vallankumous ja Nikolai II ·
Mahiljou
Mahiljou eli Mogiljov on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki.
Helmikuun vallankumous ja Mahiljou · Mahiljou ja Nikolai II ·
Mihail Aleksejev
Mihail Aleksejev Mihail Vasiljevitš Aleksejev (15. marraskuuta (J: 3. marraskuuta) 1857 Tver, Venäjä — 25. syyskuuta 1918 Krasnodar, Venäjä) oli venäläinen kenraali ensimmäisen maailmansodan aikana.
Helmikuun vallankumous ja Mihail Aleksejev · Mihail Aleksejev ja Nikolai II ·
Mihail Rodzjanko
Mihail Vladimirovitš Rodzjanko (21. helmikuuta (J: 9. helmikuuta) 1859 Jekaterinoslavin kuvernementti – 24. tammikuuta 1924 Beodra, Jugoslavia) oli venäläinen poliitikko, joka toimi Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman viimeisenä puhemiehenä vuosina 1911–1917.
Helmikuun vallankumous ja Mihail Rodzjanko · Mihail Rodzjanko ja Nikolai II ·
Mikael Aleksandrovitš Romanov
Suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitš Romanov (4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1878 – 12. kesäkuuta 1918) oli Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan poika ja keisari Nikolai II:n veli.
Helmikuun vallankumous ja Mikael Aleksandrovitš Romanov · Mikael Aleksandrovitš Romanov ja Nikolai II ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Helmikuun vallankumous ja Moskova · Moskova ja Nikolai II ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Helmikuun vallankumous ja Pietari (kaupunki) · Nikolai II ja Pietari (kaupunki) ·
Pietari-Paavalin linnoitus
Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Helmikuun vallankumous ja Pietari-Paavalin linnoitus · Nikolai II ja Pietari-Paavalin linnoitus ·
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Helmikuun vallankumous ja Pihkova · Nikolai II ja Pihkova ·
Puškin (kaupunki)
Puškinin kaupunki Pietarin kartalla. Puškin on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.
Helmikuun vallankumous ja Puškin (kaupunki) · Nikolai II ja Puškin (kaupunki) ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Helmikuun vallankumous ja Saksan keisarikunta · Nikolai II ja Saksan keisarikunta ·
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Helmikuun vallankumous ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Nikolai II ja Sosialistivallankumouksellinen puolue ·
Stavka
Nikolai II Stavkan jäsenten kanssa Mahiljoussa, 1. huhtikuuta 1916. Stavka oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta; termiä on käytetty jo Kiovan Venäjän ajoista.
Helmikuun vallankumous ja Stavka · Nikolai II ja Stavka ·
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Helmikuun vallankumous ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Nikolai II ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Helmikuun vallankumous ja Venäjän keisarikunta · Nikolai II ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Helmikuun vallankumous ja Venäjän väliaikainen hallitus · Nikolai II ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Helmikuun vallankumous ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Nikolai II ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous ·
Verenvuototauti
Hemofilian hoitoon käytettävää hyytymistekijä VIII:aa itsehoitoon. Verenvuototauti eli hemofilia on perinnöllinen sairaus, jossa veren hyytyminen on häiriintynyt jonkin hyytymistekijän puuttumisen takia.
Helmikuun vallankumous ja Verenvuototauti · Nikolai II ja Verenvuototauti ·
Verisunnuntai (1905)
Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia. Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Pysäytyskuva vuoden 1925 neuvostoliittolaisesta elokuvasta. Verisunnuntai oli Pietarissa 22.
Helmikuun vallankumous ja Verisunnuntai (1905) · Nikolai II ja Verisunnuntai (1905) ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Helmikuun vallankumous ja Vladimir Lenin · Nikolai II ja Vladimir Lenin ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Helmikuun vallankumous ja Nikolai II
- Mitä heillä on yhteistä Helmikuun vallankumous ja Nikolai II
- Yhtäläisyyksiä Helmikuun vallankumous ja Nikolai II
Vertailu Helmikuun vallankumous ja Nikolai II
Helmikuun vallankumous on 128 suhteet, kun taas Nikolai II on 167. niillä on yhteistä 29, Jaccard'in indeksi on 9.83% = 29 / (128 + 167).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Helmikuun vallankumous ja Nikolai II. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
