Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Heimosodat ja Tarton rauha
Heimosodat ja Tarton rauha on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akateeminen Karjala-Seura, Aunuksen Karjala, Aunuksen retkikunta, Bolševikit, Heimoaate, Heimosotien historia 1918–1922, Inkeri, Itä-Karjala, Itä-Karjalan kysymys, Itäkarjalaisten kansannousu, Kirjasalon tasavalta, Martin Wetzer, Petsamo, Petsamon retket, Pohjois-Inkerin Rykmentti, Porajärvi, Repola, Saksan keisarikunta, Suomen sisällissota, Suomi, Suur-Suomi, Venäjän sisällissota, Vienan Karjala, Vienan retket, Viro, Viron vapaussota.
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Akateeminen Karjala-Seura ja Heimosodat · Akateeminen Karjala-Seura ja Tarton rauha ·
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Aunuksen Karjala ja Heimosodat · Aunuksen Karjala ja Tarton rauha ·
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Aunuksen retkikunta ja Heimosodat · Aunuksen retkikunta ja Tarton rauha ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Heimosodat · Bolševikit ja Tarton rauha ·
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Heimoaate ja Heimosodat · Heimoaate ja Tarton rauha ·
Heimosotien historia 1918–1922
Heimosotien historia 1918–1922 on vuonna 2005 julkaistu Suomen historian ja Suomen sotahistorian dosentti Jussi Niinistön kirjoittama tietokirja, joka käsittelee heimosotia.
Heimosodat ja Heimosotien historia 1918–1922 · Heimosotien historia 1918–1922 ja Tarton rauha ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Heimosodat ja Inkeri · Inkeri ja Tarton rauha ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Heimosodat ja Itä-Karjala · Itä-Karjala ja Tarton rauha ·
Itä-Karjalan kysymys
Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.
Heimosodat ja Itä-Karjalan kysymys · Itä-Karjalan kysymys ja Tarton rauha ·
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Heimosodat ja Itäkarjalaisten kansannousu · Itäkarjalaisten kansannousu ja Tarton rauha ·
Kirjasalon tasavalta
Kirjasalon tasavalta oli lokakuun vallankumouksen jälkeen inkeriläisten kansannousussa Suomen tuella inkeriläisten joukkojen hallitsema alue Venäjän puolella Suomen rajan tuntumassa Karjalankannaksella vuosina 1919–1920.
Heimosodat ja Kirjasalon tasavalta · Kirjasalon tasavalta ja Tarton rauha ·
Martin Wetzer
Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.
Heimosodat ja Martin Wetzer · Martin Wetzer ja Tarton rauha ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Heimosodat ja Petsamo · Petsamo ja Tarton rauha ·
Petsamon retket
Petsamon retket olivat Suomen hallituksen johdolla vuosina 1918 ja 1920 tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli miehittää Petsamo ja näin edesauttaa Neuvosto-Venäjälle kuuluneen alueen liittämistä Suomeen.
Heimosodat ja Petsamon retket · Petsamon retket ja Tarton rauha ·
Pohjois-Inkerin Rykmentti
Pohjois-Inkerin Rykmentti (myöh. Pohjois-Inkerin Erikoispataljoona) oli vuonna 1919 vapaaehtoisten inkeriläisten muodostama sotilasyksikkö, jonka päämääränä oli taistella autonomisen Inkerin puolesta ja bolševismia vastaan.
Heimosodat ja Pohjois-Inkerin Rykmentti · Pohjois-Inkerin Rykmentti ja Tarton rauha ·
Porajärvi
Porajärvi on.
Heimosodat ja Porajärvi · Porajärvi ja Tarton rauha ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Heimosodat ja Repola · Repola ja Tarton rauha ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Heimosodat ja Saksan keisarikunta · Saksan keisarikunta ja Tarton rauha ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Heimosodat ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Tarton rauha ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Heimosodat ja Suomi · Suomi ja Tarton rauha ·
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Heimosodat ja Suur-Suomi · Suur-Suomi ja Tarton rauha ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Heimosodat ja Venäjän sisällissota · Tarton rauha ja Venäjän sisällissota ·
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Heimosodat ja Vienan Karjala · Tarton rauha ja Vienan Karjala ·
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Heimosodat ja Vienan retket · Tarton rauha ja Vienan retket ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Heimosodat ja Viro · Tarton rauha ja Viro ·
Viron vapaussota
Viron vapaussota (myös Viron itsenäisyyssota) käytiin vuosina 1918–1920, jossa Viro taisteli Neuvosto-Venäjää vastaan.
Heimosodat ja Viron vapaussota · Tarton rauha ja Viron vapaussota ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Heimosodat ja Tarton rauha
- Mitä heillä on yhteistä Heimosodat ja Tarton rauha
- Yhtäläisyyksiä Heimosodat ja Tarton rauha
Vertailu Heimosodat ja Tarton rauha
Heimosodat on 64 suhteet, kun taas Tarton rauha on 137. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 12.94% = 26 / (64 + 137).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Heimosodat ja Tarton rauha. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
