Yhtäläisyyksiä Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen
Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Afrikka, Aitotumaiset, Denisovanihminen, Eläimet, Ihminen, Ihmisapinat, Ihmiset, Isot ihmisapinat, Jääkausi, Kädelliset, Leukakyhmy, Luonnonvalinta, Moustier-kulttuuri, Nisäkkäät, Pleistoseeni, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Sukupuutto.
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Afrikka ja Heidelberginihminen · Afrikka ja Neandertalinihminen ·
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Aitotumaiset ja Heidelberginihminen · Aitotumaiset ja Neandertalinihminen ·
Denisovanihminen
Denisovanihminen on sukupuuttoon kuollut ihmislaji tai alalaji, joka eli Aasiassa.
Denisovanihminen ja Heidelberginihminen · Denisovanihminen ja Neandertalinihminen ·
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Eläimet ja Heidelberginihminen · Eläimet ja Neandertalinihminen ·
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Heidelberginihminen ja Ihminen · Ihminen ja Neandertalinihminen ·
Ihmisapinat
Ihmisapinat (Hominoidea) on kädellisten lahkoon ja apinoiden osalahkoon kuuluva nisäkkäiden yläheimo.
Heidelberginihminen ja Ihmisapinat · Ihmisapinat ja Neandertalinihminen ·
Ihmiset
Ihmiset (Homo) on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon kuuluva nisäkässuku, joka sisältää modernit ihmiset ja näiden läheiset sukulaislajit.
Heidelberginihminen ja Ihmiset · Ihmiset ja Neandertalinihminen ·
Isot ihmisapinat
Ihmisen ja gorillan luurangot Isot ihmisapinat (Hominidae) on kädellisten lahkoon (Primates) ja ihmisapinoiden yläheimoon (Hominoidea) kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluvat ihmiset, simpanssit, gorillat ja orangit.
Heidelberginihminen ja Isot ihmisapinat · Isot ihmisapinat ja Neandertalinihminen ·
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Heidelberginihminen ja Jääkausi · Jääkausi ja Neandertalinihminen ·
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Heidelberginihminen ja Kädelliset · Kädelliset ja Neandertalinihminen ·
Leukakyhmy
Leukakyhmy Leukakyhmy on ihmisen alaleuan kärjessä suun alapuolella sijaitseva, luusta muodostuva anatominen rakenne, joka ojentuu ulospäin.
Heidelberginihminen ja Leukakyhmy · Leukakyhmy ja Neandertalinihminen ·
Luonnonvalinta
Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa perinnölliset hyödylliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana.
Heidelberginihminen ja Luonnonvalinta · Luonnonvalinta ja Neandertalinihminen ·
Moustier-kulttuuri
Moustierin kulttuurin pisaramaisia kirveitä. Moustier-kulttuuri oli kivikautinen kulttuuri, joka yleensä yhdistetään neandertalinihmisiin Euroopassa, Aasian länsiosissa ja Pohjois-Afrikassa jääkauden aikana noin 40 000 vuotta sitten.
Heidelberginihminen ja Moustier-kulttuuri · Moustier-kulttuuri ja Neandertalinihminen ·
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Heidelberginihminen ja Nisäkkäät · Neandertalinihminen ja Nisäkkäät ·
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Heidelberginihminen ja Pleistoseeni · Neandertalinihminen ja Pleistoseeni ·
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Heidelberginihminen ja Selkäjänteiset · Neandertalinihminen ja Selkäjänteiset ·
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Heidelberginihminen ja Selkärankaiset · Neandertalinihminen ja Selkärankaiset ·
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Heidelberginihminen ja Sukupuutto · Neandertalinihminen ja Sukupuutto ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen
- Mitä heillä on yhteistä Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen
- Yhtäläisyyksiä Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen
Vertailu Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen
Heidelberginihminen on 27 suhteet, kun taas Neandertalinihminen on 143. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 10.59% = 18 / (27 + 143).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: