Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Havupuut ja Kasvit
Havupuut ja Kasvit on 40 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Embryopsida, Emi, Epidermi (kasvitiede), Gnetales, Hede, Hedelmä, Ilmarako, Johtosolukko, Kaari (biologia), Kenotsooinen maailmankausi, Kivihiilikausi, Koppisiemeniset, Kukka, Kutikula (kasvitiede), Lauhkea vyöhyke, Lehti (kasvitiede), Lehtivihreä, Liitukausi, Luokka (biologia), Mammuttipetäjä, Monivuotinen kasvi, Neulanen, Paljassiemeniset, Parenkyymisolukko, Pensas, Permikausi, Puu, Puuaines, Ruoho, Siemenaihe, ..., Siemenkasvit, Sienet, Sienijuuri, Siitepöly, Soluseinä, Streptophyta, Symbioosi, Taksoni, Vuosilusto, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (10 lisää) »
Embryopsida
Embryopsida eli alkiolliset kasvit (myös Cormophyta, Embryophyta) on kasvien luokka, johon kuuluvat putkilokasvit sekä sammalet.
Embryopsida ja Havupuut · Embryopsida ja Kasvit ·
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Emi ja Havupuut · Emi ja Kasvit ·
Epidermi (kasvitiede)
peipin (''Lamium'' sp.) epidermistä joka on uloin solukerros kuvassa vasemmalla. Epidermi eli päällysketto on kasveilla sen ulkopintoja peittävä solukerros eli se toimii ulkopintojen rajoitussolukkona.
Epidermi (kasvitiede) ja Havupuut · Epidermi (kasvitiede) ja Kasvit ·
Gnetales
Gnetales eli Gnetophytina on paljassiemenisten kasvien ryhmä, johon kuuluu kolme ulkomuodoltaan varsin vaihtelevaa kasviheimoa.
Gnetales ja Havupuut · Gnetales ja Kasvit ·
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Havupuut ja Hede · Hede ja Kasvit ·
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Havupuut ja Hedelmä · Hedelmä ja Kasvit ·
Ilmarako
Ilmarako on pieni reikä kasvin lehden pinnassa.
Havupuut ja Ilmarako · Ilmarako ja Kasvit ·
Johtosolukko
Johtosolukko on kasvien kuljetustiehye, joka on erikoistunut veden ja siihen liuenneiden ravinteiden pitempiin kuljetuksiin läpi koko kasvin.
Havupuut ja Johtosolukko · Johtosolukko ja Kasvit ·
Kaari (biologia)
Kaari on eliöiden taksonomisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä.
Havupuut ja Kaari (biologia) · Kaari (biologia) ja Kasvit ·
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Havupuut ja Kenotsooinen maailmankausi · Kasvit ja Kenotsooinen maailmankausi ·
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Havupuut ja Kivihiilikausi · Kasvit ja Kivihiilikausi ·
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Havupuut ja Koppisiemeniset · Kasvit ja Koppisiemeniset ·
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Havupuut ja Kukka · Kasvit ja Kukka ·
Kutikula (kasvitiede)
Kutikula näkyy mikroskooppikuvassa punertavana kerroksena lehden solukon reunalla kuvan ylälaidassa. Kutikula on kasvitieteessä kasvien maanpäällisten osien pintaa peittävä ohut ja vahamainen kerros.
Havupuut ja Kutikula (kasvitiede) · Kasvit ja Kutikula (kasvitiede) ·
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Havupuut ja Lauhkea vyöhyke · Kasvit ja Lauhkea vyöhyke ·
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Havupuut ja Lehti (kasvitiede) · Kasvit ja Lehti (kasvitiede) ·
Lehtivihreä
d:n yhteinen rakenne Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät.
Havupuut ja Lehtivihreä · Kasvit ja Lehtivihreä ·
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Havupuut ja Liitukausi · Kasvit ja Liitukausi ·
Luokka (biologia)
Luokka on tieteellisen luokittelun taso, joka on suurempi kuin lahko, mutta pienempi kuin kaari (kasvitieteessä) tai pääjakso (eläintieteessä).
Havupuut ja Luokka (biologia) · Kasvit ja Luokka (biologia) ·
Mammuttipetäjä
Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuulaji.
Havupuut ja Mammuttipetäjä · Kasvit ja Mammuttipetäjä ·
Monivuotinen kasvi
Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.
Havupuut ja Monivuotinen kasvi · Kasvit ja Monivuotinen kasvi ·
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Havupuut ja Neulanen · Kasvit ja Neulanen ·
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Havupuut ja Paljassiemeniset · Kasvit ja Paljassiemeniset ·
Parenkyymisolukko
Parenkyymisolukko eli tylppysolukko on kasvien elävää perussolukkoa.
Havupuut ja Parenkyymisolukko · Kasvit ja Parenkyymisolukko ·
Pensas
Mustaselja ''Sambucus nigra'' Pensas on puuvartinen, tyvestä haarova, vähintään puoli metriä korkea kasvi.
Havupuut ja Pensas · Kasvit ja Pensas ·
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Havupuut ja Permikausi · Kasvit ja Permikausi ·
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Havupuut ja Puu · Kasvit ja Puu ·
Puuaines
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.
Havupuut ja Puuaines · Kasvit ja Puuaines ·
Ruoho
Ruoho tarkoittaa kasvitieteellisessä merkityksessä ruohovartisia kasveja.
Havupuut ja Ruoho · Kasvit ja Ruoho ·
Siemenaihe
Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta. Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.
Havupuut ja Siemenaihe · Kasvit ja Siemenaihe ·
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Havupuut ja Siemenkasvit · Kasvit ja Siemenkasvit ·
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Havupuut ja Sienet · Kasvit ja Sienet ·
Sienijuuri
kärpässieniin (''Amanita'') kuuluvan sienen sienirihmastoa. Sienijuuri eli mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi.
Havupuut ja Sienijuuri · Kasvit ja Sienijuuri ·
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Havupuut ja Siitepöly · Kasvit ja Siitepöly ·
Soluseinä
Läpinäkyvien soluseinien erottamia kasvisoluja Soluseinä on kasvisolujen ja lähes kaikkien bakteerien solukalvon ulkopuolinen rakenne.
Havupuut ja Soluseinä · Kasvit ja Soluseinä ·
Streptophyta
Streptophyta eli versokasvit on kasvikunnan (Plantae eli Viridiplantae) kaari, joka käsittää maa- eli alkiolliset kasvit (sammalet, sanikkaiset, siemenkasvit) ja ennen viherleviin luettuja ryhmiä (näkinpartaislevät sukulaisineen).
Havupuut ja Streptophyta · Kasvit ja Streptophyta ·
Symbioosi
merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.
Havupuut ja Symbioosi · Kasvit ja Symbioosi ·
Taksoni
Taksoni on tieteellisessä luokittelussa käytetty termi, jolla tarkoitetaan mitä tahansa sukulaisuussuhteiden mukaan nimettyä eliöryhmää, joka on virallisesti kuvattu tieteelle taksonomisia tasoja käyttäen.
Havupuut ja Taksoni · Kasvit ja Taksoni ·
Vuosilusto
Puun vuosirenkaita. Vuosilusto eli vuosirengas on puuhun vuoden kuluessa kasvava uusi kerros.
Havupuut ja Vuosilusto · Kasvit ja Vuosilusto ·
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Havupuut ja Kasvit
- Mitä heillä on yhteistä Havupuut ja Kasvit
- Yhtäläisyyksiä Havupuut ja Kasvit
Vertailu Havupuut ja Kasvit
Havupuut on 100 suhteet, kun taas Kasvit on 264. niillä on yhteistä 40, Jaccard'in indeksi on 10.99% = 40 / (100 + 264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Havupuut ja Kasvit. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
