56 suhteet: Ajoaine (raketti), Alkuaine, Allotropia, Antoine Lavoisier, Atomi, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Carl Wilhelm Scheele, Eliö, Elohopeaoksidi, Epämetalli, Flogiston-teoria, Fluori, Hapen isotoopit, Hapen kiertokulku, Hapetus-pelkistysreaktio, Happikato, Happipitoisuus (limnologia), Happiryhmä, Happo, Helium, Hydroksyyli, Ilma, Ilmakehä, IUPAC, Järjestysluku (kemia), Joseph Priestley, Julius Krohn, Kaasu, Kemiallinen merkki, Kemianteollisuus, Kiertorata, Michał Sędziwój, Mineraali, Molekyyli, Nestehappi, Olaus Borrichius, Otsoni, Otsonikerros, Palaminen, Paramagnetismi, Rakettimoottori, Rikki, Salpietari, Satelliitti, Soluhengitys, Suolahappo, Teräs, Typpi, Vesi, ..., Vety, Vetyfluoridi, Vetyperoksidi, Yhdiste, Yhteyttäminen, Ympäristömyrkky. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Ajoaine (raketti)
Ajoaine on raketin polttoaineen ja hapettimen yhdistelmä.
Uusi!!: Happi ja Ajoaine (raketti) · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Happi ja Alkuaine · Katso lisää »
Allotropia
Seleenin kolme allotrooppia: metallinen, harmaa ja punainen. Timantti on yksi hiilen viidestä allotroopista. Allotropia on alkuaineiden kyky esiintyä samassa paineessa ja lämpötilassa erilaisissa kemiallisissa muodoissa.
Uusi!!: Happi ja Allotropia · Katso lisää »
Antoine Lavoisier
Antoine Lavoisier Antoine Laurent de Lavoisier (26. elokuuta 1743 Pariisi – 8. toukokuuta 1794 Pariisi) oli ranskalainen kemisti.
Uusi!!: Happi ja Antoine Lavoisier · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Happi ja Atomi · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Happi ja Atomimassa · Katso lisää »
Atomimassayksikkö
Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.
Uusi!!: Happi ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »
Carl Wilhelm Scheele
Carl Wilhelm Scheele Carl Wilhelm Scheele (9. joulukuuta 1742 Stralsund, Ruotsin Pommeri – 21. toukokuuta 1786 Köping, Ruotsi) oli saksalais-ruotsalainen kemisti ja apteekkari.
Uusi!!: Happi ja Carl Wilhelm Scheele · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Happi ja Eliö · Katso lisää »
Elohopeaoksidi
Elohopeaoksidi eli elohopea(II)oksidi (HgO) on elohopea- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.
Uusi!!: Happi ja Elohopeaoksidi · Katso lisää »
Epämetalli
Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.
Uusi!!: Happi ja Epämetalli · Katso lisää »
Flogiston-teoria
Flogiston-teorian avulla pyrittiin selittämään palamista. Flogiston-teoria oli 1600- ja 1700-lukujen kemiallinen teoria, jolla pyrittiin selittämään palaminen.
Uusi!!: Happi ja Flogiston-teoria · Katso lisää »
Fluori
Fluori on halogeeneihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on F, järjestysluku 9 ja CAS-numero 7782-41-4.
Uusi!!: Happi ja Fluori · Katso lisää »
Hapen isotoopit
He-kuoreen. Hapen isotoopit ovat nuklideja, joiden atomien ytimissä on kahdeksan protonia ja eri määrä (4–16) neutronia.
Uusi!!: Happi ja Hapen isotoopit · Katso lisää »
Hapen kiertokulku
Hapen määrän kehitys ilmakehässä Maan olemassaolon aikana. Hapen kiertokulku tarkoittaa hapen kiertoa eri prosesseissa maapallolla.
Uusi!!: Happi ja Hapen kiertokulku · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Happi ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happikato
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.
Uusi!!: Happi ja Happikato · Katso lisää »
Happipitoisuus (limnologia)
Happipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön hydrologista ja ekologista tilaa.
Uusi!!: Happi ja Happipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Happiryhmä
Happiryhmään eli alkuaineiden jaksollisen järjestelmän 16.
Uusi!!: Happi ja Happiryhmä · Katso lisää »
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Uusi!!: Happi ja Happo · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Happi ja Helium · Katso lisää »
Hydroksyyli
Hydroksyyliryhmä (sinisellä) Hydroksyyli (-OH) on funktionaalinen ryhmä, joka koostuu yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella sitoutuneesta vedystä ja hapesta.
Uusi!!: Happi ja Hydroksyyli · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Happi ja Ilma · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Happi ja Ilmakehä · Katso lisää »
IUPAC
Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.
Uusi!!: Happi ja IUPAC · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Happi ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Joseph Priestley
Joseph Priestley. Joseph Priestley (1733–1804) oli englantilainen pappi, kemisti, luonnonfilosofi ja psykologi.
Uusi!!: Happi ja Joseph Priestley · Katso lisää »
Julius Krohn
Julius Krohn, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija, runoilija Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 1835 Viipuri – 28. elokuuta 1888 Viipuri) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies.
Uusi!!: Happi ja Julius Krohn · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Happi ja Kaasu · Katso lisää »
Kemiallinen merkki
Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.
Uusi!!: Happi ja Kemiallinen merkki · Katso lisää »
Kemianteollisuus
Kemianteollisuus on teollisuudenala, jossa jalostetaan ja muunnetaan toisiksi kemiallisia yhdisteitä erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta.
Uusi!!: Happi ja Kemianteollisuus · Katso lisää »
Kiertorata
Kahden kappaleen kiertorata. Kiertorata on kappaleen (kuten satelliitin tai planeetan) kehämäinen liikerata avaruudessa.
Uusi!!: Happi ja Kiertorata · Katso lisää »
Michał Sędziwój
Michał Sędziwój (katso muita nimityksiä, 1566–1636) oli puolalainen alkemisti, lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Happi ja Michał Sędziwój · Katso lisää »
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Uusi!!: Happi ja Mineraali · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Happi ja Molekyyli · Katso lisää »
Nestehappi
Nestehappea dekantterilasissa Nestehappi (lyhenteet LOx ja LOX) on muun muassa avaruustekniikassa ja kaasuteollisuudessa käytetty hapetin.
Uusi!!: Happi ja Nestehappi · Katso lisää »
Olaus Borrichius
Olaus Borrichius Olaus Borrichius (1626–1690) oli omana aikanaan kuuluisa tanskalainen alkemisti.
Uusi!!: Happi ja Olaus Borrichius · Katso lisää »
Otsoni
Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia.
Uusi!!: Happi ja Otsoni · Katso lisää »
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Uusi!!: Happi ja Otsonikerros · Katso lisää »
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Uusi!!: Happi ja Palaminen · Katso lisää »
Paramagnetismi
Ilman magneettikenttää Heikko magneettikenttä Voimakas magneettikenttä ja matala lämpötila Paramagnetismi on eräs joillakin aineilla havaittava elektroneista johtuva magneettisuuden muoto, joka ilmenee kun aine on ulkoisessa magneettikentässä.
Uusi!!: Happi ja Paramagnetismi · Katso lisää »
Rakettimoottori
SpaceX Kestrel -rakettimoottori testauksessa. Rakettimoottori on raketeissa käytettävä purkautuvan materiavuon avulla työntövoimaa tuottava moottori, joka ei käytä ulkopuolista hapetinta, esimerkiksi ilmakehän happea.
Uusi!!: Happi ja Rakettimoottori · Katso lisää »
Rikki
Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.
Uusi!!: Happi ja Rikki · Katso lisää »
Salpietari
Salpietari voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia typpihapon HNO3 suoloja.
Uusi!!: Happi ja Salpietari · Katso lisää »
Satelliitti
kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.
Uusi!!: Happi ja Satelliitti · Katso lisää »
Soluhengitys
Soluhengitys on aerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä.
Uusi!!: Happi ja Soluhengitys · Katso lisää »
Suolahappo
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen.
Uusi!!: Happi ja Suolahappo · Katso lisää »
Teräs
Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.
Uusi!!: Happi ja Teräs · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Happi ja Typpi · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Happi ja Vesi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Happi ja Vety · Katso lisää »
Vetyfluoridi
Vetyfluoridi eli fluorivety (HF) on vedyn ja fluorin muodostama molekyyliyhdiste.
Uusi!!: Happi ja Vetyfluoridi · Katso lisää »
Vetyperoksidi
Vetyperoksidi H2O2 on vedyn toinen oksidi, jonka CAS-numero on 7722-84-1.
Uusi!!: Happi ja Vetyperoksidi · Katso lisää »
Yhdiste
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.
Uusi!!: Happi ja Yhdiste · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Happi ja Yhteyttäminen · Katso lisää »
Ympäristömyrkky
Ympäristömyrkky on aine, joka on eliöille haitallista jo pieninä pitoisuuksina.
Uusi!!: Happi ja Ympäristömyrkky · Katso lisää »