Güyük-kaani ja Mongolivaltakunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Güyük-kaani ja Mongolivaltakunta

Güyük-kaani vs. Mongolivaltakunta

Güyük-kaani (n. 1206 – huhtikuu 1248 Qum-Sengir, Turkestan) oli Mongolivaltakunnan kolmas suurkaani vuosina 1246-1248. 300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.

Ögödei-kaani

1300-luvulla tehty maalaus Ögödei-kaanista. Ögödei-kaani (myös Ögädäi, Ögedäi, Ogotai, Ugedai); (1186 – 11. joulukuuta 1241) oli Mongolivaltakunnan suurkaani vuosina 1229–1241.

Ögödei-kaani ja Güyük-kaani · Ögödei-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Batu-kaani

Batu-kaani valtaistuimellaan, hän perusti Kultaisen ordan, jota hallitsi vuosina 1242-1255, Rashid al-Din, 1299 Batu-kaani (ven. Батый) (n. 1205–1255) oli mongolihallitsija ja nykyisen Etelä-Venäjän alueella sijainneita ruhtinaskuntia 250 vuotta hallinneen Kultaisen ordan (tai Kiptšakin kaanikunnan) perustaja.

Batu-kaani ja Güyük-kaani · Batu-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Jotši-kaani

Jotši-kaani (Züchi, noin 1185–1227) oli Tšingis-kaanin Börte-vaimon ensimmäinen poika.

Güyük-kaani ja Jotši-kaani · Jotši-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Kurultai

Kurultai tai Kuriltai oli mongolialaisten ja turkkilaisten klaanien aatelis- tai heimoneuvosto, joka kokoontui merkittäviä poliittisia tai sotilaallisia päätöksiä varten.

Güyük-kaani ja Kurultai · Kurultai ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Möngke-kaani

Möngke-kaanin vastaanotto. Maalaus vuodelta 1438. Möngke-kaani (1209–1259) oli Mongolivaltakunnan neljäs suurkaani vuosina 1251–1259.

Güyük-kaani ja Möngke-kaani · Möngke-kaani ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Ogul Qaimiš

Ogul Qaimiš-kaanitar, Oqol-Qaimiš Khatun (k. 1251) oli syntyisin merkiittien-heimosta ja suurkaani Güyükin päävaimo.

Güyük-kaani ja Ogul Qaimiš · Mongolivaltakunta ja Ogul Qaimiš · Katso lisää »

Suurkaani

Suurkaani oli koko mongolivaltakunnan hallitsija.

Güyük-kaani ja Suurkaani · Mongolivaltakunta ja Suurkaani · Katso lisää »

Tšagatai

Tšagatai-kaani Tšagatai-kaani (1183 tai 1185 – 1241 tai 1242) myös Chagatai, Tsagadai, Jagatai tai Chaghatai oli Tsingis-kaanin ja hänen päävaimonsa keisarinna Börten toinen neljästä pojasta, mongolihallitsija ja Tšagatain kaanikunnan perustaja sekä sen ensimmäinen kaani. Tšagatain kaanikunta Keski-Aasiassa nykyisen Kazakshtanin alueella oli yksi neljästä kaanikunnasta, joihin Mongolivaltakunta jakautui. Tšagatai hallitsi kaanikuntaa kuolemaansa vuoteen 1241 tai 1242 asti. Hänen mukaansa on nimetty tšagatain kieli ja tšagataikansa. Hän sai isänsä kuoltua Kašgarian (nyk.

Güyük-kaani ja Tšagatai · Mongolivaltakunta ja Tšagatai · Katso lisää »

Tšingis-kaani

Tšingis-kaani (alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa.

Güyük-kaani ja Tšingis-kaani · Mongolivaltakunta ja Tšingis-kaani · Katso lisää »

Töregene-kaanitar

Töregene-katunin hallintokaudella Kaukasuksella lyöty raha, jonka kääntöpuolella lukee hänen nimensä. Töregene-kaanitar (katun), Doregene-Qatun (k. 1246) oli naimaani-heimoon kuuluva prinsessa, joka hallitsi Mongolivaltakuntaa sijaishallitsijana miehensä Ögödei-suurkaanin kuolemasta vuonna 1241 poikansa Güyükin suurkaaniksi valintaan asti vuonna 1246.

Güyük-kaani ja Töregene-kaanitar · Mongolivaltakunta ja Töregene-kaanitar · Katso lisää »