Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Goottilainen aakkosto

Indeksi Goottilainen aakkosto

Goottilaisen aakkoston, jota käytettiin kirjoittamaan nyttemmin kuollutta goottien puhumaa itägermaanista kieltä, kehitti visigoottien uskonnollinen johtaja piispa Wulfila (311–383) 300-luvun puolivälin tienoilla.

14 suhteet: Etymologia, Fraktuura, Gootin kieli, Gootit, Kreikkalainen kirjaimisto, Latinalaiset aakkoset, Länsigootit, Raamattu, Riimukirjoitus, Siirtokirjoitus, Wulfila, 300-luku, 311, 383.

Etymologia

Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Etymologia · Katso lisää »

Fraktuura

Sana ''Fraktur'' fraktuuralla kirjoitettuna. Faust'' fraktuuralla ladottuna. Fraktuura-aakkosten lukemisapu. Fraktuura on kirjasinten ryhmä, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Fraktuura · Katso lisää »

Gootin kieli

Codex Argenteus, gootinkielinen Raamatun käsikirjoitus 500-luvulta Gootti (gootiksi 𐌲𐌿𐍄𐌹𐍃𐌺𐍉 𐍂𐌰𐌶𐌳𐌰, gutisko razda) oli goottien puhuma germaaniseen kieliryhmään kuuluva, jo kauan sitten sammunut itägermaaninen kieli.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Gootin kieli · Katso lisää »

Gootit

Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Gootit · Katso lisää »

Kreikkalainen kirjaimisto

Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Kreikkalainen kirjaimisto · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Länsigootit

Visigoottien kulkureitti. Länsigootit eli visigootit (Wisigothi, Vesi, Visi, Wesi, tai Wisi) olivat gootteihin lukeutunut germaaniheimo.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Länsigootit · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Raamattu · Katso lisää »

Riimukirjoitus

Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Riimukirjoitus · Katso lisää »

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Siirtokirjoitus · Katso lisää »

Wulfila

Wulfila, gootiksi "Pieni susi" (myös Ulfilas tai Ulfila) (noin 311 – 382, Konstantinopoli) oli areiolainen piispa ja lähetyssaarnaaja sekä visigoottien hengellinen johtaja, joka käännytti gootit kristinuskoon ja kehitti goottilaisen aakkoston.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja Wulfila · Katso lisää »

300-luku

300-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 300–399.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja 300-luku · Katso lisää »

311

Ei kuvausta.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja 311 · Katso lisää »

383

Ei kuvausta.

Uusi!!: Goottilainen aakkosto ja 383 · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »