69 suhteet: Alemannit, Alpit, Anglit, Antiikki, Aquae Sextiaen taistelu, Areiolaisuus, Arminius, Avionit, Barbaari, Bataavit, Burgundit, Elbe, Espanja, Frankit, Friisit, Gallia, Gepidit, Germaani (yhdiste), Germaaninen kantakieli, Germania, Germania (kirja), Gootit, Heimo, Herulit, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Itämeri, Julius Caesar, Juutit, Jyllannin niemimaa, Kansa, Kansainvaellusaika, Kansallissosialismi, Kansallissosialistinen rotuoppi, Katolisuus, Keltit, Keruskit, Keski-Eurooppa, Khattit, Kimbrit, Kvadit, Langobardit, Länsi-Rooman valtakunta, Limes Germanicus, Marius, Markomannit, Mustameri, Neoliittinen Eurooppa, Nero Claudius Drusus, Rautakausi, ..., Rein, Reudignit, Rooman valtakunta, Ruugit, Saksit, Semnonit, Skandinavia, Skandinavian pronssikausi, Skyytit, Sveebit, Tacitus, Teutoburgin taistelu, Teutonit, Tonava, Ubit, Vandaalit, Varinit, Veiksel, Vercellaen taistelu. Laajenna indeksi (19 lisää) »
Alemannit
Alue, jossa asui alemanneja. Alemannit tai alamannit olivat germaaniheimo, joka asui 200-luvulla keskisen Reinin varrella Lounais-Germaniassa.
Uusi!!: Germaanit ja Alemannit · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Germaanit ja Alpit · Katso lisää »
Anglit
Anglien, saksien ja juuttien asuinalueet Englannissa vuonna 600. Anglit (saksaksi: Angeln, muinaisenglanniksi: Englas, latinaksi: yks. Anglus, mon. Anglii) olivat germaanikansa, joka asui alun perin Angelnissa, nykyisessä Schleswig-Holsteinissa.
Uusi!!: Germaanit ja Anglit · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Germaanit ja Antiikki · Katso lisää »
Aquae Sextiaen taistelu
Aquae Sextiaen taistelu käytiin Gaius Mariuksen johtamien roomalaisten joukkojen ja teutonien välillä vuonna 102 eaa.
Uusi!!: Germaanit ja Aquae Sextiaen taistelu · Katso lisää »
Areiolaisuus
Teoderikista hoveineen, mutta ne on poistettu. Kuitenkin erääseen mosaiikin pylväistä on jäänyt näkyviin käden kuva. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka tuomittiin harhaoppiseksi.
Uusi!!: Germaanit ja Areiolaisuus · Katso lisää »
Arminius
Arminiuksen patsas Teutoburgin metsään vuonna 1875 valmistuneessa Hermannsdenkmal-muistomerkissä. Teutoburgin metsä Arminius (noin 17 eaa. – 21 jaa.) oli germaaniheimo keruskien päällikkö.
Uusi!!: Germaanit ja Arminius · Katso lisää »
Avionit
Avionit olivat yksi Nerthus-jumalatarta ensimmäisellä vuosisadalla palvoneista germaaniheimoista.
Uusi!!: Germaanit ja Avionit · Katso lisää »
Barbaari
Barbaari on sivistymätön, raaka, julma, karkea tai törkeästi käyttäytyvä henkilö.
Uusi!!: Germaanit ja Barbaari · Katso lisää »
Bataavit
Rembrandt: ''Bataavien uskollisuudenvala''. Julius Civilis on kuvattu kruunu päässä. Bataavit olivat germaaniheimo, joka asui Reinin, Waalin ja Pohjanmeren välimaastossa.
Uusi!!: Germaanit ja Bataavit · Katso lisää »
Burgundit
Burgundien kuningaskunta 443–476. Burgundit olivat itägermaaneihin kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin Skandinaviasta.
Uusi!!: Germaanit ja Burgundit · Katso lisää »
Elbe
Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.
Uusi!!: Germaanit ja Elbe · Katso lisää »
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Germaanit ja Espanja · Katso lisää »
Frankit
Frankkien valtakunnan laajeneminen vuosien 481 ja 814 välillä. Frankit (lat. Franci) olivat alun perin Reinin itäpuolella asunut suuri germaaninen kansa, joka ilmestyi 200-luvulla Gallian koillisrajalle.
Uusi!!: Germaanit ja Frankit · Katso lisää »
Friisit
Friisit ovat Pohjanmeren rannoilla asuva friisin kieltä puhuva kansa, joiden alkuperäinen asuma-alue sijoittuu sekä Alankomaiden, Saksan että Tanskan alueelle.
Uusi!!: Germaanit ja Friisit · Katso lisää »
Gallia
Gallia noin vuonna 58 eaa. Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa.
Uusi!!: Germaanit ja Gallia · Katso lisää »
Gepidit
Gepidit olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, josta tuli kuuluisa sen voitettua hunnit näiden johtajan Attilan kuoleman jälkeen.
Uusi!!: Germaanit ja Gepidit · Katso lisää »
Germaani (yhdiste)
Germaani (GeH4) on germaniumin ja vedyn muodostama, rakenteellisesti metaania muistuttava yhdiste.
Uusi!!: Germaanit ja Germaani (yhdiste) · Katso lisää »
Germaaninen kantakieli
Germaaninen kantakieli eli kantagermaani on oletettu muinaiskieli, josta nykyiset germaaniset kielet ovat kehittyneet.
Uusi!!: Germaanit ja Germaaninen kantakieli · Katso lisää »
Germania
Rooman alueet punaisella, Magna Germania vihreällä. Germania oli roomalaisten käyttämä latinankielinen nimitys alueelle, joka ulottui Tonavalta Pohjanmereen ja Itämereen.
Uusi!!: Germaanit ja Germania · Katso lisää »
Germania (kirja)
Germania on roomalaisen historioitsija Tacituksen Germaniaa ja sen asukkaita eli germaaneja käsittelevä maantieteellis-kansatieteellinen teos, jonka hän kirjoitti vuonna 98.
Uusi!!: Germaanit ja Germania (kirja) · Katso lisää »
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Uusi!!: Germaanit ja Gootit · Katso lisää »
Heimo
Heimo tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:; Ryhmittelevä käsite.
Uusi!!: Germaanit ja Heimo · Katso lisää »
Herulit
Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta.
Uusi!!: Germaanit ja Herulit · Katso lisää »
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Uusi!!: Germaanit ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Germaanit ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Germaanit ja Itämeri · Katso lisää »
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Uusi!!: Germaanit ja Julius Caesar · Katso lisää »
Juutit
Juutit olivat germaaninen kansa, joiden uskotaan alun perin asuneen nykyisen Tanskan Jyllannissa (Jutland, ”Juutinmaa”) sekä Friisian rannikolla.
Uusi!!: Germaanit ja Juutit · Katso lisää »
Jyllannin niemimaa
Jyllannin niemimaa (tai) on niemimaa Pohjois-Euroopassa, Tanskan ja Saksan alueella.
Uusi!!: Germaanit ja Jyllannin niemimaa · Katso lisää »
Kansa
Kansa voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: Germaanit ja Kansa · Katso lisää »
Kansainvaellusaika
Itä-Rooman valtakuntien alueella 100–700-luvuilla Kansainvaellusaika on keskiaikaa edeltänyt ajanjakso, jolloin useat kansat lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan.
Uusi!!: Germaanit ja Kansainvaellusaika · Katso lisää »
Kansallissosialismi
Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.
Uusi!!: Germaanit ja Kansallissosialismi · Katso lisää »
Kansallissosialistinen rotuoppi
Kansallissosialistien miespuolisen ”rodunhäpäisijän” tunnus. Kansallissosialistinen rotuoppi oli natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 käytössä ollut näennäistieteellinen oppi, joka pohjautui ihmisten rodulliseen luokitteluun ja eugeniikkaan.
Uusi!!: Germaanit ja Kansallissosialistinen rotuoppi · Katso lisää »
Katolisuus
Ilmaisulla katolinen tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä ja alkuperäistä Kristuksen ja apostolien perustamaksi ajateltua, universaalia, yksittäisten kirkkokuntien yläpuolella olevaa, ekumeenista Kristuksen kirkkoa.
Uusi!!: Germaanit ja Katolisuus · Katso lisää »
Keltit
Keltit ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja.
Uusi!!: Germaanit ja Keltit · Katso lisää »
Keruskit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Keruskit tai kheruskit olivat rautakautinen germaaniheimo.
Uusi!!: Germaanit ja Keruskit · Katso lisää »
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Uusi!!: Germaanit ja Keski-Eurooppa · Katso lisää »
Khattit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Khattit tai khatit olivat germaaniheimo, joka asui Weserin ja Fuldan jokivarsilla.
Uusi!!: Germaanit ja Khattit · Katso lisää »
Kimbrit
Kimbrien ja teutonien vaellukset ja tärkeimmät taistelut Kimbrit (latinaksi Cimbri) olivat germaaniheimo.
Uusi!!: Germaanit ja Kimbrit · Katso lisää »
Kvadit
Kvadit tai quadit olivat kansainvaellusajan germaaniheimo, jonka katsottiin lukeutuvan sveebeihin, joskin arkeologisten löytöjen perusteella he olivat lähempänä langobardeja.
Uusi!!: Germaanit ja Kvadit · Katso lisää »
Langobardit
Langobardien liikkeet kansainvaelluksen aikana. Langobardit, joskus myös longobardit, olivat muinainen germaaninen kansa, jonka on aikaisemmin arveltu olleen peräisin Etelä-Skandinaviasta.
Uusi!!: Germaanit ja Langobardit · Katso lisää »
Länsi-Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.
Uusi!!: Germaanit ja Länsi-Rooman valtakunta · Katso lisää »
Limes Germanicus
Limes Germanicus Limes Germanicus oli Rooman valtakunnan rajalinnoitusten linja (limes) Germania Superiorin ja Raetian provinssien rajalla.
Uusi!!: Germaanit ja Limes Germanicus · Katso lisää »
Marius
Gaius Marius Gaius Marius (157 eaa. – 13. tammikuuta 86 eaa.) oli Rooman tasavallan aikainen kenraali ja poliitikko.
Uusi!!: Germaanit ja Marius · Katso lisää »
Markomannit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Markomannien alue on kartan keskiosassa. Markomannit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti sukua sveebeille.
Uusi!!: Germaanit ja Markomannit · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Germaanit ja Mustameri · Katso lisää »
Neoliittinen Eurooppa
Yamnan kurgaanikulttuurin länsiosa. Neoliittinen Eurooppa viittaa Euroopan maantieteellisen alueen kulttuurihistorialliseen aikavaiheeseen, joka alkaa noin 7000 eaa.
Uusi!!: Germaanit ja Neoliittinen Eurooppa · Katso lisää »
Nero Claudius Drusus
Nero Claudius Drusus Nero Claudius Drusus Germanicus tai Drusus vanhempi (14. tammikuuta 38 eaa.Seager s.7 – 9 eaa.) oli roomalainen sotapäällikkö.
Uusi!!: Germaanit ja Nero Claudius Drusus · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Germaanit ja Rautakausi · Katso lisää »
Rein
Rein on yksi Euroopan pisimmistä joista.
Uusi!!: Germaanit ja Rein · Katso lisää »
Reudignit
Reudignit olivat yksi Nerthus-jumalatarta ensimmäisellä vuosisadalla palvoneista germaaniheimoista.
Uusi!!: Germaanit ja Reudignit · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Germaanit ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Ruugit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Ruugien alue on Itämeren rannikolla langobardien ja goottien välissä. Ruugit olivat itägermaaninen heimo, joka asui ensimmäisellä vuosisadalla Itämeren etelärannoilla, nykyisen Puolan luoteisosissa.
Uusi!!: Germaanit ja Ruugit · Katso lisää »
Saksit
Saksit eli saksilaiset olivat germaaninen heimo, kansa tai muu ryhmä nykyisen luoteisen Saksan alueella sekä kapealla kaistaleella nykyistä Hollantia.
Uusi!!: Germaanit ja Saksit · Katso lisää »
Semnonit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Semnonien alue on merkitty oranssilla kartan keskiosaan, langobardien eteläpuolelle. Semnonit olivat germaaniheimo, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla Elben ja Oderin välimaastossa.
Uusi!!: Germaanit ja Semnonit · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Germaanit ja Skandinavia · Katso lisää »
Skandinavian pronssikausi
Tinghøj on esimerkki kumpuhaudoista, joita rakennettiin Tanskassa varhaispronssikaudella. tammiarkussaan. Monet ihmisten elämään liittyvät tavat on huomattu hyvin säilyneistä tammiarkkuhaudoista. Trindhøjn miehen tammiarkku, vaatetus ja hauta-antimet. Pronssikaudelta tunnetaan Tanskassa paljon esineellistä kulttuuria. Ylimalkainen kartta metallurgian taidon leviämisestä ja Tanskalle tärkeän meripihkan kauppareiteistä. Skandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa.) on Skandinavian esihistorian aikakausi, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallinneiden pronssikausien loppuaikoina.
Uusi!!: Germaanit ja Skandinavian pronssikausi · Katso lisää »
Skyytit
Skyyttien oletettu asuinalue Skyytia (''Scythia''). Skyytit olivat euraasialaisia paimentolaisheimoja, joiden kulttuuri kukoisti 600-luvulta eaa.
Uusi!!: Germaanit ja Skyytit · Katso lisää »
Sveebit
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Sveebit on merkitty oranssilla. Sveebit tai sveevit oli roomalaisten antama yhteisnimitys useille läntisille germaaniheimoille.
Uusi!!: Germaanit ja Sveebit · Katso lisää »
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Uusi!!: Germaanit ja Tacitus · Katso lisää »
Teutoburgin taistelu
Teutoburgin taistelu (tai Teutoburgin metsän taistelu) käytiin vuonna 9 jaa.
Uusi!!: Germaanit ja Teutoburgin taistelu · Katso lisää »
Teutonit
Kimbrien ja teutonien vaellukset ja tärkeimmät taistelut. Teutonit (latinaksi teutoni tai teutones) olivat muinainen germaaniheimo, joka asui alun perin Lounais-Jyllannin ja Elben suiston välisellä alueella.
Uusi!!: Germaanit ja Teutonit · Katso lisää »
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.
Uusi!!: Germaanit ja Tonava · Katso lisää »
Ubit
Ubien asuinalue nykyisen Kölnin lähistöllä Ubit olivat germaaniheimo, joka asui Reinin itäpuolella.
Uusi!!: Germaanit ja Ubit · Katso lisää »
Vandaalit
ryöstämässä Roomaa. Heinrich Leutemannin maalaus. Vandaalit olivat germaanikansa, joka saapui Rooman valtakunnan alueelle ja perusti vandaalien kuningaskunnan Pohjois-Afrikkaan Karthagon ympärille.
Uusi!!: Germaanit ja Vandaalit · Katso lisää »
Varinit
Germaaniheimojen asuinsijoja ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla. Varinit asuivat kartan mukaan Itämeren rannoilla. Varinit olivat yksi Nerthus-jumalatarta ensimmäisellä vuosisadalla palvoneista germaaniheimoista.
Uusi!!: Germaanit ja Varinit · Katso lisää »
Veiksel
Veiksel on Puolan läpi virtaava ja maan pisin joki.
Uusi!!: Germaanit ja Veiksel · Katso lisää »
Vercellaen taistelu
Vercellaen taistelu, myös Campi Raudiin taistelu käytiin Rooman tasavallan ja kimbrien germaaniheimon välillä vuonna 101 eaa. lähellä Vercellaen kaupunkia (nykyinen Vercelli).
Uusi!!: Germaanit ja Vercellaen taistelu · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Germaani, Germaanikansa, Germaaniset kansat, Muinaisgermaanit.