Sisällysluettelo
166 suhteet: Aioni (geologia), Aitotumaiset, Akritarkit, Alcide d’Orbigny, Alkuräjähdys, Ammoniitit, Anomalocaris, Antroposeeni, Arkeeinen aioni, Arkosaurit, Aurinkokunta, Australopithecus, Äyriäiset, Belemniitit, Bushveld, Condylarthra, Cystoidea, Devonikausi, Ediacarakausi, Elämä, Eliö, Eoarkeeinen maailmankausi, Eoseeni, Epookki (geologia), Esitumalliset, Euramerikka, Eurooppa, Evoluutio, Fanerotsooinen aioni, Fotosynteesi, Geologia, Geologinen ajanlasku, Gondwana, Graptoliitit, Hadeeinen aioni, Hait, Heinäkasvit, Hevosten evoluutio, Holoseeni, Huokoseläimet, Hyönteiset, Ihminen, Ihmisapinat, Istukkanisäkkäät, Jääkausi, Jääkausijaksot, Jättiläismanner, Joukkosukupuutto, Joutsenliskot, Jurakausi, ... Laajenna indeksi (116 lisää) »
- Geokronologia
- Geologiset ajanjaksot
Aioni (geologia)
Aioni (kr. αιών) tarkoittaa maapallon historiassa hyvin pitkää aikaa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Aioni (geologia)
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Aitotumaiset
Akritarkit
Akritarkit ovat pienten orgaanisten rakenteiden fossiileja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Akritarkit
Alcide d’Orbigny
Alcide Charles Victor Marie Dessalines d'Orbigny (6. syyskuuta 1802, Couëron, Loire-Atlantique, Ranska –30. kesäkuuta 1857, Pierrefitte-sur-Seine) oli ranskalainen luonnontieteilijä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Alcide d’Orbigny
Alkuräjähdys
Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Alkuräjähdys
Ammoniitit
Halkaistusta ammoniitista nähdään sen kuoren väliseinät ja kammiot. Ammoniitit olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, joiden lähimpiä nykysukulaisia lienevät helmiveneet.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Ammoniitit
Anomalocaris
Anomalocaris oli kambrikauden keskivaiheilta tunnettu suurikokoinen selkärangaton merieläin, joka eli noin 535–520 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Anomalocaris
Antroposeeni
Antroposeeni on vakiintumaton, joidenkin tieteilijöiden ehdottama, meneillään oleva geologinen epookki.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Antroposeeni
Arkeeinen aioni
Arkeeinen aioni on geologinen ajanjakso 4,0–2,5 miljardia vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Arkeeinen aioni
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Arkosaurit
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Aurinkokunta
Australopithecus
Australopithecus eli etelänapina on ihmisapinoiden suku, joka eli 4,4–1,7 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Australopithecus
Äyriäiset
Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Äyriäiset
Belemniitit
Belemniitit (Belemnoidea) olivat trias-, jura- ja liitukauden pääjalkaisiin kuuluneita nilviäisiä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Belemniitit
Bushveld
Bushveldia Bushveld on maantieteellinen alue eteläisessä Afrikassa 800–1 200 metrin korkeudella.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Bushveld
Condylarthra
Condylarthra on epävirallinen ryhmä primitiivisiä nisäkkäitä, joka ennen luokiteltiin lahkoksi.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Condylarthra
Cystoidea
Cystoidea on sukupuuttoon kuollut piikkinahkaisiin kuulunut eliöluokka, joka eli ordovikikauden ja devonikausien välisenä aikana.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Cystoidea
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Devonikausi
Ediacarakausi
''Dickinsonia'' oli kaudelle tyypillinen litteä matomainen eläin. Ediacarakausi oli prekambrin ja proterotsooisen aionin päättänyt geologinen ajanjakso 635–542 miljoonaa vuotta sitten, välittömästi ennen fanerotsooisen aionin, paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alkua.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Ediacarakausi
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Elämä
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Eliö
Eoarkeeinen maailmankausi
Eoarkeeinen maailmankausi noin 3,8-3,6 miljardia vuotta sitten käsittää ajan, jolta on löydetty kivissä olevia hiilipusseja, joita pidetään todisteena ensimmäisestä bakteerityyppisestä elämästä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Eoarkeeinen maailmankausi
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Eoseeni
Epookki (geologia)
Epookki on geologisessa ajanlaskussa kautta lyhyempi, mutta vaihetta pitempi ajanjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Epookki (geologia)
Esitumalliset
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Esitumalliset
Euramerikka
Pohjois-Euroopasta. Euramerikka eli Laurussia oli muinainen pienen luokan jättiläismanner, joka koostui Pohjois-Amerikasta eli Laurentiasta ja Pohjois-Euroopasta eli Balticasta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Euramerikka
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Eurooppa
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Evoluutio
Fanerotsooinen aioni
Fanerotsooinen aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Fanerotsooinen aioni
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Fotosynteesi
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Geologia
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Geologinen ajanlasku
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Gondwana
Graptoliitit
Graptoliitit (Graptolithina) olivat muinaisia merenpohjan yhdyskuntaeläimiä, jotka elivät yläkambrikaudelta kivihiilikauden Mississippi-kauteen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Graptoliitit
Hadeeinen aioni
Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Hadeeinen aioni
Hait
Hait (Selachii) on leveäsuisiin kuuluva rustokalojen lohko.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Hait
Heinäkasvit
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Heinäkasvit
Hevosten evoluutio
Hevosen evoluutio Hevoseläimet ovat kehittyneet nykynäkemyksen mukaan Hyracotherium-nimisestä ketun kokoisesta, hieman kaurista tai gasellia muistuttavasta nisäkkäästä, joka eli 45–60 miljoonaa vuotta sitten kosteissa, lämpimissä metsissä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Hevosten evoluutio
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Holoseeni
Huokoseläimet
Huokoseläimet (Foraminifera) on suuri Rhizaria-kuntaan kuuluvien yksisoluisten eliöiden luokka, jota luonnehtivat verkkomaiset valejalat.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Huokoseläimet
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Hyönteiset
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Ihminen
Ihmisapinat
Ihmisapinat (Hominoidea) on kädellisten lahkoon ja apinoiden osalahkoon kuuluva nisäkkäiden yläheimo.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Ihmisapinat
Istukkanisäkkäät
Istukkanisäkkäät eli istukalliset nisäkkäät (Eutheria) on synnyttävien nisäkkäiden (Theria) alaluokkaan kuuluva nisäkkäiden osaluokka, jonka lajeille tyypillinen piirre on selvästi kehittynyt istukka.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Istukkanisäkkäät
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Jääkausi
Jääkausijaksot
Jääkausijaksot ovat pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana maapallolla vallitsee jääkausia ja niiden välisiä lauhoja interglasiaaleja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Jääkausijaksot
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Jättiläismanner
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Joukkosukupuutto
Joutsenliskot
Joutsenliskot eli plesiosaurit (Plesiosauria) on sukupuuttoon kuollut matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Joutsenliskot
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Jurakausi
K/T-raja
Coloradossa. Ilmeisesti omasta päästä keksitty termi, maanjäristys ja hyökyaalto kylvivät tuhoa miljoonien neliökilometrien alueella. Liitukauden-paleogeenin raja (K-Pg-raja, aiemmin K/T-raja) kivikerrostumissa näkyvä raja liitukauden ja tertiäärikauden välissä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja K/T-raja
Kaksisiipiset
Kaksisiipiset (Diptera) on hyönteislahko, johon kuuluvat kärpäset (Brachycera) ja sääsket (Nematocera).
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kaksisiipiset
Kalaliskot
Kalaliskoja maalauksen havainnollistamana (''Heinrich Harder'', 1916). Kalaliskot (Ichthyosauria) on Ichthyopterygia ylälahkoon kuuluva sukupuuttoon kuollut diapsidisten matelijoiden lahko.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kalaliskot
Kambrikauden lajiräjähdys
Kambrikauden lajiräjähdyksellä viitataan monisoluisen eläinlajiston nopeaan monimuotoistumiseen lyhyessä ajassa kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alussa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kambrikauden lajiräjähdys
Kambrikausi
Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kambrikausi
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kasvit
Kausi (geologia)
Kausi on geologisessa ajanlaskussa maailmankautta lyhyempi, mutta epookkia pidempi ajanjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kausi (geologia)
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kenotsooinen maailmankausi
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kivihiilikausi
Konodontit
Konodontit (Conodonta) ovat sukupuuttoon kuolleita, matomaisia leuattomia selkärankaisia, joiden hampaat olivat apatiittiset.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Konodontit
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Koppisiemeniset
Korallieläimet
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Korallieläimet
Kovakuoriaiset
Kovakuoriaiset (Coleoptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kovakuoriaiset
Kratoni
Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kratoni
Kreodontit
Kreodontit (Creodonta), oli suuri nisäkäspetojen lahko, jonka jäsenet muistuttivat koiria, kissoja ja hyeenoja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kreodontit
Krokotiilieläimet
Krokotiilieläimet (Crocodylia) on suurten matelijoiden lahko.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Krokotiilieläimet
Kryogeenikausi
Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden keskimmäinen jakso noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kryogeenikausi
Kuun geologinen ajanlasku
Kuun geologinen ajanlasku on ollut Maan geologisen ajanlaskun perustana, vaikkei se siihen täysin sovellukaan.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kuun geologinen ajanlasku
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kvartäärikausi
Kynodontit
Kynodontit (Cynodontia) olivat kehittynein synapsidiryhmä ja samalla nisäkkäiden suorat esi-isät, jotka elivät myöhäiseltä permikaudelta liitukauden keskivaiheille.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Kynodontit
Lauraasia
triaskaudella. Lauraasia oli muinainen Pohjois-Amerikasta, Grönlannista, Euroopasta ja Aasiasta muodostunut manner, joka syntyi jättimanner Pangean hajotessa noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Lauraasia
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Lentoliskot
Lepidodendron
Lepidodendron (nimen merkitys: ”suomupuu”) on sukupuuttoon kuollut Isoëtopsida-luokkaan kuuluva kasvisuku, joka eli kivihiilikauden aikana.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Lepidodendron
Lihaseväiset
Lihaseväiset (Sarcopterygii), aikaisemmin varsieväiset, on toinen luukalojen alaluokista viuhkaeväisten (Actinopterygii) rinnalla.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Lihaseväiset
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Liitukauden joukkosukupuutto
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Liitukausi
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Linnut
Lonkerojalkaiset
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda) eli brakiopodit, on ryhmä selkärangattomia merieläimiä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Lonkerojalkaiset
Maan historia
Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Maan historia
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Maan vaippa
Makkaramadot
Makkaramadot (Priapulida) on pieni eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Makkaramadot
Mammutit
Mammutit (Mammuthus) on pohjoisella pallonpuoliskolla elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mammutit
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mannerliikunnot
Mastodontit
Villamammutin ja Mastodontin erot käyvät ilmi tästä kuvasta. Mastodontit (Mammut) ovat sukupuuttoon kuolleita norsueläimiä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mastodontit
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Matelijat
Megafauna
Jääkauden megafaunaan kuulunutta villamammuttia esittävä rekonstruktio. Megafauna on yhteisnimi suurikokoisille maaeläimille.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Megafauna
Merililjat
Merililjat eli krinoidit (Crinoidea) on piikkinahkaisten pääjaksoon (Echinodermata) kuuluva, ulkonäöltään kasvia muistuttavien selkärangattomien eläinten ryhmä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Merililjat
Meriskorpionit
Meriskorpionit eli eurypteridit (Eurypterida) on esihistoriallinen niveljalkaisten vesieläinten ryhmä, joka eli 460–251 miljoonaa vuotta sitten paleotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Meriskorpionit
Meritähdet
Meritähdet (Asteroidea) ovat piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Meritähdet
Mesoarkeeinen maailmankausi
Mesoarkeeinen kausi oli 3,2–2,8 miljardia vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mesoarkeeinen maailmankausi
Mesoproterotsooinen maailmankausi
Mesoproterotsooinen maailmankausi oli 1,6–1,0 miljardia vuotta sitten, Se oli prekambriajan proterotsooinen aionin keskimmäinen jakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mesoproterotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mesotsooinen maailmankausi
Metamorfoosi (geologia)
Metamorfoosilla käsitetään pääosin kiinteässä tilassa tapahtuvaa kiven mineraalien, rakenteen tai molempien muutosta vastaamaan uusia fysikaalisia ja kemiallisia olosuhteita, kuitenkin niin, että ne poikkeavat kiven synty- tai kerrostumisajankohtana vallinneista olosuhteista.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Metamorfoosi (geologia)
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mioseeni
Mississippi-kausi
Mississippi-kausi oli geologinen ajanjakso, joka vastaa vanhempaa kivihiilikautta (alakivihiili) noin 359–318 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mississippi-kausi
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Monisoluinen eliö
Mosasaurit
Mosasaurit tai mosasaurukset olivat matalien merten valtiaita liitukaudella.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Mosasaurit
Murtovesi
Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Murtovesi
Neoarkeeinen maailmankausi
Neoarkeeinen maailmankausi vallitsi 2,8–2,5 miljardia vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Neoarkeeinen maailmankausi
Neogeenikausi
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Neogeenikausi
Neoproterotsooinen maailmankausi
Neoproterotsooinen maailmankausi alkoi noin tuhat miljoonaa vuotta sitten ja päättyi kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alkuun 542 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Neoproterotsooinen maailmankausi
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Nilviäiset
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Nisäkkäät
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Niveljalkaiset
Nokkaeläimet
Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Nokkaeläimet
Oligoseeni
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Oligoseeni
Ordovikikausi
Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Ordovikikausi
Orogenia
Orogenia on prosessi, jossa vuoristot, kuten kuvan Himalaja, syntyvät. Kuvaussuunta on likimain etelään, joten etualalla on Tiibetin ylänkö. Orogenia eli vuorijonopoimutus on prosessi, jossa vuoristo syntyy mannerliikuntojen työntäessä mannerlaattoja yhteen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Orogenia
Palaeodictyoptera
Palaeodictyoptera on kivihiilikaudelta permikaudelle elänyt esihistoriallinen hyönteislahko.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Palaeodictyoptera
Paleoarkeeinen maailmankausi
Paleoarkeeinen kausi oli 3,6–3,2 miljardia (3 600–3 200 miljoonaa) vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleoarkeeinen maailmankausi
Paleogeenikausi
Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleogeenikausi
Paleoklimatologia
Lämpötilan vaihtelu maapallon historian eri vaiheissa Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleoklimatologia
Paleomagnetismi
Paleomagnetismi tutkii Maan muinaista magneettikenttää, jonka suunta ja voimakkuus voidaan mitata magneettisia mineraaleja sisältävistä kivistä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleomagnetismi
Paleontologia
Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan muinaisaikojen elämää ja sen kehitystä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleontologia
Paleoproterotsooinen maailmankausi
Paleoproterotsooinen maailmankausi eli Huron-kausi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten oli prekambrin proterotsooisen eonin kolmesta jaksosta ensimmäinen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleoproterotsooinen maailmankausi
Paleoseeni
Purgatorius, paleoseeniajan hieman oravaa muistuttanut nisäkäs Paleoseeni on geologinen ajanjakso, epookki, liitukauden jälkeen 66–56 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleoseeni
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paleotsooinen maailmankausi
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Paljassiemeniset
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pangea
Panssarihait
Panssarihait tai panssarikalat (Placodermi) on sukupuuttoon kuolleiden kalojen ryhmä, johon kuuluvat vanhimmat tunnetut leualliset kalalajit.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Panssarihait
Panssarikalat
Panssarikalat voi tarkoittaa jompaakumpaa seuraavista sukupuuttoon kuolleista kalojen ryhmistä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Panssarikalat
Panssarisammakot
Panssarisammakot (Temnospondyli) olivat varhaisia tetrapodeja – yleisesti sammakkoeläimiä, jotka kykenivät liikkumaan maalla tukehtumatta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Panssarisammakot
Parareptilia
Parareptiilit (Parareptilia, ”lähes matelijat”) on matelijoiden alaluokka tai kladi, jota voidaan käyttää perinteisesti anapsideinä pidettyjen matelijoiden tilalla – matelijoiden primitiivisimmän ryhmän, niihin joiden kallossa ei ole aukkoja silmien takana.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Parareptilia
Pääjakso
Pääjakso on eliöiden tieteellisen luokittelun toiseksi ylin taso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pääjakso
Pääjalkaiset
Pääjalkaiset (Cephalopoda) on yksi nilviäisten pääjakson kahdeksasta luokasta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pääjalkaiset
Pelykosaurit
”Primitiivisten” synapsidien, niin kutsuttujen ”pelykosaurien” monimuotoisuutta Pelykosaurit on epävirallinen yhteisnimitys muille synapsidien kehityslinjoille kuin terapsideille.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pelykosaurit
Pennsylvania-kausi
Pennsylvania-kausi on kivihiilikauden ajanjakso noin 318-299 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pennsylvania-kausi
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Permikausi
Piikkinahkaiset
Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Piikkinahkaiset
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Plankton
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pleistoseeni
Plioseeni
Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Plioseeni
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pohjois-Amerikka
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Proterotsooinen aioni
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Pussieläimet
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Putkilokasvit
Rautamuodostuma
Hematiittia Rautamuodostumat kivissä ovat hapettunutta rautaa, yleensä 3 000–1 800 miljoonaa vuotta vanhoja.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Rautamuodostuma
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Rodinia
Rustokalat
Rustokalat (Chondrichthyes) ovat yksi selkärankaisten (Vertebrata) luokista.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Rustokalat
Sahelanthropus tchadensis
Sahelanthropus tchadensis eli sahelinapinaihminen oli simpanssia muistuttava varhaisin ihmisapina, jonka arvellaan kävelleen lähes täydellisessä pystyasennossa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sahelanthropus tchadensis
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sammakkoeläimet
Sammaleläimet
Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sammaleläimet
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Saniaiset
Sedimenttikivilaji
Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sedimenttikivilaji
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Selkäjänteiset
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Selkärangattomat
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sienieläimet
Siluurikausi
Siluurikauden kaloja. Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Siluurikausi
Simpukat
Simpukat (Bivalvia) on kotiloiden jälkeen toiseksi suurin nilviäisluokka, joka kattaa lähes 10 000 elossa olevaa lajia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Simpukat
Sinettipuut
Sinettipuut (Sigillaria) on hävinnyt kasvisuku, joka kuului Sigillariaceae-heimoon.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sinettipuut
Sivilisaatio
Inkojen rakentama Machu Picchu. Sivilisaatio (’kansalais-’) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sivilisaatio
Stratigrafia
Saltassa (Argentiina). Geologi tutkii porausnäytettä Stratigrafia (latinan sanoista stratum, "kerros" ja graphia, "tutkimusala") on geologisten muodostumien ajoittamista sekä toistensa suhteen että absoluuttisesti.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Stratigrafia
Stromatoliitti
Prekambrikauden stromatoliittejä Glacierin kansallispuistossa, Montanassa Stromatoliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Stromatoliitti
Sudbury-kraatteri
Avaruussukkula Challengersta 1984/1985 otettu kuva kraatterista. Sudbury-kraatteri on Ontariossa, Kanadassa oleva alun perin noin 200 km:n läpimittainen kraatteri, jonka ikä on noin 1,8 miljardia eli 1 800 miljoonaa vuotta.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Sudbury-kraatteri
Suomumatelijat
Suomumatelijat (Squamata) on matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Suomumatelijat
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Syanobakteerit
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Terapsidit
Tetrapoda
Tetrapoda ('nelijalkaiset', 'neljä jalkaa') eli tetrapodit on selkärankaisten yläluokka, johon kuuluvat kaikki maalla elävät sekä neljällä raajalla kulkevat selkärankaiset.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Tetrapoda
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Triaskausi
Trilobiitit
Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Trilobiitit
Tuhatjalkaiset
Tuhatjalkaiset (Myriapoda) on niveljalkaisten alajakso, johon kuuluu pitkiä, kapeita ja monijalkaisia maaniveljalkaisia.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Tuhatjalkaiset
Uintatheriidae
Uintatheriidae on sukupuuttoon kuollut nisäkkäiden heimo, joka sisälsi suuria kasveja syöneitä eläimiä.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Uintatheriidae
Vaihe (geologia)
Vaihe on geologisessa ajanlaskussa epookkia lyhyempi ajanjakso.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Vaihe (geologia)
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Veiksel-jääkausi
Viuhkaeväiset
Viuhkaeväiset (Actinopterygii) on toinen kahdesta luukaloihin (Osteichthyes) kuuluvasta alaluokasta, lihaseväisten kalojen ohella.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Viuhkaeväiset
Vredefort-kraatteri
Vredefort-kraatteri on Etelä-Afrikassa Johannesburgista lounaaseen sijaitseva maailman suurin ja vanhin törmäyskraatteri.
Katsoa Geologinen ajanlasku ja Vredefort-kraatteri
Katso myös
Geokronologia
- BP (ajanlasku)
- Geokronologia
- Geologinen ajanlasku
- Holoseenin ajanlasku
- Maan historia
Geologiset ajanjaksot
- Geologinen ajanlasku
Tunnetaan myös nimellä Geologinen aika, Geologinen aikakausi, Geologinen aikataulu, Geologinen aikataulukko, Geologinen ajanjakso, Geologiset ajanjaksot, Geologiset kaudet, Kansainvälinen geologinen aikataulukko, Maailmankaudet, Maailmankausi.