Fysiikka ja Kenttä (fysiikka)

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Fysiikka ja Kenttä (fysiikka)

Fysiikka vs. Kenttä (fysiikka)

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede. Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.

Aalto (fysiikka)

harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.

Aalto (fysiikka) ja Fysiikka · Aalto (fysiikka) ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Aerodynamiikka

Aerodynamiikka on virtausmekaniikan osa-alue, joka tutkii ilman ja kiinteiden kappaleiden vuorovaikutusta niiden liikkuessa toistensa suhteen.

Aerodynamiikka ja Fysiikka · Aerodynamiikka ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Aika

Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Aika ja Fysiikka · Aika ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Albert Einstein ja Fysiikka · Albert Einstein ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Atomi ja Fysiikka · Atomi ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Avaruus ja Fysiikka · Avaruus ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Elektroni ja Fysiikka · Elektroni ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Erityinen suhteellisuusteoria

Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.

Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka · Erityinen suhteellisuusteoria ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Erwin Schrödinger

Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.

Erwin Schrödinger ja Fysiikka · Erwin Schrödinger ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Hamiltonin mekaniikka

Hamiltonin mekaniikka on irlantilaisen William Rowan Hamiltonin vuonna 1833 esittämä lähestymistapa klassiseen mekaniikkaan.

Fysiikka ja Hamiltonin mekaniikka · Hamiltonin mekaniikka ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Heikko vuorovaikutus

Heikko vuorovaikutus eli heikko ydinvoima on yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta.

Fysiikka ja Heikko vuorovaikutus · Heikko vuorovaikutus ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Hiukkanen

Hiukkanen voi tarkoittaa ainakin seuraavia.

Fysiikka ja Hiukkanen · Hiukkanen ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Hiukkasfysiikka

Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Fysiikka ja Hiukkasfysiikka · Hiukkasfysiikka ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Fysiikka ja Isaac Newton · Isaac Newton ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

James Clerk Maxwell

James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.

Fysiikka ja James Clerk Maxwell · James Clerk Maxwell ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Jännite

Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.

Fysiikka ja Jännite · Jännite ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Klassinen mekaniikka

Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Fysiikka ja Klassinen mekaniikka · Kenttä (fysiikka) ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »

Kvantittuminen

elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.

Fysiikka ja Kvantittuminen · Kenttä (fysiikka) ja Kvantittuminen · Katso lisää »

Kvanttikenttäteoria

Kvanttikenttäteoria on fysiikan teoria, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja klassisten kenttien teorian.

Fysiikka ja Kvanttikenttäteoria · Kenttä (fysiikka) ja Kvanttikenttäteoria · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.

Fysiikka ja Kvanttimekaniikka · Kenttä (fysiikka) ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Kvanttisähködynamiikka

Kvanttisähködynamiikka (QED Sitä sanotaan usein "fysiikan helmeksi", koska se kuvaa äärimmäisen tarkasti elektronin anomaalisen magneettimomentin arvon ja vedyn energiatasojen Lambin siirtymän. Teoriaa QED:stä olivat kehittelemässä Richard Feynman, Julian Schwinger ja Shin’ichirō Tomonaga.

Fysiikka ja Kvanttisähködynamiikka · Kenttä (fysiikka) ja Kvanttisähködynamiikka · Katso lisää »

Kvanttiteoria

Kvanttiteoria voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Fysiikka ja Kvanttiteoria · Kenttä (fysiikka) ja Kvanttiteoria · Katso lisää »

Lagrangen mekaniikka

Lagrangen mekaniikka on ranskalaisen matemaatikon Joseph-Louis Lagrangen vuonna 1788 esittelemä vaihtoehtoinen lähestymistapa klassiseen mekaniikkaan.

Fysiikka ja Lagrangen mekaniikka · Kenttä (fysiikka) ja Lagrangen mekaniikka · Katso lisää »

Lämpötila

lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.

Fysiikka ja Lämpötila · Kenttä (fysiikka) ja Lämpötila · Katso lisää »

Magneetti

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Fysiikka ja Magneetti · Kenttä (fysiikka) ja Magneetti · Katso lisää »

Magneettikenttä

Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.

Fysiikka ja Magneettikenttä · Kenttä (fysiikka) ja Magneettikenttä · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Fysiikka ja Magnetismi · Kenttä (fysiikka) ja Magnetismi · Katso lisää »

Massa

Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

Fysiikka ja Massa · Kenttä (fysiikka) ja Massa · Katso lisää »

Maxwellin yhtälöt

Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.

Fysiikka ja Maxwellin yhtälöt · Kenttä (fysiikka) ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »

Michael Faraday

Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.

Fysiikka ja Michael Faraday · Kenttä (fysiikka) ja Michael Faraday · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Fysiikka ja Painovoima · Kenttä (fysiikka) ja Painovoima · Katso lisää »

Paul Dirac

Paul Adrien Maurice Dirac (8. elokuuta 1902 Bristol, Yhdistynyt kuningaskunta – 20. lokakuuta 1984 Tallahassee, Florida, Yhdysvallat) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kvanttifysiikan kehittäjä.

Fysiikka ja Paul Dirac · Kenttä (fysiikka) ja Paul Dirac · Katso lisää »

Perusvuorovaikutus

Perusvuorovaikutus on fysiikassa voima, jota ei voida eritellä pienempiin vuorovaikutuksiin sekä mekanismi, jolla tietyt alkeishiukkaset vuorovaikuttavat määrättyjen alkeishiukkasten kanssa.

Fysiikka ja Perusvuorovaikutus · Kenttä (fysiikka) ja Perusvuorovaikutus · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Fysiikka ja Protoni · Kenttä (fysiikka) ja Protoni · Katso lisää »

Richard Feynman

Richard Phillips Feynman (11. toukokuuta 1918 – 15. helmikuuta 1988) oli 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia fyysikkoja.

Fysiikka ja Richard Feynman · Kenttä (fysiikka) ja Richard Feynman · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.

Fysiikka ja Sähkökenttä · Kenttä (fysiikka) ja Sähkökenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Fysiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömagnetismi

Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.

Fysiikka ja Sähkömagnetismi · Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »

Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa

Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa käsittelee kysymystä siitä, miten erityinen suhteellisuusteoria vaikutti nykyiseen teoriaan sähkömagnetismista ja elektro­dynamiikasta.

Fysiikka ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa · Kenttä (fysiikka) ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa · Katso lisää »

Sähkövirta

Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.

Fysiikka ja Sähkövirta · Kenttä (fysiikka) ja Sähkövirta · Katso lisää »

Standardimalli

Standardimalli on jonkin ilmiön kuvaamiseen käytettävä lähes standardin aseman saavuttanut malli.

Fysiikka ja Standardimalli · Kenttä (fysiikka) ja Standardimalli · Katso lisää »

Tilastollinen fysiikka

Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.

Fysiikka ja Tilastollinen fysiikka · Kenttä (fysiikka) ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »

Vahva vuorovaikutus

Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.

Fysiikka ja Vahva vuorovaikutus · Kenttä (fysiikka) ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Fysiikka ja Valonnopeus · Kenttä (fysiikka) ja Valonnopeus · Katso lisää »

Virtausdynamiikka

Lentokoneen aiheuttama turbulenssi on havainnollistettu värillisen savun avulla. Virtausdynamiikka on virtausmekaniikkaan kuuluva tieteenhaara, joka tutkii epäkiinteiden materiaalien (nesteet ja kaasut) liikettä eli virtaamista.

Fysiikka ja Virtausdynamiikka · Kenttä (fysiikka) ja Virtausdynamiikka · Katso lisää »

Werner Heisenberg

Werner Karl Heisenberg (5. joulukuuta 1901 Würzburg, Saksan keisarikunta – 1. helmikuuta 1976 München, Länsi-Saksa) oli saksalainen fyysikko ja nobelisti, yksi kvanttimekaniikan kehittäjistä.

Fysiikka ja Werner Heisenberg · Kenttä (fysiikka) ja Werner Heisenberg · Katso lisää »

Yleinen suhteellisuusteoria

Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.

Fysiikka ja Yleinen suhteellisuusteoria · Kenttä (fysiikka) ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »