Sisällysluettelo
79 suhteet: Apostolinen kuningas, Badenin suurherttuakunta, Baijerin kuningaskunta, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgarian kuningaskunta, Elefanttiritarikunta, Elisabet (Itävalta), Elisabetin ritarikunta, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan hullu vuosi, Felix zu Schwarzenberg, Ferdinand I (Itävalta), Frans Ferdinand, Frans Joosef I (Liechtenstein), Frans Joosefin ritarikunta, Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua), Gisela (Itävalta), Habsburg, Hannoverin kuningaskunta, Havaijin kuningaskunta, Italian yhdistyminen, Itävallan historia 1815–1918, Itävallan keisari, Itävallan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Kaarle I (Itävalta), Kaarle III:n ritarikunta, Kalākauan kuninkaallinen ritarikunta, Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta, Karlheinz Böhm, Katolinen kirkko, Keisarillinen rautakruunun ritarikunta, Krysanteemiritarikunta, Kultainen talja (ritarikunta), Leopoldin ritarikunta, Leopoldin ritarikunta (Itävalta), Lombardia, Lothringen (suku), Luettelo Böömin hallitsijoista, Luettelo Unkarin hallitsijoista, Maksimilian I (Meksiko), Maria Teresian sotilasritarikunta, Marie Valerie (Itävalta), Mary Vetsera, Mayerlingin tapaus, Meksikon kotkan keisarillinen ritarikunta, Meksikon toinen keisarikunta, Molempain Sisiliain kuningaskunta, Montenegron ruhtinaskunta, Mustan kotkan ritarikunta, ... Laajenna indeksi (29 lisää) »
- Itävallan marsalkat
- Kroatian kuninkaat
- Metsästäjät
Apostolinen kuningas
Apostolinen kuningas oli Unkarin ensimmäisen kuninkaan Tapani I:n vuonna 1000 paavi Sylvester II:lta saama arvonimi.
Katsoa Frans Joosef I ja Apostolinen kuningas
Badenin suurherttuakunta
Badenin suurherttuakunta oli valtio nykyisen Lounais-Saksan alueella Reinin itärannalla.
Katsoa Frans Joosef I ja Badenin suurherttuakunta
Baijerin kuningaskunta
Baijerin kuningaskunta oli vuosina 1806–1918 kuningaskunta nykyisen Saksan alueella.
Katsoa Frans Joosef I ja Baijerin kuningaskunta
Bosnia ja Hertsegovina
Bosnia ja Hertsegovina tai Bosnia-Hertsegovina (bosniaksi, kroatiaksi ja serbiaksi Bosna i Hercegovina, BiH, Босна и Херцеговина, БиХ) on valtio Balkanilla.
Katsoa Frans Joosef I ja Bosnia ja Hertsegovina
Bulgarian kuningaskunta
Bulgarian kuningaskunta oli valtio, joka perustettiin 5. lokakuuta 1908, kun Bulgarian ruhtinaskunta muutettiin kuningaskunnaksi.
Katsoa Frans Joosef I ja Bulgarian kuningaskunta
Elefanttiritarikunta
Ritarikunnan ketju heraldisena symbolina Elefanttiritarikunta, Tanskan vanhin ja arvokkain ansiomerkkiritarikunta, jonka Kristian V perusti 1. joulukuuta 1693.
Katsoa Frans Joosef I ja Elefanttiritarikunta
Elisabet (Itävalta)
Elisabet (24. joulukuuta 1837 – 10. syyskuuta 1898) oli Baijerin herttuatar, Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar.
Katsoa Frans Joosef I ja Elisabet (Itävalta)
Elisabetin ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Elisabetin ritarikunta, virallisesti Itävallan keisarillinen Elisabetin ritarikunta, oli Itävalta-Unkarissa jaettava ritarikunta, joka perustettiin 17.
Katsoa Frans Joosef I ja Elisabetin ritarikunta
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Frans Joosef I ja Ensimmäinen maailmansota
Euroopan hullu vuosi
Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.
Katsoa Frans Joosef I ja Euroopan hullu vuosi
Felix zu Schwarzenberg
Felix zu Schwarzenberg, litografia 1800-luvun puolivälistä. Felix Ludwig Johann zu Schwarzenberg Runeberg.org.
Katsoa Frans Joosef I ja Felix zu Schwarzenberg
Ferdinand I (Itävalta)
Ferdinand I (19. huhtikuuta 1793, Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 29. kesäkuuta 1875, Praha, Itävalta-Unkari) oli Itävallan keisari sekä Unkarin, Böömin ja Lombardia-Venetsian kuningas (1835–1848).
Katsoa Frans Joosef I ja Ferdinand I (Itävalta)
Frans Ferdinand
Frans Ferdinand perheineen Franz Ferdinand von Habsburg (suomalaisissa yhteyksissä yleensä Frans Ferdinand; 18. joulukuuta 1863 Graz – 28. kesäkuuta 1914 Sarajevo, Itävalta-Unkari) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Frans Joosef I ja Frans Ferdinand
Frans Joosef I (Liechtenstein)
Frans Joosef I (Franz Josef; 19. marraskuuta 1726 – 18. elokuuta 1781) oli Liechtensteinin ruhtinas vuodesta 1772 kuolemaansa saakka.
Katsoa Frans Joosef I ja Frans Joosef I (Liechtenstein)
Frans Joosefin ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Frans Joosefin ritarikunta oli Itävalta-Unkarin keisarin, Frans Joosef I:n, vuonna 1849 perustama ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Frans Joosefin ritarikunta
Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua)
Frans Kaarle (7. joulukuuta 1802 Wien – 8. maaliskuuta 1878 Wien) Itävallan parlamentti.
Katsoa Frans Joosef I ja Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua)
Gisela (Itävalta)
Gisela Louise Marie Itävallan arkkiherttuatar Gisela Louise Marie (12. kesäkuuta 1856 – 27. heinäkuuta 1932) syntyi Baijerin herttuatar Elisabetille ja Itävallan keisari Frans Joosefille.
Katsoa Frans Joosef I ja Gisela (Itävalta)
Habsburg
Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.
Katsoa Frans Joosef I ja Habsburg
Hannoverin kuningaskunta
Hannoverin kuningaskunta perustettiin lokakuussa 1814 Wienin kongressissa.
Katsoa Frans Joosef I ja Hannoverin kuningaskunta
Havaijin kuningaskunta
Havaijin kuningaskunta (havaijiksi Ko Hawaiʻi Pae ʻĀina) muodostui Havaijin saarille vuosien 1795 ja 1810 välisenä aikana ja oli olemassa vuoteen 1893 saakka.
Katsoa Frans Joosef I ja Havaijin kuningaskunta
Italian yhdistyminen
Milanon viisi päivää Italian yhdistyminen, myös Risorgimento, tarkoittaa Italian 1800-luvulla tapahtunutta yhdistymistä.
Katsoa Frans Joosef I ja Italian yhdistyminen
Itävallan historia 1815–1918
Artikkeli on Itävallan historian toinen osa vuodesta 1815 vuoteen 1918.
Katsoa Frans Joosef I ja Itävallan historia 1815–1918
Itävallan keisari
Itävallan keisari oli arvonimi, jonka Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti käyttöön vuonna 1804 pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla, joka oli vasikään julistanut itsensä Ranskan keisariksi.
Katsoa Frans Joosef I ja Itävallan keisari
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Katsoa Frans Joosef I ja Itävallan keisarikunta
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Katsoa Frans Joosef I ja Itävalta-Unkari
Kaarle I (Itävalta)
Kaarle I (saks. Karl, 17. elokuuta 1887 Persenbeug, Itävalta-Unkari – 1. huhtikuuta 1922 Funchal, Madeira, Portugali) oli Itävallan keisari sekä Böömin kuningas (nimellä Kaarle III) ja Unkarin kuningas (nimellä Kaarle IV) vuosina 1916–1918.
Katsoa Frans Joosef I ja Kaarle I (Itävalta)
Kaarle III:n ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Kaarle III:n kuninkaallinen ja ansioitunut ritarikunta on espanjalainen ritarikunta, jonka perusti kuningas Kaarle III vuonna 1771.
Katsoa Frans Joosef I ja Kaarle III:n ritarikunta
Kalākauan kuninkaallinen ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Kalākauan kuninkaallinen ritarikunta (havaijiksi Kalākaua I e Hookanaka) on havaijilainen ritarikunta, joka on perustettu 28.
Katsoa Frans Joosef I ja Kalākauan kuninkaallinen ritarikunta
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (havaijiksi Kamehameha I e Hookanaka) on Havaijin entisen kuningasperheen korkein mahdollinen tunnustus.
Katsoa Frans Joosef I ja Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta
Karlheinz Böhm
Karlheinz Böhm vuonna 2008. Karlheinz Böhm (16. maaliskuuta 1928 Darmstadt – 29. toukokuuta 2014 Grödig) oli itävaltalainen näyttelijä.
Katsoa Frans Joosef I ja Karlheinz Böhm
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Frans Joosef I ja Katolinen kirkko
Keisarillinen rautakruunun ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Keisarillinen rautakruunun ritarikunta oli Itävalta-Unkarissa jaettu kunnianosoitus, joka perustettiin vuonna 1815 keisari Frans Joosefin käskystä.
Katsoa Frans Joosef I ja Keisarillinen rautakruunun ritarikunta
Krysanteemiritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Krysanteemiritarikunta on Japanin korkein mahdollinen ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Krysanteemiritarikunta
Kultainen talja (ritarikunta)
Ritarikunnan ketju Kultainen taljan ritarikunta on Burgundin herttuan Filip Hyvän perustama espanjalainen ja itävaltalainen ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Kultainen talja (ritarikunta)
Leopoldin ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Leopoldin ritarikunta on belgialainen ritarikunta, joka perustettiin 11. heinäkuuta 1832 Leopold I:n ensimmäisen kaudella.
Katsoa Frans Joosef I ja Leopoldin ritarikunta
Leopoldin ritarikunta (Itävalta)
Ritarikunnan tunnuksia Leopoldin ritarikunta oli Itävalta-Unkarissa jaetteva ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1808 keisari Frans Joosefin käskystä.
Katsoa Frans Joosef I ja Leopoldin ritarikunta (Itävalta)
Lombardia
Lombardia (italiaksi ja lombardiksi Lombardia) on Pohjois-Italiassa sijaitseva hallinnollinen alue.
Katsoa Frans Joosef I ja Lombardia
Lothringen (suku)
Lothringen on eurooppalainen hallitsijasuku, joka hallitsi Lothringenin herttuakuntaa vuosina 1473–1738.
Katsoa Frans Joosef I ja Lothringen (suku)
Luettelo Böömin hallitsijoista
Tämä on luettelo Böömin hallitsijoista.
Katsoa Frans Joosef I ja Luettelo Böömin hallitsijoista
Luettelo Unkarin hallitsijoista
Tämä on kronologinen luettelo Unkarin hallitsijoista.
Katsoa Frans Joosef I ja Luettelo Unkarin hallitsijoista
Maksimilian I (Meksiko)
Maksimilian I (Ferdinand Maximilian Josef Maria von Habsburg-Lothringen; 6. heinäkuuta 1832 Wien – 19. kesäkuuta 1867 Queretaro) oli itävaltalainen arkkiherttuan arvoinen aatelinen, Itävallan laivaston upseeri ja Lombardia-Venetsian kuvernööri.
Katsoa Frans Joosef I ja Maksimilian I (Meksiko)
Maria Teresian sotilasritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Maria Teresian sotilasritarikunta oli Itävalta-Unkarissa jaettu kunniamerkki.
Katsoa Frans Joosef I ja Maria Teresian sotilasritarikunta
Marie Valerie (Itävalta)
Marie Valerie vuonna 1896. Marie Valerie Mathilde Amalie (22. huhtikuuta 1868 Buda, Unkari – 6. syyskuuta 1924 Wien, Itävalta) oli Baijerin herttuatar Elisabetin ja Itävallan keisari Frans Joosefin kolmas lapsi.
Katsoa Frans Joosef I ja Marie Valerie (Itävalta)
Mary Vetsera
Mary Vetsera. Maria Alexandrine ”Mary” von Vetsera (19. maaliskuuta 1871 Wien – 30. tammikuuta 1889 Mayerling)K.
Katsoa Frans Joosef I ja Mary Vetsera
Mayerlingin tapaus
Arkkiherttua Rudolf vasemmalla, paronitar Maria Vetsera oikealla. Mayerlingin tapaus (tunnetaan myös nimellä Mayerlingin murhenäytelmä) oli Itävalta-Unkarin kruununprinssin, arkkiherttua Rudolfin ja hänen rakastajattarensa, paronitar Maria Vetseran väkivaltainen kuolema 30.
Katsoa Frans Joosef I ja Mayerlingin tapaus
Meksikon kotkan keisarillinen ritarikunta
Ritarikunnan ketju Meksikon kotkan keisarillinen ritarikunta oli meksikolainen ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1865 keisari Maksimilian I:n käskystä.
Katsoa Frans Joosef I ja Meksikon kotkan keisarillinen ritarikunta
Meksikon toinen keisarikunta
Meksikon toinen keisarikunta oli vuodesta 1864 vuoteen 1867 olemassa ollut perustuslaillinen monarkia nykyisen Meksikon alueella.
Katsoa Frans Joosef I ja Meksikon toinen keisarikunta
Molempain Sisiliain kuningaskunta
Molempain Sisiliain kuningaskunta oli vuosina 1816–1860 toiminut kuningaskunta, johon kuuluivat Etelä-Italia ja Sisilian saari.
Katsoa Frans Joosef I ja Molempain Sisiliain kuningaskunta
Montenegron ruhtinaskunta
Montenegron ruhtinaskunta oli vuosina 1852–1910 olemassa ollut valtio Balkanin niemimaan länsiosassa.
Katsoa Frans Joosef I ja Montenegron ruhtinaskunta
Mustan kotkan ritarikunta
Mustan kotkan ritarikunnan rintatähti. Ritarikuntanauha Olkanauhan kunniamerkkiMustan kotkan ritarikunta oli Preussin kuningaskunnan korkea-arvoisin ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Mustan kotkan ritarikunta
Napoleon III
Napoleon III eli Charles Louis Napoléon Bonaparte (20. huhtikuuta 1808 Pariisi – 9. tammikuuta 1873 Chislehurst, Kent, Iso-Britannia) oli Ranskan presidentti vuosina 1848–1852 ja keisari vuosina 1852–1870.
Katsoa Frans Joosef I ja Napoleon III
Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta on ritarikunta, joka on perustettu vuonna 1858.
Katsoa Frans Joosef I ja Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta
Parman herttuakunta
Parman herttuakunta, virallisesti Parman ja Piacenzan herttuakunta (ital. Ducato di Parma e Piacenza, latinaksi Ducatus Parmae et Placentiae) oli itsenäinen valtio Pohjois-Italiassa, nykyisen Emilia-Romagnan alueella vuosina 1545–1859.
Katsoa Frans Joosef I ja Parman herttuakunta
Preussin–Itävallan sota
Itävallan ja Preussin sota eli seitsemän viikon sota käytiin seitsemässä viikossa vuonna 1866 Itävallan keisarikunnan ja Preussin kuningaskunnan ja niiden liittolaisten välillä.
Katsoa Frans Joosef I ja Preussin–Itävallan sota
Pyhän Hubertin ritarikunta
Ritarikunnan ketju Pyhän Hubertin ritarikunta on baijerilainen ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhän Hubertin ritarikunta
Pyhän Januariuksen ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Pyhän Januariuksen ritarikunta oli Molempain Sisiliain kuningaskunnassa toiminut ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhän Januariuksen ritarikunta
Pyhän Kaarlen ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Pyhän Kaarlen ritarikunta on monacolainen ritarikunta, joka on perustettu vuonna 1858 ruhtinas Kaarle III:n käskystä.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhän Kaarlen ritarikunta
Pyhän Tapanin ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Pyhän Tapanin ritarikunta oli itävaltaunkarilainen ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhän Tapanin ritarikunta
Pyhän Yrjön ritarikunta
Kaulanauha rintatähdellä Ritarikunnan nauha Pyhän Yrjön risti Pyhän Yrjön ritarikunta on Venäjän keisarinna Katariina II v. 1769 perustama slaavien soturipyhimykselle, Pyhälle Yrjölle omistettu sotaritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhän Yrjön ritarikunta
Pyhien Kyrilloksen ja Methodioksen ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Pyhien Kyrilloksen ja Methodioksen ritarikunta on bulgarialainen ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhien Kyrilloksen ja Methodioksen ritarikunta
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta
Ritarikunnan ketju ja rintatähti Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta oli Italian kuningaskunnan korkein mahdollinen ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta
Rudolf (Itävallan kruununprinssi)
Rudolf (21. elokuuta 1858 Laxenburgin linna, Itävalta – 30. tammikuuta 1889 Mayerling, Itävalta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Frans Joosef I ja Rudolf (Itävallan kruununprinssi)
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Katsoa Frans Joosef I ja Saksan liitto
Schönbrunnin linna
Schönbrunnin linna on Itävallan Wienissä vanhankaupungin ulkopuolella sijaitseva keisarillinen palatsi.
Katsoa Frans Joosef I ja Schönbrunnin linna
Serafiimiritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Serafiimiritarikunta on Ruotsin korkea-arvoisin ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Serafiimiritarikunta
Serbian kuningaskunta
Serbian kuningaskunta on historiallinen valtio, joka syntyi vuonna 1882, kun Serbian ruhtinaskunnan hallitsija kruunattiin Serbian kuninkaaksi nimellä Milan I. Serbian kuningaskunta lakkasi olemasta joulukuussa 1918, jolloin siitä ja sitä ympäröineistä alueista muodostettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka uudelleennimettiin vuonna 1929 Jugoslavian kuningaskunnaksi.
Katsoa Frans Joosef I ja Serbian kuningaskunta
Sissi (elokuvasarja)
Sissi-elokuvasarja on Ernst Marischkan vuosina 1955–1957 ohjaama itävaltalainen elokuvatrilogia, joka kuvaa romantisoidusti Itävallan keisarinnan Elisabetin nuoruusvuosia.
Katsoa Frans Joosef I ja Sissi (elokuvasarja)
Siunattu sotilaallinen konstantinolainen Pyhän Yrjön ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Siunattu sotilaallinen konstantinolainen Pyhän Yrjön ritarikunta oli Molempain Sisiliain kuningaskunnassa jaettavat ritarikunta.
Katsoa Frans Joosef I ja Siunattu sotilaallinen konstantinolainen Pyhän Yrjön ritarikunta
Sophie (Itävallan arkkiherttuatar)
Sophie Friederike Dorothea Wilhelmine (27. tammikuuta 1805 München, Baijeri – 28. toukokuuta 1872 Wien, Itävalta-Unkari) oli Baijerin prinsessa, Itävallan arkkiherttuatar ja Itävallan keisari Frans Joosefin äiti.
Katsoa Frans Joosef I ja Sophie (Itävallan arkkiherttuatar)
Suur-Serbia
äärinationalisti Vojislav Šešelj sen esitti on merkitty sinisellä. Kroatia on suunnitelmassa kutistunut tynkävaltioksi, ja Slovenia jäänyt pois, sillä siellä asuu vain vähän serbejä. Suur-Serbia on ajatus suuresta serbien kotimaasta.
Katsoa Frans Joosef I ja Suur-Serbia
Toscanan suurherttuakunta
Toscanan suurherttuakunta oli Keski-Italiassa vuosina 1569–1859 sijainnut valtio, jonka pääkaupunki oli Firenze.
Katsoa Frans Joosef I ja Toscanan suurherttuakunta
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Katsoa Frans Joosef I ja Turkin sota
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Katsoa Frans Joosef I ja Venetsia
Vilhelmin sotilasritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Vilhelmin sotilasritarikunta on alankomaalainen ritarikunta, joka on perustettu vuonna 1815 pian Waterloon taistelun jälkeen.
Katsoa Frans Joosef I ja Vilhelmin sotilasritarikunta
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Katsoa Frans Joosef I ja Wien
18. elokuuta
18.
Katsoa Frans Joosef I ja 18. elokuuta
1848
Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena.
Katsoa Frans Joosef I ja 1848
1916
Vuosi 1916 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.
Katsoa Frans Joosef I ja 1916
21. marraskuuta
21.
Katsoa Frans Joosef I ja 21. marraskuuta
Katso myös
Itävallan marsalkat
- Albrekt (Itävallan arkkiherttua)
- Aleksandr Suvorov
- Alexander von Krobatin
- Alfred zu Windischgrätz
- Charles Joseph de Ligne
- Eduard von Böhm-Ermolli
- Ernst Rüdiger von Starhemberg
- Eugen (Itävallan arkkiherttua)
- Frans Joosef I
- Franz Conrad von Hötzendorf
- Franz Rohr von Denta
- Fredrik (Itävallan arkkiherttua)
- George Olivier Wallis
- Gideon Ernst von Laudon
- Hermann Kövess von Kövessháza
- Joosef August (Itävallan arkkiherttua)
- Joosef Ferdinand (Itävallan arkkiherttua)
- Joseph Radetzky
- Josias (Saksi-Coburg-Saalfeldin prinssi)
- Josip Jelačić
- Juhana I Josef
- Kaarle (Itävallan arkkiherttua)
- Kaarle I (Itävalta)
- Karl Philipp zu Schwarzenberg
- Leopold Daun
- Svetozar Boroević von Bojna
- Wilhelm Reinhard von Neipperg
Kroatian kuninkaat
- Albrekt II
- Andreas II
- Andreas III
- Béla II
- Béla III
- Béla IV
- Ferdinand I (Itävalta)
- Ferdinand I Habsburg
- Ferdinand II (keisari)
- Ferdinand III (keisari)
- Ferdinand IV (Böömi)
- Frans I (Itävalta)
- Frans Joosef I
- Géza II
- Imre
- János Szapolyai
- Joosef I (keisari)
- Joosef II
- Kálmán
- Kaarle I (Itävalta)
- Kaarle III (Napoli)
- Kaarle Robert
- Kaarle VI (keisari)
- László III
- Ladislaus I Pyhä
- Ladislaus II
- Ladislaus IV
- Ladislaus V
- Leopold I (keisari)
- Leopold II (keisari)
- Ludvig I (Unkari)
- Ludvig II (Unkari)
- Maksimilian II
- Matias (keisari)
- Matias Corvinus
- Rudolf II
- Sigismund Luxemburgilainen
- Tapani II
- Tapani III
- Tapani IV
- Tapani V
- Tomislav
- Vladislaus II
- Vladislav III
Metsästäjät
- Dersu Uzala
- Frans Joosef I
- Juan Carlos I
- Nikolai Baturin
Tunnetaan myös nimellä Frans Joosef, Franz Josef, Franz Josef I.