Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aristotelismi ja Filosofia
Aristotelismi ja Filosofia on 34 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aristoteles, Averroës, David Hume, Epikurolaisuus, Friedrich Nietzsche, Fysiikka, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Historianfilosofia, Immanuel Kant, Islam, Islamilainen filosofia, Juutalainen filosofia, Karl Marx, Kategoria (filosofia), Keskiajan yliopisto, Logiikka, Maimonides, Martin Heidegger, Metafysiikka, Peripateettinen koulukunta, Platon, Platonin Akatemia, Platonismi, Postmoderni filosofia, Skeptikot, Skolastiikka, Stoalaisuus, Substanssi, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Tiede, ..., Tomismi, Tuomas Akvinolainen, Uusplatonismi, Uustomismi. Laajenna indeksi (4 lisää) »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Aristotelismi · Aristoteles ja Filosofia ·
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Aristotelismi ja Averroës · Averroës ja Filosofia ·
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Aristotelismi ja David Hume · David Hume ja Filosofia ·
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Aristotelismi ja Epikurolaisuus · Epikurolaisuus ja Filosofia ·
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Aristotelismi ja Friedrich Nietzsche · Filosofia ja Friedrich Nietzsche ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Aristotelismi ja Fysiikka · Filosofia ja Fysiikka ·
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Aristotelismi ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Filosofia ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel ·
Historianfilosofia
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.
Aristotelismi ja Historianfilosofia · Filosofia ja Historianfilosofia ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Aristotelismi ja Immanuel Kant · Filosofia ja Immanuel Kant ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Aristotelismi ja Islam · Filosofia ja Islam ·
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Aristotelismi ja Islamilainen filosofia · Filosofia ja Islamilainen filosofia ·
Juutalainen filosofia
Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.
Aristotelismi ja Juutalainen filosofia · Filosofia ja Juutalainen filosofia ·
Karl Marx
Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.
Aristotelismi ja Karl Marx · Filosofia ja Karl Marx ·
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Aristotelismi ja Kategoria (filosofia) · Filosofia ja Kategoria (filosofia) ·
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Aristotelismi ja Keskiajan yliopisto · Filosofia ja Keskiajan yliopisto ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Aristotelismi ja Logiikka · Filosofia ja Logiikka ·
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Aristotelismi ja Maimonides · Filosofia ja Maimonides ·
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Aristotelismi ja Martin Heidegger · Filosofia ja Martin Heidegger ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Aristotelismi ja Metafysiikka · Filosofia ja Metafysiikka ·
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Aristotelismi ja Peripateettinen koulukunta · Filosofia ja Peripateettinen koulukunta ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Aristotelismi ja Platon · Filosofia ja Platon ·
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Aristotelismi ja Platonin Akatemia · Filosofia ja Platonin Akatemia ·
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Aristotelismi ja Platonismi · Filosofia ja Platonismi ·
Postmoderni filosofia
Postmoderni filosofia on eklektinen ja vaikeasti tavoitettava liike, jota luonnehtii länsimaisen filosofian kritiikki.
Aristotelismi ja Postmoderni filosofia · Filosofia ja Postmoderni filosofia ·
Skeptikot
Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Aristotelismi ja Skeptikot · Filosofia ja Skeptikot ·
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Aristotelismi ja Skolastiikka · Filosofia ja Skolastiikka ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Aristotelismi ja Stoalaisuus · Filosofia ja Stoalaisuus ·
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Aristotelismi ja Substanssi · Filosofia ja Substanssi ·
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Aristotelismi ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Filosofia ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia ·
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Aristotelismi ja Tiede · Filosofia ja Tiede ·
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Aristotelismi ja Tomismi · Filosofia ja Tomismi ·
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Aristotelismi ja Tuomas Akvinolainen · Filosofia ja Tuomas Akvinolainen ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Aristotelismi ja Uusplatonismi · Filosofia ja Uusplatonismi ·
Uustomismi
Uustomismi on filosofis-teologinen suuntaus ja katolisen kirkon virallinen filosofia.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aristotelismi ja Filosofia
- Mitä heillä on yhteistä Aristotelismi ja Filosofia
- Yhtäläisyyksiä Aristotelismi ja Filosofia
Vertailu Aristotelismi ja Filosofia
Aristotelismi on 112 suhteet, kun taas Filosofia on 272. niillä on yhteistä 34, Jaccard'in indeksi on 8.85% = 34 / (112 + 272).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristotelismi ja Filosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
