Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: A priori ja a posteriori, Aika, Aistinsisältö, Alfred J. Ayer, An sich, Avaruus, Bertrand Russell, Clarence Irving Lewis, Donald Davidson (filosofi), Empirismi, Ernst Mach, George Berkeley, Havainto, Immanuel Kant, John Stuart Mill, Jumala, Looginen empirismi, Mieli, Moritz Schlick, Olemassaolo, Olio (filosofia), Ontologia, Puhtaan järjen kritiikki, Roderick Chisholm, Rudolf Carnap, Subjekti (filosofia), Subjektiivinen idealismi, The Journal of Philosophy, The Philosophical Review, Tietoisuus, Tietoteoria.
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Uusi!!: Fenomenalismi ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Aika · Katso lisää »
Aistinsisältö
Aistinsisältö tai aistimussisältö (monikossa sense data, Aristoteelisessa ja skolastisessa filosofiassa samanlaista käsitettä (fantasma, mielikuva) käytettiin viittaamaan eräänlaiseen aineelliseen kuvaan tai painaumaan aistielimissä. Se ikään kuin siirtää tai välittää ulkoisia esineitä koskevan informaation aineellisista aisteista yleensä aineettomana pidettyyn ymmärrykseen. G. E. Moore ja Bertrand Russell ottivat käsitteen käyttöön nimeämään oletettuja aisteille välittömästi ja ilman tulkintaa annettuja, suoraan tiedettyjä asioita, kuten värejä, muotoja, jne. Samantyyppisestä ajatuksesta on käytetty myös muita nimityksiä, kuten esimerkiksi impressiot (David Hume), ideat (George Berkeley), sensibilia (J. L. Austin), kvalia (C. I. Lewis) ja aistittu sisällys (engl. sense content; C. J. Ducasse, A. J. Ayer). Aistinsisältöteorioita ovat kritisoineet erityisesti sellaiset filosofit kuin J. L. Austin ja Wilfrid Sellars.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Aistinsisältö · Katso lisää »
Alfred J. Ayer
Alfred Jules Ayer oli brittiläinen filosofi, joka tunnetaan loogisen positivismin kannattajana erityisesti teoksissaan Language, Truth and Logic (1936) ja The Problem of Knowledge (1956).
Uusi!!: Fenomenalismi ja Alfred J. Ayer · Katso lisää »
An sich
An sich (sinänsä) on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa jonkin asian tai ilmiön tarkastelua itsessään, omana itsenään.
Uusi!!: Fenomenalismi ja An sich · Katso lisää »
Avaruus
Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Avaruus · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Clarence Irving Lewis
Clarence Irving Lewis (12. huhtikuuta 1883, Stoneham, Massachusetts – 3. helmikuuta 1964, Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen akateeminen filosofi ja konseptuaalisen pragmatismin perustaja.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Clarence Irving Lewis · Katso lisää »
Donald Davidson (filosofi)
Donald Herbert Davidson (6. maaliskuuta 1917 – 30. elokuuta 2003) oli yhdysvaltalainen filosofi sekä Willis S. ja Marion Slusser -oppituolien emeritusprofessori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Donald Davidson (filosofi) · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Empirismi · Katso lisää »
Ernst Mach
Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Ernst Mach · Katso lisää »
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Uusi!!: Fenomenalismi ja George Berkeley · Katso lisää »
Havainto
Kuun vaiheiden havainnointia kiikareilla. Havainto on havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista, erityismerkityksessä tutkimistarkoituksessa tehty huomio.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Havainto · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Immanuel Kant · Katso lisää »
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Uusi!!: Fenomenalismi ja John Stuart Mill · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Jumala · Katso lisää »
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Looginen empirismi · Katso lisää »
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Mieli · Katso lisää »
Moritz Schlick
Moritz Schlick (14. huhtikuuta 1882 Berliini – 22. kesäkuuta 1936 Wien) oli saksalainen fyysikko ja filosofi, joka tunnetaan yhtenä loogisen empirismin perustajista ja Wienin piirin johtohahmona.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Moritz Schlick · Katso lisää »
Olemassaolo
Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Olemassaolo · Katso lisää »
Olio (filosofia)
Olio on filosofinen käsite, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Olio (filosofia) · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Ontologia · Katso lisää »
Puhtaan järjen kritiikki
''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »
Roderick Chisholm
Roderick M. Chisholm (1916, Seekonk, Massachusetts – 1999, Providence, Rhode Island) oli yhdysvaltalainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Roderick Chisholm · Katso lisää »
Rudolf Carnap
Rudolf Carnap (18. toukokuuta 1891 – 14. syyskuuta 1970) oli saksalainen filosofi, joka oli Wienin piirin tunnetuimpia jäseniä.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Rudolf Carnap · Katso lisää »
Subjekti (filosofia)
Subjekti on olio, jolla on subjektiivisia kokemuksia ja joka on suhteessa muihin entiteetteihin (objekteihin) ja saa niiltä informaatiota.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Subjekti (filosofia) · Katso lisää »
Subjektiivinen idealismi
George Berkeley tunnetaan subjektiivisen idealismin kehittäjänä. Subjektiivinen idealismi tai berkeleylainen idealismi on ontologinen idealistinen teoria, jonka mukaan havaitut oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelmia (tai kimppuja) havaitsijan mielessä.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Subjektiivinen idealismi · Katso lisää »
The Journal of Philosophy
The Journal of Philosophy on filosofinen tiedejulkaisu, jota julkaisee Columbian yliopisto.
Uusi!!: Fenomenalismi ja The Journal of Philosophy · Katso lisää »
The Philosophical Review
The Philosophical Review on neljästi vuodessa ilmestyvä englanninkielinen filosofinen tiedejulkaisu, jota toimittaa Cornellin yliopiston Sage School of Philosophyn opettajakunta ja jota julkaisee Duke University Press.
Uusi!!: Fenomenalismi ja The Philosophical Review · Katso lisää »
Tietoisuus
Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Tietoisuus · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Fenomenalismi ja Tietoteoria · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Havaittaviin ilmiöihin perustuva todellisuuskäsitys.
