Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Faarao ja Muinainen Egypti
Faarao ja Muinainen Egypti on 32 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akhenaten, Ala-Egypti, Amenhotep II, Amon, Djoser, Egyptin 21. dynastia, Egyptin 3. dynastia, Egyptin 4. dynastia, Egyptin kieli, Gizan pyramidit, Hatšepsut, Hieroglyfit, Horus, Isis, Keskivaltakunta, Kheopsin pyramidi, Kleopatra VII, Kuninkaiden laakso, Luettelo Egyptin faaraoista, Maat, Mastaba, Muumio, Osiris, Porraspyramidi, Ra, Raamattu, Ramses II, Sakkaran porraspyramidi, Thot, Uusi valtakunta, ..., Vanha valtakunta, Ylä-Egypti. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Akhenaten
Akhenaten (lähteestä riippuen myös Akhenaton tai Ekhnaton, alun perin Amenhotep IV) oli Egyptin faarao, joka hallitsi 18. dynastian aikaan vuosina 1353–1336 eaa.
Akhenaten ja Faarao · Akhenaten ja Muinainen Egypti ·
Ala-Egypti
nomokset ja tärkeimmät kaupungit sekä eräitä nykyisiä kaupunkeja. Ala-Egypti on Egyptin pohjoisosa, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Niilin alajuoksulla.
Ala-Egypti ja Faarao · Ala-Egypti ja Muinainen Egypti ·
Amenhotep II
Egyptiläisessä museossa Kairossa. Amenhotep II (nimi esiintyy myös muodossa Amenofis II ja Amenofis II AaheperuraOtavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivut 94-97) hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1427–1401 eaa.
Amenhotep II ja Faarao · Amenhotep II ja Muinainen Egypti ·
Amon
Amon tai Ammon (muinaisegyptin "salattu" tai "kätketty") oli muinaisessa Egyptissä palvottu auringon jumala, jonka palvonta keskittyi pääasiallisesti Thebaan, mutta oli myös varsin merkittävää muualla maassa Uuden valtakunnan aikana.
Amon ja Faarao · Amon ja Muinainen Egypti ·
Djoser
Djoserin rakennuttama porraspyramidi Sakkarassa Djoser oli Egyptin kolmannen dynastian tunnetuin faarao.
Djoser ja Faarao · Djoser ja Muinainen Egypti ·
Egyptin 21. dynastia
Egyptin 21.
Egyptin 21. dynastia ja Faarao · Egyptin 21. dynastia ja Muinainen Egypti ·
Egyptin 3. dynastia
Egyptin 3.
Egyptin 3. dynastia ja Faarao · Egyptin 3. dynastia ja Muinainen Egypti ·
Egyptin 4. dynastia
Egyptin 4.
Egyptin 4. dynastia ja Faarao · Egyptin 4. dynastia ja Muinainen Egypti ·
Egyptin kieli
Egyptiläistä monumentaalikirjoitusta Egyptin kielellä tarkoitetaan muinaisen Egyptin kieltä, jota kirjoitettiin etenkin hieroglyfein.
Egyptin kieli ja Faarao · Egyptin kieli ja Muinainen Egypti ·
Gizan pyramidit
Gizan pyramidit Egyptissä. Etualalla Mykerinoksen pyramidi, keskellä Khefrenin pyramidi, takana suurin, Kheopsin pyramidi. Mykerinoksen pyramidin edessä on kolme pientä kuningatarten pyramidia. Gizan nekropolialue, jossa pyramidit sijaitsevat. Gizan pyramidit sijaitsevat Gizassa Kairon eteläpuolella Egyptissä.
Faarao ja Gizan pyramidit · Gizan pyramidit ja Muinainen Egypti ·
Hatšepsut
Hatšepsut (1507–1458 eaa.) oli naispuolinen faarao, joka hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1479–1458 eaa.
Faarao ja Hatšepsut · Hatšepsut ja Muinainen Egypti ·
Hieroglyfit
Hieroglyfikirjoitusta haudassa Assuanissa. Hieroglyfit (Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin esidynastisen kauden lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.Davies 1987, s. 10–11. Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6 000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti. Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin Filain saarella vuonna 394 jaa.
Faarao ja Hieroglyfit · Hieroglyfit ja Muinainen Egypti ·
Horus
Horus (tai pelkästään Hor, muinaisegyptin "joka on korkealla" tai "etäinen"Wilkinson 2003, s. 200) on muinaisegyptiläiseen mytologiaan kuuluva auringon- ja taivaanjumala, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä.
Faarao ja Horus · Horus ja Muinainen Egypti ·
Isis
Isis on muinaisegyptiläinen jumalatar, jota palvottiin muinaisen Egyptin uskonnossa ja myöhemmin läpi koko Rooman valtakunnan ja suuren kreikkalais-roomalaisen maailman.
Faarao ja Isis · Isis ja Muinainen Egypti ·
Keskivaltakunta
Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta oli muinaisen Egyptin kausi 2055–1650 eaa., tai noin 2055–1786 eaa.) jolloin maa oli yhtenäinen ja kukoisti. Keskivaltakunnan perusti eteläisen Ylä-Egyptin Theban faarao Mentuhetep (Mentuhotep) II, joka valtasi Herakleiopoliin hallitseman Ala-Egyptin. Keskivaltakunnan aikana oli useita Amenemhat- ja Sesostris-nimisiä kuninkaita. Kultakaivoksia sisältävä Nubia vallattiin 2. kataraktille asti. Egyptin joukot kävivät sotia Palestiinassa, ja egyptiläiset vaihtoivat lahjoja esimerkiksi Syyrian hovien kanssa. Kauden lopulla kuivatettiin Faijumin alue, jolloin saatiin runsaasti uutta viljelymaata. Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta, joka kattoi 11.–14. dynastiat, alkoi aikana, jolloin Egypti yhdistyi hajanaisen ensimmäisen välikauden jälkeen. Ala-Egyptissä vallitsi Herakleiopoliin dynastia. Kauden alussa 11. dynastia taisteli Herakleiopolista vastaan, ja Egyptissä kärsittiin jatkuvasti nälkää. Koptoksen kanssa liittoutunut Intef I -niminen Theban valtias ajoi Herakleiopoliin ryöstelevän kuninkaan Anhitifin joukot pois mailtaan. Seuraavat Intefit taistelivat edelleen Herakleiopolista vastaan, ja Mentuhotep II (2061–2010 eaa.) kukisti Herakleiopoliksen ja yhdisti maan. Thebasta tuli pääkaupunki ja maa kukoisti. Mentuhotep II:n aikana maassa vallitsi vielä välikauden tila ja nälänhätä, ja Mentuhotep IV:n aikana lääninruhtinaat kapinoivat. Mentuhotep IV:n jälkeen valtaan nousi Amenemhat I, joka lienee ollut Mentuhotepin suurvisiiri. Hän perusti Egyptin 12. dynastian. Amenemhat siirsi pääkaupunkinsa El Lishtiin lähelle Memfistä, koska aikaisemman pääkaupungin Theban seuduilla oli levotonta. Amenemhat antoi lääninruhtinaille jonkinlaisen itsehallinnon. Amenemhatin poika Sesostris I (Senwoseret, Senuseret) rakennutti ainoan keskivaltakunnan ajalta säilyneen temppelin Karnakiin. Egyptin joukot etenivät Nubiaan Niilin 2. kataraktille. Sesostris III 1878–1840 eaa. valloitti lopulta Nubian (egyptiksi Kush, asukkaat nehesiju), josta saatiin kultaa. Mutta Nubian pitäminen ei käynyt ilman taisteluja. Nubiassa, Dongolan alueella Egyptin ulkopuolella, kukoisti Kerma-kulttuuri, jossa uhrattiin ihmisiä. Egyptiläiset olivat aktiivisia Palestiinassa ja Etelä-Syyriassa, joita kutsuttiin nimellä Retjenu. Retjenulaiset sotivat usein keskenään ja kapinoivat Egyptiä vastaan. Egyptillä oli yhteyksiä muun muassa Kreetaan, Vähään-Aasiaan, Syyriaan ja Palestiinaan päätellen egyptiläisistä esineistä, joita on löytynyt mainituilta alueita. Esineet päätyivät ulkomaille esimerkiksi lahjanvaihdon kautta. Sotimisen ohella Egypti harjoitti myös diplomatiaa. Sesostris III uudisti hallintoa. Paikalliset ylimykset menettivät valtansa, ja heidät korvasi kuninkaalle alamainen hierarkkinen järjestelmä, jossa maa oli jaettu neljään hallintoalueeseen. Encyclopedia Britannica Virkamiehistä ja käsityöläisistä syntyi keskiluokka. Faijumin aluetta kuivatettiin viljeltäväksi. Keskivaltakunta oli mahtavimmillaan Amenemhet III:n valtakaudella 1842–1797 eaa. Egypti hajaantui poliittisesti 12. dynastian viimeisen hallitsijan, kuningatar Sebeknefrun hallitessa maata. Sebeknefru oli Egyptin ensimmäinen naispuolinen hallitsija. Keskivaltakunnan aikana 12. dynastian kuninkaat alkoivat rakennuttaa jälleen pyramideja. Pyramidit tehtiin suurimmaksi osaksi savitiilestä, vain pyramidin ulkopuoli oli tehty kivestä, joka on vuosisatojen kuluessa rapistunut. Keskivaltakunnan pyramidit olivat huomattavasti pienempiä kuin vanhan valtakunnan aikaiset. Keskivaltakunnan ajalla Egyptin taide ja kirjoitustaito saavuttivat uuden huipennuksen. Yksi maailman ensimmäisistä kaunokirjoituksista Sinuhen tarina kirjoitettiin keskivaltakunnan aikana. Niilin suistossa kapinoitiin hajanaisen 13. dynastian aikana, jolloin syntyi kilpaileva 14. dynastia. Pian tämän jälkeen saapuivat hyksot Palestiinan suunnasta valloittamaan maan.
Faarao ja Keskivaltakunta · Keskivaltakunta ja Muinainen Egypti ·
Kheopsin pyramidi
Kheopsin pyramidi (myös Khufun pyramidi tai Suuri pyramidi) on suurin ja tunnetuin Gizan egyptiläisistä pyramideista.
Faarao ja Kheopsin pyramidi · Kheopsin pyramidi ja Muinainen Egypti ·
Kleopatra VII
Kleopatra VII Filopator (69 eaa. – 12. elokuuta 30 eaa.) oli Egyptin kuningatar 51–30 eaa.
Faarao ja Kleopatra VII · Kleopatra VII ja Muinainen Egypti ·
Kuninkaiden laakso
Kuninkaiden laakso. Kuninkaiden laakso (Wādī al-Mulūk) on muinaisen Egyptin Uuden valtakunnan ajan faaraoiden ja muiden korkea-arvoisten henkilöiden hautojen sijoituspaikka.
Faarao ja Kuninkaiden laakso · Kuninkaiden laakso ja Muinainen Egypti ·
Luettelo Egyptin faaraoista
Tähän luetteloon on otettu kaikki nykyään tiedossa olevat muinaista Egyptiä hallinneet faaraot.
Faarao ja Luettelo Egyptin faaraoista · Luettelo Egyptin faaraoista ja Muinainen Egypti ·
Maat
Ma'at kuvattuna siivekkäänä naisena Kuninkaiden laakson haudassa KV11. Maat oli muinaisessa Egyptissä palvottu oikeuden ja totuuden jumalatar.
Faarao ja Maat · Maat ja Muinainen Egypti ·
Mastaba
Mastaba-haudan rakenne. Mastaba oli eräs muinaisten egyptiläisten käyttämä hautarakennustyyppi.
Faarao ja Mastaba · Mastaba ja Muinainen Egypti ·
Muumio
Llullaillacon lapsista. Muumio on muumioinnin tai muumioitumisen seurauksena mätänemiseltä säästynyt ruumis.
Faarao ja Muumio · Muinainen Egypti ja Muumio ·
Osiris
Myöhäiskauden aikainen Osiris-patsaan pää, jolla on Osirikselle tyypillinen Ylä-Egyptin kruunu. Brooklyn Museum. Osiris (muinaisegyptin Wsir tai Usir, luultavasti "mahtava") oli yksi tärkeimmistä muinaisegyptiläisten palvomista jumalista, joka hallitsi kuoleman valtakuntaa, teki maan hedelmälliseksi ja mahdollisti kuolemanjälkeisen elämän.
Faarao ja Osiris · Muinainen Egypti ja Osiris ·
Porraspyramidi
Egyptiläinen faarao Djoserin Sakkaran porraspyramidi. Muinaisiranilaisen Elamin Tšogha Zanbilin zikkurratin jäännökset. Pieniä porraspyramideja Teotihuacánissa Meksikossa. Porraspyramidi on pyramidi, joka kapenee portaittain ylöspäin mentäessä.
Faarao ja Porraspyramidi · Muinainen Egypti ja Porraspyramidi ·
Ra
Ra eli Re on yksi vanhimmista muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista.
Faarao ja Ra · Muinainen Egypti ja Ra ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Faarao ja Raamattu · Muinainen Egypti ja Raamattu ·
Ramses II
Ramses II (myös Ramses Suuri, joskus myös Ramesses, ’Ra-jumalasta syntynyt’) oli Egyptiä 19. dynastian aikaan vuosina 1279–1213 eaa. hallinnut faarao.
Faarao ja Ramses II · Muinainen Egypti ja Ramses II ·
Sakkaran porraspyramidi
Porraspyramidia ympäröi kivinen temppelialue. Sakkaran porraspyramidi tai Djoserin porraspyramidi sijaitsee Egyptissä Sakkaran hauta-alueella.
Faarao ja Sakkaran porraspyramidi · Muinainen Egypti ja Sakkaran porraspyramidi ·
Thot
Thoth kuvattuna paviaanina British Museumissa olevassa patsaassa. Thot (egyptiksi ḏḥwty) oli muinaisessa Egyptissä palvottu kuun, magian, viisauden ja kirjoitustaidon jumala.
Faarao ja Thot · Muinainen Egypti ja Thot ·
Uusi valtakunta
Tutankhamonin kuolinnaamio. Uudella valtakunnalla tarkoitetaan historioitsija Manethon (270 eaa.) laatimassa luokittelussa muinaisen Egyptin 18.–20.
Faarao ja Uusi valtakunta · Muinainen Egypti ja Uusi valtakunta ·
Vanha valtakunta
neljännen dynastian aikana. Vanha valtakunta on muinaisen Egyptin historiallinen kausi, joka kesti yli viisisataa vuotta, 2686–2160 eaa.
Faarao ja Vanha valtakunta · Muinainen Egypti ja Vanha valtakunta ·
Ylä-Egypti
nomokset ja tärkeimmät kaupungit. Ylä-Egypti on Egyptin eteläosa, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Niilin yläjuoksulla ja käsittää Niilin laakson suistosta etelään.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Faarao ja Muinainen Egypti
- Mitä heillä on yhteistä Faarao ja Muinainen Egypti
- Yhtäläisyyksiä Faarao ja Muinainen Egypti
Vertailu Faarao ja Muinainen Egypti
Faarao on 45 suhteet, kun taas Muinainen Egypti on 311. niillä on yhteistä 32, Jaccard'in indeksi on 8.99% = 32 / (45 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Faarao ja Muinainen Egypti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
