Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana
Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Helsinki, Juuttaan taistelu, Kielimanifesti, Nikolai Bobrikov, Nikolai II, Oppikoulu, P. E. Svinhufvud, Porvoo, Porvoon valtiopäivät, Sortovuodet, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suuri adressi, Tukholma, Uudenmaan maakunta, Venäjän kieli, Yleisradio, 16. kesäkuuta.
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Eugen Schauman ja Helsinki · Helsinki ja Suomen historian aikajana ·
Juuttaan taistelu
Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä. Juuttaan taistelu käytiin Suomen sodassa 13. syyskuuta 1808.
Eugen Schauman ja Juuttaan taistelu · Juuttaan taistelu ja Suomen historian aikajana ·
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Eugen Schauman ja Kielimanifesti · Kielimanifesti ja Suomen historian aikajana ·
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Eugen Schauman ja Nikolai Bobrikov · Nikolai Bobrikov ja Suomen historian aikajana ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Eugen Schauman ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen historian aikajana ·
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Eugen Schauman ja Oppikoulu · Oppikoulu ja Suomen historian aikajana ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Eugen Schauman ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomen historian aikajana ·
Porvoo
Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Eugen Schauman ja Porvoo · Porvoo ja Suomen historian aikajana ·
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Eugen Schauman ja Porvoon valtiopäivät · Porvoon valtiopäivät ja Suomen historian aikajana ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Eugen Schauman ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomen historian aikajana ·
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Eugen Schauman ja Suomen sota · Suomen historian aikajana ja Suomen sota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Eugen Schauman ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suuri adressi
Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.
Eugen Schauman ja Suuri adressi · Suomen historian aikajana ja Suuri adressi ·
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Eugen Schauman ja Tukholma · Suomen historian aikajana ja Tukholma ·
Uudenmaan maakunta
Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.
Eugen Schauman ja Uudenmaan maakunta · Suomen historian aikajana ja Uudenmaan maakunta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Eugen Schauman ja Venäjän kieli · Suomen historian aikajana ja Venäjän kieli ·
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Eugen Schauman ja Yleisradio · Suomen historian aikajana ja Yleisradio ·
16. kesäkuuta
16.
16. kesäkuuta ja Eugen Schauman · 16. kesäkuuta ja Suomen historian aikajana ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana
- Yhtäläisyyksiä Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana
Vertailu Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana
Eugen Schauman on 100 suhteet, kun taas Suomen historian aikajana on 1264. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 1.32% = 18 / (100 + 1264).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eugen Schauman ja Suomen historian aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
