Sisällysluettelo
119 suhteet: Abortti, Agnolo Bronzino, Alfred J. Ayer, Allegoria, Altruismi, Analyyttinen filosofia, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikan kulttuuri, Antirealismi, Arete, Aristoteles, Arthur Schopenhauer, Arvo, Arvoteoria, Asevelvollisuus, Bertrand Russell, Bioetiikka, Biosentrismi, Charles Stevenson, David Gauthier, David Hume, Deskriptiivinen etiikka, Dialektiikka, Egoismi, Eläinten oikeudet, Elizabeth Anscombe, Emotivismi, Empiirinen tutkimus, Epikurolaisuus, Esisokraatikot, Eudaimonismi, Eutanasia, Filosofia, Francis Hutcheson, Friedrich Nietzsche, Fysiikka, G. E. Moore, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Hedonismi, Hellenistinen filosofia, Humen giljotiini, Hyvä elämä, Hyvä elämä ja oikea käytös, Hyve, Hyve-etiikka, Ihmiskeskeisyys, Ihmisoikeudet, Immanuel Kant, Individualismi, Itseisarvo (etiikka), ... Laajenna indeksi (69 lisää) »
Abortti
Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman alkion tai sikiön kuolemaan ja jossa alkion tai sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeytystä.
Katsoa Etiikka ja Abortti
Agnolo Bronzino
National Galleryn kokoelmissa. Agnolo di Comiso ”Bronzino” (17. marraskuuta 1503 – 23. marraskuuta 1572) oli italialainen manieristitaiteilija.
Katsoa Etiikka ja Agnolo Bronzino
Alfred J. Ayer
Alfred Jules Ayer oli brittiläinen filosofi, joka tunnetaan loogisen positivismin kannattajana erityisesti teoksissaan Language, Truth and Logic (1936) ja The Problem of Knowledge (1956).
Katsoa Etiikka ja Alfred J. Ayer
Allegoria
Tizian, ''Harkitsevuuden allegoria'' 1565. Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (susi, leijona, koira) edustaa viisauden asteita. Allegoria (kreikan sanoista ἄλλος ’toinen, muu’ ja ἀγορεύειν ’puhua julkisesti’) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella.
Katsoa Etiikka ja Allegoria
Altruismi
Almujen antaminen köyhille on perinteinen esimerkki altruismista. Jacques-Louis Davidin maalaus. Altruismi (”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle.
Katsoa Etiikka ja Altruismi
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Katsoa Etiikka ja Analyyttinen filosofia
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Katsoa Etiikka ja Antiikin filosofia
Antiikin Kreikan kulttuuri
Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.
Katsoa Etiikka ja Antiikin Kreikan kulttuuri
Antirealismi
Antirealismi on filosofian käsite, joka viittaa ontologiassa ja tietoteoriassa todellisuuden tai sitä koskevan tiedon kiistämiseen ja etiikassa käsitykseen, jonka mukaan ei ole olemassa moraalisia tosiasioita.
Katsoa Etiikka ja Antirealismi
Arete
Aretē ("hyve") oli keskeinen käsite antiikin kreikkalaisessa kulttuurissa ja filosofiassa.
Katsoa Etiikka ja Arete
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Katsoa Etiikka ja Aristoteles
Arthur Schopenhauer
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.
Katsoa Etiikka ja Arthur Schopenhauer
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Katsoa Etiikka ja Arvo
Arvoteoria
Arvoteoria (arvo-oppi, arvofilosofia, aksiologia) on filosofian osa-alue, joka tutkii arvoja.
Katsoa Etiikka ja Arvoteoria
Asevelvollisuus
Ei tietoa Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta.
Katsoa Etiikka ja Asevelvollisuus
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Katsoa Etiikka ja Bertrand Russell
Bioetiikka
Bioetiikka on etiikan, erityisesti soveltavan etiikan haara, joka tutkii terveydenhuollon sekä lääke- ja biotieteiden yhteydessä esiintyviä eettisiä kysymyksiä.
Katsoa Etiikka ja Bioetiikka
Biosentrismi
Samanarvoiset Biosentrismi (kreikan sanoista βίος ’elämä’ ja κέντρον ’keskus’) on poliittinen ja ympäristöfilosofinen näkemys, jonka mukaan kaikki elämä on yhtä arvokasta.
Katsoa Etiikka ja Biosentrismi
Charles Stevenson
Charles Leslie Stevenson (1908-1979) oli yhdysvaltalainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi, joka tunnetaan ennen kaikkea etiikan ja estetiikan tutkimuksistaan.
Katsoa Etiikka ja Charles Stevenson
David Gauthier
David Gauthier (1932 Toronto – 9. marraskuuta 2023) oli kanadalainen filosofi, joka keskittyi moraalifilosofiaan.
Katsoa Etiikka ja David Gauthier
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Katsoa Etiikka ja David Hume
Deskriptiivinen etiikka
Deskriptiivinen etiikka eli kuvaileva etiikka on yksi etiikan osa-alueista, joka kuvailee moraalisia instituutioita ja moraaliteorioita sekä arvioi niiden sisäistä perusteltavuutta.
Katsoa Etiikka ja Deskriptiivinen etiikka
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Katsoa Etiikka ja Dialektiikka
Egoismi
Egoismi, oman itsensä korostaminen, viittaa seuraaviin asioihin.
Katsoa Etiikka ja Egoismi
Eläinten oikeudet
Mies ja apina Eläinten oikeudet on käsitys, jonka mukaan eläinten intressit, kuten intressi välttää kärsimystä, pitäisi ottaa huomioon yhtä vakavasti kuin ihmisten intressit.
Katsoa Etiikka ja Eläinten oikeudet
Elizabeth Anscombe
Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe (18. maaliskuuta 1919 – 5. tammikuuta 2001) oli brittiläinen analyyttiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Katsoa Etiikka ja Elizabeth Anscombe
Emotivismi
Emotionismi tai emotivismi on filosofisen etiikan suuntaus, jonka mukaan henkilö toimii oikein, jos hän seuraa valinnoissaan tunteitaan.
Katsoa Etiikka ja Emotivismi
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.
Katsoa Etiikka ja Empiirinen tutkimus
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta.
Katsoa Etiikka ja Epikurolaisuus
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Katsoa Etiikka ja Esisokraatikot
Eudaimonismi
Eudaimonismi (kreikan sanasta eudaimonia eli onni) eli onnellisuusoppi on etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.
Katsoa Etiikka ja Eudaimonismi
Eutanasia
Kieli.
Katsoa Etiikka ja Eutanasia
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Katsoa Etiikka ja Filosofia
Francis Hutcheson
Francis Hutcheson. Allan Ramsayn maalaama muotokuva noin vuodelta 1745. Francis Hutcheson (8. elokuuta 1694 – 8. elokuuta 1746) oli irlantilainen filosofi, joka oli yksi skotlantilaisen valistuksen perustajista ja David Humen opettaja.
Katsoa Etiikka ja Francis Hutcheson
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Katsoa Etiikka ja Friedrich Nietzsche
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Katsoa Etiikka ja Fysiikka
G. E. Moore
G. E. Moore (1914). George Edward Moore, usein G. E. Moore (4. marraskuuta 1873 – 24. lokakuuta 1958), oli aikansa tunnetuimpia englantilaisia filosofeja.
Katsoa Etiikka ja G. E. Moore
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Katsoa Etiikka ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Hedonismi
Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, jonka mukaan keskeisiä ja tavoiteltavia ovat nautinto ja mielihyvä.
Katsoa Etiikka ja Hedonismi
Hellenistinen filosofia
Hellenistinen filosofia käsittää antiikin filosofian aikakauden, joka alkoi Aristoteleen jälkeisistä filosofeista (noin vuodesta 300 eaa.) ja päättyi Rooman keisariaikaan ja uusplatonismin syntyyn.
Katsoa Etiikka ja Hellenistinen filosofia
Humen giljotiini
David Hume Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä.
Katsoa Etiikka ja Humen giljotiini
Hyvä elämä
Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.
Katsoa Etiikka ja Hyvä elämä
Hyvä elämä ja oikea käytös
Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan on Matti Häyryn vuonna 2002 ilmestynyt etiikan oppikirja.
Katsoa Etiikka ja Hyvä elämä ja oikea käytös
Hyve
Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.
Katsoa Etiikka ja Hyve
Hyve-etiikka
Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.
Katsoa Etiikka ja Hyve-etiikka
Ihmiskeskeisyys
Ihmiskeskeisyys eli antroposentrismi (Ihmiskeskeisyys on monen länsimaisen uskonnon ja filosofian perususkomus. Ajattelutavan juuret on nähty Raamatun luomiskertomuksessa, jossa ihminen luodaan Jumalan kuvaksi valtaamaan maan ja hallitsemaan muita olentoja. Tämä käsitys esiintyy paitsi juutalaisessa ja kristillisessä teologiassa, myös Aristoteleen Politiikassa ja Immanuel Kantin moraalifilosofiassa.
Katsoa Etiikka ja Ihmiskeskeisyys
Ihmisoikeudet
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.
Katsoa Etiikka ja Ihmisoikeudet
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Katsoa Etiikka ja Immanuel Kant
Individualismi
Individualismi (joka tunnustaa yksilön itsemääräämisoikeuden ja maksimaalisesti rajoittamattomat oikeudet yhteiskunnassa. Maailma hahmotetaan yksilökeskeisesti, ja yksilön itsekkyyttä puolustetaan. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen.
Katsoa Etiikka ja Individualismi
Itseisarvo (etiikka)
Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse eikä voida perustella muilla arvoilla.
Katsoa Etiikka ja Itseisarvo (etiikka)
Jeremy Bentham
Jeremy Bentham (IPA) (15. helmikuuta 1748 Spitalfields, Lontoo – 6. kesäkuuta 1832 Spitalfields, Lontoo) oli englantilainen valistusfilosofi, juristi ja uudistaja.
Katsoa Etiikka ja Jeremy Bentham
John Rawls
John Rawls (21. helmikuuta 1921 – 24. marraskuuta 2002) oli yhdysvaltalainen filosofi ja Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professori.
Katsoa Etiikka ja John Rawls
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Katsoa Etiikka ja John Stuart Mill
Kardinaalihyveet
''Neljä kardinaalihyvettä'', piirustus tanssiesityksestä Ballet comique de la reine (1582). Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko inhimillisyys.
Katsoa Etiikka ja Kardinaalihyveet
Kasuistiikka
Kasuistiikka eli tapauskohtainen etiikka on yksi soveltavan etiikan muoto.
Katsoa Etiikka ja Kasuistiikka
Kategorinen imperatiivi
Kategorinen imperatiivi eli ehdoton käskylause on Immanuel Kantin kuuluisa velvollisuuseettinen moraalikäsitys.
Katsoa Etiikka ja Kategorinen imperatiivi
Käsite
Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.
Katsoa Etiikka ja Käsite
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Etiikka ja Keskiaika
Kloonaus
Kloonaus tarkoittaa yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa.
Katsoa Etiikka ja Kloonaus
Kollektivismi
Kollektivismi on yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella.
Katsoa Etiikka ja Kollektivismi
Kristillinen etiikka
Kristillinen etiikka on yleisnimitys kristinuskon piirissä vallitseville eettisille käsityksille.
Katsoa Etiikka ja Kristillinen etiikka
Kyynikot
Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Katsoa Etiikka ja Kyynikot
Lääketieteen etiikka
Lääketieteen etiikka käsittelee sitä, mitkä ovat lääketieteen arvot ja periaatteet ja miten lääketieteessä voidaan tehdä eettisesti kestäviä valintoja.
Katsoa Etiikka ja Lääketieteen etiikka
Libertarismi
Libertarismi (adj. ”libertaari(nen)”, kannattaja myös ”libertaari” tai ”libertaristi”) tarkoittaa niitä poliittisen filosofian ja talousfilosofian suuntauksia, jossa vapaus asetetaan ihmisen toiminnan korkeimmaksi tai tärkeimmäksi päämääräksi.
Katsoa Etiikka ja Libertarismi
Liike-elämän etiikka
Liike-elämän etiikka on osa soveltavaa etiikkaa.
Katsoa Etiikka ja Liike-elämän etiikka
Lordi Shaftesbury
Lordi Shaftesbury Lordi Shaftesbury (Shaftesburyn kolmas jaarli, Anthony Ashley Cooper) (26. helmikuuta 1671 – 4. helmikuuta 1713) oli valistusajan englantilainen moraalifilosofi, poliitikko ja esteetikko.
Katsoa Etiikka ja Lordi Shaftesbury
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Etiikka ja Luonnonfilosofia
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Katsoa Etiikka ja Mannermainen filosofia
Markku Oksanen
Markku Oksanen (s. 1966) on suomalainen filosofi.
Katsoa Etiikka ja Markku Oksanen
Metaetiikka
Metaetiikka on etiikan osa-alue, joka tutkii moraalisten käsitysten luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä eettisten käsitteiden alkuperää ja merkitystä.
Katsoa Etiikka ja Metaetiikka
Mielihyvä
Hyvä juoma ja musiikki ovat yleisiä mielihyvän lähteitä. Mielihyvä on mieluisuuden, tyytyväisyyden ja ilon tunne.
Katsoa Etiikka ja Mielihyvä
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Katsoa Etiikka ja Moraali
Moraalifilosofia (kirja)
Moraalifilosofia on Timo Airaksisen kirjoittama etiikan teorioiden oppikirja vuodelta 1987.
Katsoa Etiikka ja Moraalifilosofia (kirja)
Moraalinen agentti
Moraalinen agentti eli moraalisesti vastuullinen toimija on eettinen käsite, jolla tarkoitetaan toimijaa, joka ymmärtää, että on olemassa muita toimijoita ja että hänen toimintansa vaikuttaa muihin toimijoihin.
Katsoa Etiikka ja Moraalinen agentti
Moraalinen realismi
Moraalinen realismi eli eettinen realismi on metaeettinen näkemys, jonka mukaan objektiivinen moraali on olemassa moraalisista agenteista riippumatta.
Katsoa Etiikka ja Moraalinen realismi
Moraalinen subjektivismi
Moraalinen subjektivismi katsoo, että moraaliset arvot syntyvät inhimillisistä tunteista, tarpeista ja toiveista.
Katsoa Etiikka ja Moraalinen subjektivismi
Moraalinen universalismi
Ihmisoikeusetiikka eli moraalinen universalismi on humanistinen näkemys, jonka mukaan jo nyt on löydettävissä kaikille (järkeville) moraalisille järjestelmille suurin yhteinen nimittäjä, vaikkei absoluuttisen moraalin sisällöstä ikinä päästäisi yhteisymmärrykseen.
Katsoa Etiikka ja Moraalinen universalismi
Moraalipsykologia
Moraalipsykologia on tieteenala, joka tutkii sitä, kuinka mieli tekee moraalisia päätöksiä.
Katsoa Etiikka ja Moraalipsykologia
Naturalistinen virhepäätelmä
Naturalistinen virhepäätelmä on useiden filosofien virheellisenä pitämä päättely, joka liittyy moraalisen hyvän luonteeseen.
Katsoa Etiikka ja Naturalistinen virhepäätelmä
Nikomakhoksen etiikka
Nikomakhoksen etiikka on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin.
Katsoa Etiikka ja Nikomakhoksen etiikka
Normatiivinen etiikka
Normatiivinen etiikka on filosofisen etiikan osa-alue, joka tutkii eettisiä normeja.
Katsoa Etiikka ja Normatiivinen etiikka
Normi
Normi ('kulmamitta, ohje, sääntö') tarkoittaa mm.
Katsoa Etiikka ja Normi
Normi (filosofia)
Normilla tarkoitetaan etiikassa ja muussa filosofiassa sääntöä tai ohjetta, joka määrittää sen, mikä on luvallista ja mikä ei.
Katsoa Etiikka ja Normi (filosofia)
Oikeudenmukaisuusteoria
Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice, 1971) on John Rawlsin kirja, jossa hän esitti teorian sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.
Katsoa Etiikka ja Oikeudenmukaisuusteoria
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Katsoa Etiikka ja Ontologia
Philippa Foot
Philippa Ruth Foot (o.s. Bosanquet, 3. lokakuuta 1920 – 3. lokakuuta 2010) oli brittiläinen analyyttiseen suuntaukseen kuuluva filosofi, joka tunnettiin ennen kaikkea eetikkona.
Katsoa Etiikka ja Philippa Foot
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Katsoa Etiikka ja Platon
Politiikan tutkimus
pienoiskuva Politiikan tutkimus eli politologia eli yleinen valtio-oppi on poliittisia ilmiöitä tutkiva tieteenhaara.
Katsoa Etiikka ja Politiikan tutkimus
R. M. Hare
Richard Mervyn Hare (21. maaliskuuta 1919 – 29. tammikuuta 2002) oli englantilainen analyyttiseen suuntaukseen kuulunut filosofi, joka toimi moraalifilosofian professorina Oxfordin yliopistossa vuosina 1966–1983 ja opetti tämän jälkeen Floridan yliopistossa.
Katsoa Etiikka ja R. M. Hare
Ralph Cudworth
Ralph Cudworth Ralph Cudworth (1617 – 26. kesäkuuta 1688) oli englantilainen filosofi, joka oli niin sanottujen Cambridgen platonistien johtohahmoja.
Katsoa Etiikka ja Ralph Cudworth
Rationalismi
Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.
Katsoa Etiikka ja Rationalismi
Robert Nozick
Robert Nozick vuonna 1977. Robert Nozick (16. marraskuuta 1938 New York – 23. tammikuuta 2002 Cambridge, Massachusetts) oli amerikanjuutalainen filosofi ja Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professori.
Katsoa Etiikka ja Robert Nozick
Rohkeus
Rohkeus on uskallus tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai uhkailusta.
Katsoa Etiikka ja Rohkeus
Ronald Dworkin
Ronald Myles Dworkin (11. joulukuuta 1931 Providence, Rhode Island – 14. helmikuuta 2013 Lontoo) oli yhdysvaltalainen oikeus- ja yhteiskuntafilosofiHerne 2012, s. 141.
Katsoa Etiikka ja Ronald Dworkin
Rosalind Hursthouse
Rosalind Hursthouse Rosalind Hursthouse on moraalifilosofi, joka tunnetaan työstään uusaristoteelisen hyve-etiikan alalla.
Katsoa Etiikka ja Rosalind Hursthouse
Samuel Clarke
Samuel Clarke Samuel Clarke (11. lokakuuta 1675 – 17. toukokuuta 1729) oli englantilainen filosofi.
Katsoa Etiikka ja Samuel Clarke
Seurausetiikka
Seurausetiikan (tarkoitusperäetiikan, seuraamusetiikan, teleologisen etiikan, konsekventialismin) mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan.
Katsoa Etiikka ja Seurausetiikka
Sofismi
Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.
Katsoa Etiikka ja Sofismi
Sokraattinen dialogi
Sokraattiset dialogit (tai, Sôkratikoi (dia)logoi, ”keskustelut Sokrateen kanssa”) ovat antiikin Kreikassa 400- ja 300-lukujen eaa.
Katsoa Etiikka ja Sokraattinen dialogi
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Katsoa Etiikka ja Sokrates
Sopimusetiikka
Sopimusetiikalla tarkoitetaan yhteisössä vallitsevia oikeuksia, jotka ajatellaan tulevan vahvistetuksi kuvitteellisella, yleensä sanattomalla sopimuksella.
Katsoa Etiikka ja Sopimusetiikka
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Katsoa Etiikka ja Sosiologia
Soveltava etiikka
Soveltava etiikka on filosofisen etiikan osa-alue, joka pyrkii soveltamaan ”teoreettista” etiikkaa, kuten utilitarismia, yhteiskuntasopimusteorioita tai velvollisuusetiikkaa, tosielämän ongelmiin.
Katsoa Etiikka ja Soveltava etiikka
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Katsoa Etiikka ja Stoalaisuus
Sympatia
Sympatia (kreikan sanasta sympátheia, myötätunteminen) tai myötätunto tarkoittaa toisen henkilön mielihyvän kokemista omana mielihyvänä (myötäilo) tai tuskan ja mielipahan tuntemista mielipahana.
Katsoa Etiikka ja Sympatia
Taloustiede
Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.
Katsoa Etiikka ja Taloustiede
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä.
Katsoa Etiikka ja Teleologia
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Katsoa Etiikka ja Teoria
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Katsoa Etiikka ja Thomas Hobbes
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Katsoa Etiikka ja Tietoteoria
Tilanne-etiikka
Tilanne-etiikka on etiikan teoria, jossa teon oikeus tai vääryys arvioidaan tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Katsoa Etiikka ja Tilanne-etiikka
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Katsoa Etiikka ja Tuomas Akvinolainen
Tutkimusetiikka
Tutkimusetiikka on tiedettä tekevän tutkijan ammattietiikka, jonka tarkoituksena on pitää tutkimus ammattitaitoisesti toteutettuna, laadukkaana, luotettavana, avoimena ja rehellisenä sekä se, että tutkimus on todennettu ja että tutkimus on toistettavissa.
Katsoa Etiikka ja Tutkimusetiikka
Utilitarismi
Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella.
Katsoa Etiikka ja Utilitarismi
Uusaristotelismi
Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.
Katsoa Etiikka ja Uusaristotelismi
Välineellinen arvo
Välineellinen arvo voi olla sekä fyysisen objektin että abstraktin objektin arvo, ei itseisarvo vaan keino saavuttaa jotain muuta.
Katsoa Etiikka ja Välineellinen arvo
Velvollisuusetiikka
Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (Olson, Robert G.: Deontological Ethics. Teoksessa Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein. Toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta.
Katsoa Etiikka ja Velvollisuusetiikka
Yhteiskuntatiede
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.
Katsoa Etiikka ja Yhteiskuntatiede
Ympäristöetiikka
Ympäristöetiikka on 1960-luvulta asti kehittynyt ympäristöfilosofian ja soveltavan etiikan osa-alue, joka käsittelee ihmisten ja luonnon suhteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Katsoa Etiikka ja Ympäristöetiikka
Tunnetaan myös nimellä Eettinen ajattelu, Etiikan filosofia, Etiikan historia, Etiikan perusteoriat, Filosofinen etiikka, Humaaninen etiikka, Moraaliajattelu, Moraalianalyysi, Moraalifilosofi, Moraalifilosofia, Moraalitutkimus, Siveysajattelu, Siveysoppi, Teoreettinen etiikka, Tieteellinen etiikka.