Yhtäläisyyksiä Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Affrikaatta, Aikamuoto, Frikatiivi, Hantin kieli, Imperatiivi, Indikatiivi, Kieliopillinen luku, Konsonantti, Liudennus, Mansin kieli, Mokšan kieli, Mordvalaiset kielet, Nominatiivi, Nomini, Sija, Subjunktiivi, Tapaluokka, Unkarin kieli, Uralilaiset kielet, Venäjän kieli, Verbi, Vokaali.
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Affrikaatta ja Ersän kieli · Affrikaatta ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Ersän kieli · Aikamuoto ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Ersän kieli ja Frikatiivi · Frikatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Ersän kieli ja Hantin kieli · Hantin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Ersän kieli ja Imperatiivi · Imperatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Ersän kieli ja Indikatiivi · Indikatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Ersän kieli ja Kieliopillinen luku · Kieliopillinen luku ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Ersän kieli ja Konsonantti · Konsonantti ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Ersän kieli ja Liudennus · Liudennus ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Ersän kieli ja Mansin kieli · Mansin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Mokšan kieli
Mokša on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.
Ersän kieli ja Mokšan kieli · Mokšan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Ersän kieli ja Mordvalaiset kielet · Mordvalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Ersän kieli ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Ersän kieli ja Nomini · Nomini ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Ersän kieli ja Sija · Sija ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Ersän kieli ja Subjunktiivi · Subjunktiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Ersän kieli ja Tapaluokka · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Tapaluokka ·
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Ersän kieli ja Unkarin kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Unkarin kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Ersän kieli ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Ersän kieli ja Venäjän kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjän kieli ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Ersän kieli ja Verbi · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Ersän kieli ja Vokaali · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaali ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Vertailu Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Ersän kieli on 67 suhteet, kun taas Suomalais-ugrilaiset kielet on 83. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 14.67% = 22 / (67 + 83).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ersän kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: