Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Elämä ja Maa
Elämä ja Maa on 26 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akselin kaltevuus, Alkueläimet, Asteroidi, Aurinko, Devonikausi, Dinosaurukset, Happi, Ihminen, Kädelliset, Kilpikonnat, Krokotiilit, Kuu, Mars, Monisoluinen eliö, Nisäkkäät, Otsonikerros, Paleotsooinen maailmankausi, Pangea, Pii (alkuaine), Proterotsooinen aioni, Sammakkoeläimet, Selkärangattomat, Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke, Triaskausi, Typpi, Vuorovesi.
Akselin kaltevuus
Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.
Akselin kaltevuus ja Elämä · Akselin kaltevuus ja Maa ·
Alkueläimet
harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.
Alkueläimet ja Elämä · Alkueläimet ja Maa ·
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Asteroidi ja Elämä · Asteroidi ja Maa ·
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Aurinko ja Elämä · Aurinko ja Maa ·
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Devonikausi ja Elämä · Devonikausi ja Maa ·
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Dinosaurukset ja Elämä · Dinosaurukset ja Maa ·
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Elämä ja Happi · Happi ja Maa ·
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Elämä ja Ihminen · Ihminen ja Maa ·
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Elämä ja Kädelliset · Kädelliset ja Maa ·
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Elämä ja Kilpikonnat · Kilpikonnat ja Maa ·
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Elämä ja Krokotiilit · Krokotiilit ja Maa ·
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Elämä ja Monisoluinen eliö · Maa ja Monisoluinen eliö ·
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Elämä ja Nisäkkäät · Maa ja Nisäkkäät ·
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Elämä ja Otsonikerros · Maa ja Otsonikerros ·
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Elämä ja Paleotsooinen maailmankausi · Maa ja Paleotsooinen maailmankausi ·
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Elämä ja Pangea · Maa ja Pangea ·
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Elämä ja Pii (alkuaine) · Maa ja Pii (alkuaine) ·
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Elämä ja Proterotsooinen aioni · Maa ja Proterotsooinen aioni ·
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Elämä ja Sammakkoeläimet · Maa ja Sammakkoeläimet ·
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Elämä ja Selkärangattomat · Maa ja Selkärangattomat ·
Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke
jättiläisplaneetan elinkelpoisesta kuusta, joka on meidän tuntemiamme kuita suurempi. Kuussa on nestemäistä vettä ja sopivan viileää, joten se soveltuu elämälle. Kuun keskusplaneetta näkyy kuun taivaalla valtavan suurena. Jättiläisplaneetan suuren kuun elinkelpoisuutta saattaa häiritä jättiläisen voimakkaaseen magneettikenttään vangiksi jäänyt protonisäteily. Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke (elinkelpoinen vyöhyke, elämänvyöhyke, elokehä, ekosfääri) on Aurinkoa tai muuta tähteä ympäröivä vyöhyke, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseen.
Elämä ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke · Maa ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke ·
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Elämä ja Triaskausi · Maa ja Triaskausi ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Elämä ja Typpi · Maa ja Typpi ·
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Elämä ja Maa
- Mitä heillä on yhteistä Elämä ja Maa
- Yhtäläisyyksiä Elämä ja Maa
Vertailu Elämä ja Maa
Elämä on 183 suhteet, kun taas Maa on 136. niillä on yhteistä 26, Jaccard'in indeksi on 8.15% = 26 / (183 + 136).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Elämä ja Maa. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
