Egyptin historia ja Faijumin keidas

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Egyptin historia ja Faijumin keidas

Egyptin historia vs. Faijumin keidas

Egyptiläinen esine Istanbulin arkeologisessa museossa. Egyptin historia on maailman pisimpiä. Paikallista maisemaa. Faijumin keidas (Waḥet al-Fayyūm) on maantieteellinen alue Egyptiin kuuluvalla Libyan aavikolla.

Arabit

Arabit ovat suuri seemiläinen etninen ryhmä.

Arabit ja Egyptin historia · Arabit ja Faijumin keidas · Katso lisää »

Egypti

Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.

Egypti ja Egyptin historia · Egypti ja Faijumin keidas · Katso lisää »

Egyptin muslimivalloitus

Egyptin muslimivalloitus tai arabivalloitus tapahtui suunnilleen vuosina 639–642.

Egyptin historia ja Egyptin muslimivalloitus · Egyptin muslimivalloitus ja Faijumin keidas · Katso lisää »

Egyptologia

Jean-François Champollion, joka tulkitsi hieroglyfit. Egyptologia on muinaisen Egyptin ja egyptiläisten esineiden tutkintaan keskittynyt arkeologian ja historiantutkimuksen alahaara.

Egyptin historia ja Egyptologia · Egyptologia ja Faijumin keidas · Katso lisää »

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.

Egyptin historia ja Hellenismi · Faijumin keidas ja Hellenismi · Katso lisää »

Keskivaltakunta

Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta oli muinaisen Egyptin kausi 2055–1650 eaa., tai noin 2055–1786 eaa.) jolloin maa oli yhtenäinen ja kukoisti. Keskivaltakunnan perusti eteläisen Ylä-Egyptin Theban faarao Mentuhetep (Mentuhotep) II, joka valtasi Herakleiopoliin hallitseman Ala-Egyptin. Keskivaltakunnan aikana oli useita Amenemhat- ja Sesostris-nimisiä kuninkaita. Kultakaivoksia sisältävä Nubia vallattiin 2. kataraktille asti. Egyptin joukot kävivät sotia Palestiinassa, ja egyptiläiset vaihtoivat lahjoja esimerkiksi Syyrian hovien kanssa. Kauden lopulla kuivatettiin Faijumin alue, jolloin saatiin runsaasti uutta viljelymaata. Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta, joka kattoi 11.–14. dynastiat, alkoi aikana, jolloin Egypti yhdistyi hajanaisen ensimmäisen välikauden jälkeen. Ala-Egyptissä vallitsi Herakleiopoliin dynastia. Kauden alussa 11. dynastia taisteli Herakleiopolista vastaan, ja Egyptissä kärsittiin jatkuvasti nälkää. Koptoksen kanssa liittoutunut Intef I -niminen Theban valtias ajoi Herakleiopoliin ryöstelevän kuninkaan Anhitifin joukot pois mailtaan. Seuraavat Intefit taistelivat edelleen Herakleiopolista vastaan, ja Mentuhotep II (2061–2010 eaa.) kukisti Herakleiopoliksen ja yhdisti maan. Thebasta tuli pääkaupunki ja maa kukoisti. Mentuhotep II:n aikana maassa vallitsi vielä välikauden tila ja nälänhätä, ja Mentuhotep IV:n aikana lääninruhtinaat kapinoivat. Mentuhotep IV:n jälkeen valtaan nousi Amenemhat I, joka lienee ollut Mentuhotepin suurvisiiri. Hän perusti Egyptin 12. dynastian. Amenemhat siirsi pääkaupunkinsa El Lishtiin lähelle Memfistä, koska aikaisemman pääkaupungin Theban seuduilla oli levotonta. Amenemhat antoi lääninruhtinaille jonkinlaisen itsehallinnon. Amenemhatin poika Sesostris I (Senwoseret, Senuseret) rakennutti ainoan keskivaltakunnan ajalta säilyneen temppelin Karnakiin. Egyptin joukot etenivät Nubiaan Niilin 2. kataraktille. Sesostris III 1878–1840 eaa. valloitti lopulta Nubian (egyptiksi Kush, asukkaat nehesiju), josta saatiin kultaa. Mutta Nubian pitäminen ei käynyt ilman taisteluja. Nubiassa, Dongolan alueella Egyptin ulkopuolella, kukoisti Kerma-kulttuuri, jossa uhrattiin ihmisiä. Egyptiläiset olivat aktiivisia Palestiinassa ja Etelä-Syyriassa, joita kutsuttiin nimellä Retjenu. Retjenulaiset sotivat usein keskenään ja kapinoivat Egyptiä vastaan. Egyptillä oli yhteyksiä muun muassa Kreetaan, Vähään-Aasiaan, Syyriaan ja Palestiinaan päätellen egyptiläisistä esineistä, joita on löytynyt mainituilta alueita. Esineet päätyivät ulkomaille esimerkiksi lahjanvaihdon kautta. Sotimisen ohella Egypti harjoitti myös diplomatiaa. Sesostris III uudisti hallintoa. Paikalliset ylimykset menettivät valtansa, ja heidät korvasi kuninkaalle alamainen hierarkkinen järjestelmä, jossa maa oli jaettu neljään hallintoalueeseen. Encyclopedia Britannica Virkamiehistä ja käsityöläisistä syntyi keskiluokka. Faijumin aluetta kuivatettiin viljeltäväksi. Keskivaltakunta oli mahtavimmillaan Amenemhet III:n valtakaudella 1842–1797 eaa. Egypti hajaantui poliittisesti 12. dynastian viimeisen hallitsijan, kuningatar Sebeknefrun hallitessa maata. Sebeknefru oli Egyptin ensimmäinen naispuolinen hallitsija. Keskivaltakunnan aikana 12. dynastian kuninkaat alkoivat rakennuttaa jälleen pyramideja. Pyramidit tehtiin suurimmaksi osaksi savitiilestä, vain pyramidin ulkopuoli oli tehty kivestä, joka on vuosisatojen kuluessa rapistunut. Keskivaltakunnan pyramidit olivat huomattavasti pienempiä kuin vanhan valtakunnan aikaiset. Keskivaltakunnan ajalla Egyptin taide ja kirjoitustaito saavuttivat uuden huipennuksen. Yksi maailman ensimmäisistä kaunokirjoituksista Sinuhen tarina kirjoitettiin keskivaltakunnan aikana. Niilin suistossa kapinoitiin hajanaisen 13. dynastian aikana, jolloin syntyi kilpaileva 14. dynastia. Pian tämän jälkeen saapuivat hyksot Palestiinan suunnasta valloittamaan maan.

Egyptin historia ja Keskivaltakunta · Faijumin keidas ja Keskivaltakunta · Katso lisää »

Muhammad Ali (Egypti)

Muhammad Ali (1769 – 2. elokuuta 1849) oli Osmanien valtakunnan alaisen Egyptin kuvernööri, jonka valtakausi tunnetaan Egyptin lyhyenä alueellisena suurvaltakautena.

Egyptin historia ja Muhammad Ali (Egypti) · Faijumin keidas ja Muhammad Ali (Egypti) · Katso lisää »

Muinainen Egypti

Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.

Egyptin historia ja Muinainen Egypti · Faijumin keidas ja Muinainen Egypti · Katso lisää »

Niili

Niili on Afrikan mantereen koillisosassa virtaava noin 6 650 kilometriä pitkä joki, jota pidetään maailman pisimpänä jokena.

Egyptin historia ja Niili · Faijumin keidas ja Niili · Katso lisää »

Pyramidi

Pyramidi (Ne toimivat faaraoiden hautoina. Egyptin pyramidien ajatus lienee ollut tasoitettu porraspyramidi. Ensimmäiset Egyptin haudat olivat matalia kumpuja. Myöhemmin haudoista tehtiin suorakaiteen muotoisia. Kun useita suorakaiteen muotoisia mastaba-hautoja pinottiin päällekkäin, saatiin pyramidi. Egyptin pyramidien rakennustavasta on monia teorioita, mutta siitä ei ole varmaa tietoa, miten ne on rakennettu. Nykykäsityksen mukaan pyramidit rakennettiin palkkatyövoimalla, ei orjatyöllä.

Egyptin historia ja Pyramidi · Faijumin keidas ja Pyramidi · Katso lisää »

Uusi valtakunta

Tutankhamonin kuolinnaamio. Uudella valtakunnalla tarkoitetaan historioitsija Manethon (270 eaa.) laatimassa luokittelussa muinaisen Egyptin 18.–20.

Egyptin historia ja Uusi valtakunta · Faijumin keidas ja Uusi valtakunta · Katso lisää »