Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Sima (arkkitehtuuri)

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Sima (arkkitehtuuri)

Doorilainen pylväsjärjestelmä vs. Sima (arkkitehtuuri)

pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista. doorilaiseen entablementtiin. Sima (mon.) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa korniisiin ylälaidassa geisonin yläpuolella oleva kattolista ja räystäskouru, jonka tehtävänä oli sadeveden johtaminen pois katolta.

Antiikin Kreikan arkkitehtuuri

Parthenonin temppeli Ateenassa. Antiikin Kreikan arkkitehtuuri on rakennuskulttuuri, joka kukoisti antiikin Kreikan klassisella kaudella 480–330 eaa.

Antiikin Kreikan arkkitehtuuri ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Antiikin Kreikan arkkitehtuuri ja Sima (arkkitehtuuri) · Katso lisää »

Athenen temppeli (Paestum)

Athenen temppeli on antiikin aikainen Athenelle omistettu kreikkalainen temppeli Poseidonian eli roomalaisittain Paestumin kaupungissa Suur-Kreikassa (Magna Graecia) nykyisessä Italiassa.

Athenen temppeli (Paestum) ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Athenen temppeli (Paestum) ja Sima (arkkitehtuuri) · Katso lisää »

Entablementti

Entablementti (Entablementtiin kuuluivat käytännössä lähes kaikki pylväiden päällä ja katon alapuolella olleet osat lukuun ottamatta rakennuksen päätyjen päätykolmioita. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa entablementti, jossa sen osien mittasuhteet olivat suhteessa pylväiden mittasuhteisiin kyseisessä pylväsjärjestelmässä.

Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Entablementti · Entablementti ja Sima (arkkitehtuuri) · Katso lisää »

Korniisi

Korniisi (merkitty kirjaimella ''c'') osana entablementtia. Korniisi (eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ylin, ulkoneva osa. Se sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton alareunan tai päätykolmion ylä- ja alareunan. Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa. doorilaiseen temppeliin. Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Korniisiin kuului kolme osaa, alimpana ollut aluslista, keskellä ollut varsinainen geison eli korona (corona) sekä sen päällä ollut sima eli räystäskouru. Usein korniisilla tarkoitetaan kuitenkin vain geisonia. Korniisissa oli samassa rakennuksessa sekä vaakasuoria että vinoja osia. Vaakasuorat osat kulkivat rakennuksen pitkien sivujen yläreunassa sekä lyhyillä sivuilla päätykolmion alapuolella. Vinot osat seurasivat päätykolmion yläreunoja. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot korniisit olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat korniisit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla vaakasuoran geisonin alapuolella hammaslista.

Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Korniisi · Korniisi ja Sima (arkkitehtuuri) · Katso lisää »

Päätykolmio

Ateenan akatemian päätykolmio, joka on koristeltu veistoksin. Päätykolmio (harvemmin) eli pedimentti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ja kattorakenteiden rajaama kolmiomainen tai harvemmin kaarimainen alue, joka on usein koristeltu veistoksilla.

Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Päätykolmio · Päätykolmio ja Sima (arkkitehtuuri) · Katso lisää »