Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Diffraktio ja Radioaallot

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Diffraktio ja Radioaallot

Diffraktio vs. Radioaallot

tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide. Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.

Yhtäläisyyksiä Diffraktio ja Radioaallot

Diffraktio ja Radioaallot on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aallonpituus, Aalto (fysiikka), Fotoni, Ilmakehä, Infrapunasäteily, Intensiteetti, Laser, Planckin vakio, Rayleigh’n–Jeansin laki, Röntgensäteily, Sähkömagneettinen säteily, Spektri, Taajuus, Ultraviolettisäteily, Valo, Valonnopeus.

Aallonpituus

Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.

Aallonpituus ja Diffraktio · Aallonpituus ja Radioaallot · Katso lisää »

Aalto (fysiikka)

harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.

Aalto (fysiikka) ja Diffraktio · Aalto (fysiikka) ja Radioaallot · Katso lisää »

Fotoni

Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).

Diffraktio ja Fotoni · Fotoni ja Radioaallot · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Diffraktio ja Ilmakehä · Ilmakehä ja Radioaallot · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Diffraktio ja Infrapunasäteily · Infrapunasäteily ja Radioaallot · Katso lisää »

Intensiteetti

Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.

Diffraktio ja Intensiteetti · Intensiteetti ja Radioaallot · Katso lisää »

Laser

6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.

Diffraktio ja Laser · Laser ja Radioaallot · Katso lisää »

Planckin vakio

Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.

Diffraktio ja Planckin vakio · Planckin vakio ja Radioaallot · Katso lisää »

Rayleigh’n–Jeansin laki

Planckin lain mukaista todellista tilannetta. Rayleigh'n-Jeansin lain mukaan säteilyteho kasvaa äärettömäksi lyhyillä aallonpituuksilla, kun taas Planckin lain mukaan se lähestyy nollaa. Rayleigh’n–Jeansin laki on Planckin lain approksimaatio matalilla taajuuksilla.

Diffraktio ja Rayleigh’n–Jeansin laki · Radioaallot ja Rayleigh’n–Jeansin laki · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Diffraktio ja Röntgensäteily · Röntgensäteily ja Radioaallot · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Diffraktio ja Sähkömagneettinen säteily · Radioaallot ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Diffraktio ja Spektri · Radioaallot ja Spektri · Katso lisää »

Taajuus

Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.

Diffraktio ja Taajuus · Radioaallot ja Taajuus · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Diffraktio ja Ultraviolettisäteily · Radioaallot ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.

Diffraktio ja Valo · Radioaallot ja Valo · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Diffraktio ja Valonnopeus · Radioaallot ja Valonnopeus · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Diffraktio ja Radioaallot

Diffraktio on 102 suhteet, kun taas Radioaallot on 90. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 8.33% = 16 / (102 + 90).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Diffraktio ja Radioaallot. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »