Damaskos ja Islamin historia

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Damaskos ja Islamin historia

Damaskos vs. Islamin historia

Damaskos (usein lyhennettynä دمشق, Dimašq, puhekielessä الشام, aš-Šām) on Syyrian pääkaupunki. Islamilainen maailma, tummanvihreällä merkityissä maissa islam on valtauskontona, vaaleammissa vähemmistöuskona. Alueet, joilla vallitsee aavikkoilmasto (keltainen) tai savanni-ilmasto (ruskea) Islamin historia kertoo islamin synnystä ja kehityksestä yhdeksi maailmanuskonnoista sekä islamilaisten valtakuntien kehityksestä.

Abbasidit

Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.

Abbasidit ja Damaskos · Abbasidit ja Islamin historia · Katso lisää »

Aijubidit

Aijubidien valtakunta Saladinin kuollessa vuonna 1193. Aijubidit oli dynastia Egyptin ja Syyrian sulttaaneja vuosina 1174–1250.

Aijubidit ja Damaskos · Aijubidit ja Islamin historia · Katso lisää »

Šiialaisuus

Ali ja hänen poikansa Hasan ja Husain 1800-luvun ihannoidussa persialaisessa muotokuvassa. Šiialaisuus on islamin pienempi päähaara, johon kuuluu noin 10–13 % kaikista muslimeista eli noin 200 miljoonaa, kun islamin pääsuuntaukseen sunnalaisuuteen kuuluu noin 87–90 % muslimeista eli vajaat kaksi miljardia.

Šiialaisuus ja Damaskos · Šiialaisuus ja Islamin historia · Katso lisää »

Bagdad

Bagdad on Irakin ja Bagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitsee Tigris-joen varrella.

Bagdad ja Damaskos · Bagdad ja Islamin historia · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Bysantin valtakunta ja Damaskos · Bysantin valtakunta ja Islamin historia · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Damaskos ja Ensimmäinen maailmansota · Ensimmäinen maailmansota ja Islamin historia · Katso lisää »

Fatimidit

Fatimidit tai fatimidien kalifaatti (arab. لدولة الفاطمية) oli šiiamuslimien dynastia, joka hallitsi suurta osaa Pohjois-Afrikasta vuodesta 910 vuoteen 1171.

Damaskos ja Fatimidit · Fatimidit ja Islamin historia · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Damaskos ja Islam · Islam ja Islamin historia · Katso lisää »

Kalifi

Kalifi on arabiankielinen arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön eli umman johtajana.

Damaskos ja Kalifi · Islamin historia ja Kalifi · Katso lisää »

Madrasa

Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa. Madrasa on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi 'koulua' tai yleensä 'oppilaitosta'.

Damaskos ja Madrasa · Islamin historia ja Madrasa · Katso lisää »

Mamelukit

Mamelukki Alepposta, nykyisen Syyrian alueelta. Mamelukit (’omistettu’, مماليك, mamālīk, ’omistetut’) olivat muslimikalifien, seldžukkien ja aijubidien keskiajalla käyttämiä sotilasorjia, joista tuli ajan myötä voimakas sotilaskasti.

Damaskos ja Mamelukit · Islamin historia ja Mamelukit · Katso lisää »

Muawija I

Hammat Gaderin padon kreikkalainen piirtokirjoitus vuodelta 663. Kirjoituksen ensimmäinen merkki on ristisymboli. Muawija I oli Lähi-idän arabivaltakunnan ensimmäinen arkeologisten lähteiden historialliseksi varmistama hallitsija vuosina 641/661–678/680.

Damaskos ja Muawija I · Islamin historia ja Muawija I · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Damaskos ja Osmanien valtakunta · Islamin historia ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Persia

Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.

Damaskos ja Persia · Islamin historia ja Persia · Katso lisää »

Ristiretket

Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.

Damaskos ja Ristiretket · Islamin historia ja Ristiretket · Katso lisää »

Saladin

Saladin (arabiaksi: صلاح الدين يوسف بن أيوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf ibn Ayyūb, kurdiksi: سهلاحهدین ئهیوبی, Selah'edînê Eyubî, persiaksi: صلاحالدین ایوبی, Salāh-ed-Dīn-e Ayyūbī) (noin 1138 Tikrit – 4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija, joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa.

Damaskos ja Saladin · Islamin historia ja Saladin · Katso lisää »

Seldžukit

Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.

Damaskos ja Seldžukit · Islamin historia ja Seldžukit · Katso lisää »

Sunnalaisuus

Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.

Damaskos ja Sunnalaisuus · Islamin historia ja Sunnalaisuus · Katso lisää »

Umaijadien kalifaatti

Umaijadikalifaatti 740-luvulla juuri ennen abbasidien vallankumousta Umaijadien dynastia (tai الأمويون, al-Umawiyyūn) oli islamilaisen 800-luvulla kirjatun tarinaperinteen mukaan abbasidien vallankumousta edeltänyt, Damaskoksesta käsin arabien valtakuntaa hallinnut arabidynastia vuosina 661–750.

Damaskos ja Umaijadien kalifaatti · Islamin historia ja Umaijadien kalifaatti · Katso lisää »