Sisällysluettelo
125 suhteet: A priori ja a posteriori, Abduktiivinen päättely, Albert Einstein, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Augustus De Morgan, Begriffsschrift, Cambridge, Cambridge (Massachusetts), Carnegie Institution for Science, Charles S. Peircen tieteiden luokittelu, Cogito ergo sum, Deduktiivinen päättely, Diagrammi, Duns Scotus, Edmund Husserl, Ernst Mach, Espanjan kieli, Estetiikka, Etiikka, Evoluutio, Evoluutioteorian historia, Fallibilismi, Falsifiointi, Fenomenologia, Ferdinand de Saussure, Filosofia, Friedrich Schiller, Fundamentalismi (tietoteoria), Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Gottfried Leibniz, Gottlob Frege, Harvardin yliopisto, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Hypnoosi, Immanuel Kant, Indianan yliopisto, Induktiivinen päättely, Intentionaalisuus, Internet Archive, Jatkuvuus, Johann Heinrich Lambert, John Dewey, John Fiske, Johns Hopkinsin yliopisto, Jumalan olemassaolo, Kategoria (filosofia), Kemia, Kvalia, Lee Smolin, ... Laajenna indeksi (75 lisää) »
- Idealistit
- Loogikot
- Pragmatistit
- Semiootikot
- Yhdysvaltalaiset tilastotieteilijät
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Katsoa Charles S. Peirce ja A priori ja a posteriori
Abduktiivinen päättely
Abduktiivinen päättely on ”päättelyä parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen”.
Katsoa Charles S. Peirce ja Abduktiivinen päättely
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Katsoa Charles S. Peirce ja Albert Einstein
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Katsoa Charles S. Peirce ja Aristoteelinen logiikka
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Katsoa Charles S. Peirce ja Aristoteles
Augustus De Morgan
Augustus De Morgan (27. kesäkuuta 1806 Madurai, Intia – 18. maaliskuuta 1871 Lontoo, Englanti) oli brittiläinen matemaatikko ja loogikko.
Katsoa Charles S. Peirce ja Augustus De Morgan
Begriffsschrift
Begriffsschrift: eine der arithmetischen nachgebildete Formelsprache des reinen Denkens (”Käsitekirjoitus: aritmetiikan mukaan rakennettu puhtaan ajattelun formaalinen kieli”) on Gottlob Fregen vuonna 1879 julkaisema lyhyt logiikan alan teos.
Katsoa Charles S. Peirce ja Begriffsschrift
Cambridge
Cambridgen kauppatori. Taustalla yliopiston kirkko, ''Great St Mary's Church''. Takaranta (''The Backs'') vasemmalla. Cambridge (engl.) on noin asukkaan vanha yliopistokaupunki ja hallintopiiri Englannissa, noin 80 kilometriä Lontoosta pohjoiseen.
Katsoa Charles S. Peirce ja Cambridge
Cambridge (Massachusetts)
Cambridge on kaupunki Yhdysvaltojen Massachusettsin osavaltiossa Bostonin metropolialueella.
Katsoa Charles S. Peirce ja Cambridge (Massachusetts)
Carnegie Institution for Science
Carnegie Institution for Science on yhdysvaltalainen tiedejärjestö.
Katsoa Charles S. Peirce ja Carnegie Institution for Science
Charles S. Peircen tieteiden luokittelu
Charles S. Peirce (1839–1914) esitti oman luokittelunsa filosofialle, matematiikalle ja tieteelle.
Katsoa Charles S. Peirce ja Charles S. Peircen tieteiden luokittelu
Cogito ergo sum
René Descartes (1596–1650). ”Cogito, ergo sum” (latinaa: ”ajattelen, siis olen ”) on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi.
Katsoa Charles S. Peirce ja Cogito ergo sum
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Katsoa Charles S. Peirce ja Deduktiivinen päättely
Diagrammi
Kuvan diagrammi havainnollistaa Intian elokuvateollisuuden kielijakaumaa ympyrädiagrammin ja sen "Muut"-sektorista laajennetun ositetun pylväsdiagrammin avulla. Diagrammit ja kaaviot ovat tiedon graafista esittämistä (visualisointia) kaksiulotteisesti tai kolmiulotteisesti.
Katsoa Charles S. Peirce ja Diagrammi
Duns Scotus
Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.
Katsoa Charles S. Peirce ja Duns Scotus
Edmund Husserl
Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja.
Katsoa Charles S. Peirce ja Edmund Husserl
Ernst Mach
Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.
Katsoa Charles S. Peirce ja Ernst Mach
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Charles S. Peirce ja Espanjan kieli
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Estetiikka
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Katsoa Charles S. Peirce ja Etiikka
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Evoluutio
Evoluutioteorian historia
Evoluutioteorian historia on melko pitkä, sillä jo eräät antiikin filosofit arvelivat, että eläimet ovat saattaneet muuttua ajan myötä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Evoluutioteorian historia
Fallibilismi
1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.
Katsoa Charles S. Peirce ja Fallibilismi
Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Falsifiointi
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Fenomenologia
Ferdinand de Saussure
Ferdinand de Saussure. Ferdinand-Mongin de Saussure (26. marraskuuta 1857 Geneve, Geneven kantoni, Sveitsi – 22. helmikuuta 1913 Vufflens-le-Château, Vaud, Sveitsi) oli sveitsiläinen indoeurooppalaisten kielten tutkija, jonka esittämät ajatukset vaikuttivat suuresti kielen tieteellisen tutkimuksen painopisteen muuttumisessa rakenteellisen kuvauksen suuntaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Ferdinand de Saussure
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Filosofia
Friedrich Schiller
Johann Christoph Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller (10. marraskuuta 1759 Marbach am Neckar – 9. toukokuuta 1805 Weimar), oli saksalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja historioitsija.
Katsoa Charles S. Peirce ja Friedrich Schiller
Fundamentalismi (tietoteoria)
Fundamentalismi ((Lammenranta 1993, s. 149–153.
Katsoa Charles S. Peirce ja Fundamentalismi (tietoteoria)
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Katsoa Charles S. Peirce ja Gottfried Leibniz
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Katsoa Charles S. Peirce ja Gottlob Frege
Harvardin yliopisto
Oikeustieteellisen tiedekunnan ''Austin Hall''. Harvardin yliopisto on yhdysvaltalainen yliopisto Cambridgessa lähellä Bostonia Massachusettsin osavaltiossa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Harvardin yliopisto
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.
Katsoa Charles S. Peirce ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Hypnoosi
Hypnoosi on sosiaalinen vuorovaikutustilanne, jonka yhteydessä hypnotisoitavalle annetaan suggestio, jonka päämääränä on tuottaa muutoksia subjektiivisissa kokemuksissa, havainnoissa, aistimuksissa, tunteissa ja/tai käyttäytymisessä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Hypnoosi
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Katsoa Charles S. Peirce ja Immanuel Kant
Indianan yliopisto
Indianan yliopisto on monesta kampusalueesta koostuva julkinen yliopisto Indianassa, Yhdysvalloissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Indianan yliopisto
Induktiivinen päättely
Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.
Katsoa Charles S. Peirce ja Induktiivinen päättely
Intentionaalisuus
Intentionaalisuus on filosofinen termi, jolla tarkoitetaan tietoisuuden kykyä viitata itsensä ulkopuolelle.
Katsoa Charles S. Peirce ja Intentionaalisuus
Internet Archive
Internet Archive on yleishyödyllinen yhteisö ja verkkokirjasto, joka on omistautunut multimedian säilyttämiseen.
Katsoa Charles S. Peirce ja Internet Archive
Jatkuvuus
Jatkuvuus voi viitata;Matematiikassa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Jatkuvuus
Johann Heinrich Lambert
Johann Heinrich Lambert (26. elokuuta 1728, Mülhausen, Elsass, Ranska – 25. syyskuuta 1777, Berliini, Saksa) oli saksalainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja filosofi.
Katsoa Charles S. Peirce ja Johann Heinrich Lambert
John Dewey
John Dewey John Dewey (20. lokakuuta 1859 – 1. kesäkuuta 1952) oli yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, joka mainitaan usein yhtenä maansa 1900-luvun merkittävimmistä kasvatuspsykologeista.
Katsoa Charles S. Peirce ja John Dewey
John Fiske
John Fiske (12. syyskuuta 1939 Bristol, Englanti - 12. heinäkuuta 2021) oli yhdysvaltalainen viestintätutkija ja professori Wisconsinin yliopistossa Madisonissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja John Fiske
Johns Hopkinsin yliopisto
Johns Hopkinsin yliopisto, perustettu vuonna 1876, on yksityinen yliopisto Baltimoressa, Marylandissa Yhdysvalloissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Johns Hopkinsin yliopisto
Jumalan olemassaolo
Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.
Katsoa Charles S. Peirce ja Jumalan olemassaolo
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Kategoria (filosofia)
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Katsoa Charles S. Peirce ja Kemia
Kvalia
Yksi kvalian peruskysymyksistä koskee värien näkemistä. Kvalia (lat.: yks. quale, ”mitä lajia?”; mon. qualia) tarkoittaa mielenfilosofiassa tietoista kokemusta tai aistinsisältöä, eli henkisten tilojen kokemuksellisia eli fenomenaalisia ominaisuuksia.
Katsoa Charles S. Peirce ja Kvalia
Lee Smolin
Lee Smolin Lee Smolin (s. 1955) on yhdysvaltalainen fyysikko.
Katsoa Charles S. Peirce ja Lee Smolin
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Logiikka
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Katsoa Charles S. Peirce ja Looginen empirismi
Lowell (Massachusetts)
Lowell on kaupunki Massachusettsin osavaltion Middlesexin piirikunnassa Yhdysvalloissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Lowell (Massachusetts)
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Katsoa Charles S. Peirce ja Ludwig Wittgenstein
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Katsoa Charles S. Peirce ja Luonnontiede
Mahdolliset maailmat
Mahdollisten maailmojen käsitettä käytetään filosofiassa ja modaalilogiikassa ilmaisemaan modaliteetteja (kuten mahdollisuus, välttämättömyys) koskevia väittämiä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Mahdolliset maailmat
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Mannermainen filosofia
Massachusetts
Massachusetts, virallisesti Massachusettsin yhteisö, on Yhdysvaltain osavaltio, joka sijaitsee koillisrannikolla, Uudeksi-Englanniksi kutsutulla kuusi osavaltiota kattavalla alueella.
Katsoa Charles S. Peirce ja Massachusetts
Matemaattinen logiikka
Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Matemaattinen logiikka
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Katsoa Charles S. Peirce ja Matematiikan filosofia
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Katsoa Charles S. Peirce ja Matematiikka
Merkitys
Merkitys on semiotiikan ja kielifilosofian käyttämä käsite.
Katsoa Charles S. Peirce ja Merkitys
Merkki
Merkki on asia, joka viittaa johonkin toiseen asiaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Merkki
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Katsoa Charles S. Peirce ja Metafysiikka
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Katsoa Charles S. Peirce ja Mielenfilosofia
Mieli ja merkitys
Mieli ja merkitys on Gottlob Fregen tekemä erottelu ilmauksen semanttisen sisällön, eli sen mitä ilmaus merkitsee, suhteen.
Katsoa Charles S. Peirce ja Mieli ja merkitys
Milford (Pennsylvania)
Milford on pieni kaupunki Yhdysvalloissa Piken piirikunnassa Pennsylvaniassa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Milford (Pennsylvania)
New York Post
New York Post on kolmanneksitoista vanhin Yhdysvalloissa julkaistava sanomalehti ja vanhin niistä, jotka ovat ilmestyneet jatkuvasti päivittäin.
Katsoa Charles S. Peirce ja New York Post
Nominalismi
Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota.
Katsoa Charles S. Peirce ja Nominalismi
Normi (filosofia)
Normilla tarkoitetaan etiikassa ja muussa filosofiassa sääntöä tai ohjetta, joka määrittää sen, mikä on luvallista ja mikä ei.
Katsoa Charles S. Peirce ja Normi (filosofia)
Objektiivinen idealismi
Objektiivinen idealismi on ontologinen idealistinen käsitys, jonka mukaan todellisuuden määräävä henkinen perusaines on riippumaton yksilön tietoisuudesta.
Katsoa Charles S. Peirce ja Objektiivinen idealismi
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Ontologia
Panpsykismi
Panpsykismi (kreik. pan 'kaikki' + psykhē 'sielu') on mielenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tietoisuus tai mieli on todellisuuden perustava ominaispiirre, joka on yhtä alkuperäistä tai alkuperäisempää kuin aine ja on olemassa kaikkialla universumissa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Panpsykismi
Panteismi
Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.
Katsoa Charles S. Peirce ja Panteismi
Päättely
Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.
Katsoa Charles S. Peirce ja Päättely
Pennsylvania
Pennsylvania (pennsylvaniansaks. Pennsilfaani), virallisesti Pennsylvanian yhteisö, on Yhdysvaltojen osavaltio ja sijaitsee maan koillisosassa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Pennsylvania
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Katsoa Charles S. Peirce ja Pragmatismi
Predikaattilogiikka
Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Predikaattilogiikka
Psykologian filosofia
Psykologian filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen psykologian teoreettisia perusteita.
Katsoa Charles S. Peirce ja Psykologian filosofia
Puhtaan järjen kritiikki
''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.
Katsoa Charles S. Peirce ja Puhtaan järjen kritiikki
Pyrrhonismi
Pyrrhonismi eli pyrrhonilainen skeptisismi (”Pyrrhonlaiset (skeptikot)”) viittaa antiikin aikaisen skeptisismin suuntaukseen, jonka perusti Ainesidemos ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Pyrrhonismi
Realismi (ontologia)
Ontologinen realismi (myös metafyysinen realismi tai filosofinen realismi) eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on ontologinen näkemys, jonka mukaan on olemassa ulkoinen, havaitsijoista (kuten ihmismielestä) riippumaton todellisuus.
Katsoa Charles S. Peirce ja Realismi (ontologia)
Realismi (tieteenfilosofia)
Tieteellinen realismi on tieteenfilosofinen näkemys, joka korostaa tieteen merkitystä todellisuuden kuvaamisessa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Realismi (tieteenfilosofia)
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Katsoa Charles S. Peirce ja René Descartes
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Katsoa Charles S. Peirce ja Saksalainen idealismi
Satunnaisuus
Satunnaisuus (kreik. tykhe) viittaa tapahtumaan, joka esiintyy ilman ennakoivia syitä, jotka tekisivät sen välttämättömäksi.
Katsoa Charles S. Peirce ja Satunnaisuus
Semantiikka
Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Semantiikka
Semiotiikka
Semiotiikka (’merkitsemistaito’) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Semiotiikka
Simon Newcomb
Simon Newcomb (1835–1909) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Simon Newcomb
Skeptikot
Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Skeptikot
Smithsonian-instituutti
Smithsonian-instituutti (Smithsonian Institution) on Yhdysvaltain valtion rahoittama koulutus- ja tutkimuslaitos, jolla on myös omia museoita ja eläintarha.
Katsoa Charles S. Peirce ja Smithsonian-instituutti
Spekulaatio
Spekulaatio tai spekulointi voi tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Charles S. Peirce ja Spekulaatio
Spekulaatio (filosofia)
Spekulaatio tarkoittaa teoreettista ajattelua tai pohdintaa, jolla tarkoitetaan usein myös vähättelevässä merkityksessä kokemuksesta piittaamatonta ajattelutapaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Spekulaatio (filosofia)
Strategia
Strategia (’sotaväki’) tarkoittaa suunnitelmaa, jolla tavoiteltu päämäärä pyritään saavuttamaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Strategia
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Suhteellisuusteoria
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Katsoa Charles S. Peirce ja Syllogismi
Syntaksi
Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).
Katsoa Charles S. Peirce ja Syntaksi
Teismi
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Katsoa Charles S. Peirce ja Teismi
The Monist
The Monist: An International Quarterly Journal of General Philosophical Inquiry on yhdysvaltalainen filosofinen tiedejulkaisu.
Katsoa Charles S. Peirce ja The Monist
The Nation
The Nation on yhdysvaltalainen politiikkaa ja kulttuuria käsittelevä viikkolehti, jota pidetään Yhdysvaltojen "poliittisen vasemmiston lippulaivana".
Katsoa Charles S. Peirce ja The Nation
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tieteellinen menetelmä
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tieteenfilosofia
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tietoteoria
Tilastotiede
Normaalijakauma on tilastotieteessa usein käytetty työkalu. Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tilastotiede
Tosiasia
Kuva kirjaston tietokirjaosastosta. Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tosiasia
Totuus
''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Totuus
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Katsoa Charles S. Peirce ja Transsendentaalinen idealismi
Tykismi
Tykismi on filosofinen teesi, jonka mukaan sattuma vaikuttaa maailmankaikkeuden toimintaan.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tykismi
Tyyppi ja token
Tyyppi on ontologiassa eräs olevan kategoria.
Katsoa Charles S. Peirce ja Tyyppi ja token
Universaalikvanttori
Universaalikvanttori eli kaikkikvanttori (\forall) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta kaikille jonkin joukon alkioille.
Katsoa Charles S. Peirce ja Universaalikvanttori
Uskonnonfilosofia
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.
Katsoa Charles S. Peirce ja Uskonnonfilosofia
Uusi-Englanti
Uusi-Englanti merkittynä Yhdysvaltain kartalle. Uusi-Englanti on alue Yhdysvaltojen koilliskolkassa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Uusi-Englanti
Viktoriaaninen aikakausi
Viktorian mukaan. Franz Xaver Winterhalterin maalaama muotokuva nuoresta kuningattaresta vuodelta 1859. Ford Madox Brown: ''Työ'' (1852–1863). Sosiaalista realismia edustavassa maalauksessa kuvataan viktoriaanisen aikakauden työntekijöitä (keskellä) ja yläluokkaa.
Katsoa Charles S. Peirce ja Viktoriaaninen aikakausi
William James
William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.
Katsoa Charles S. Peirce ja William James
William Kingdon Clifford
William Kingdon Clifford. William Kingdon Clifford (4. toukokuuta 1845 – 3. maaliskuuta 1879) oli englantilainen matemaatikko, joka kirjoitti myös filosofisista aiheista.
Katsoa Charles S. Peirce ja William Kingdon Clifford
William Stanley Jevons
William Stanley Jevons. William Stanley Jevons (1. syyskuuta 1835 Liverpool – 13. elokuuta 1882 Hastings) oli englantilainen ekonomisti ja loogikko.
Katsoa Charles S. Peirce ja William Stanley Jevons
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Charles S. Peirce ja Yhdysvallat
Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia
Washington DC:ssä Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia (lyh. NAS) on eri tieteenaloilla vaikuttavien erittäin ansioituneiden tutkijoiden akatemia.
Katsoa Charles S. Peirce ja Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia
Yhdysvaltain sisällissota
Yhdysvaltain sisällissota oli Yhdysvalloissa vuosina 1861–1865 käyty sisällissota, jossa Yhdysvaltain unionille uskolliset pohjoisvaltiot ja Etelän osavaltioiden muodostama konfederaatio taistelivat vastakkain.
Katsoa Charles S. Peirce ja Yhdysvaltain sisällissota
Yleisnero
Leonardo da Vinci on ehkä tunnetuin yleisnerona pidetty henkilö. Yleisneroksi kutsutaan henkilöä, joka hallitsee erinomaisesti useita eri tieteen ja taiteen aloja.
Katsoa Charles S. Peirce ja Yleisnero
10. syyskuuta
10.
Katsoa Charles S. Peirce ja 10. syyskuuta
1800-luvun filosofia
1800-luvun filosofia sisältää suuria muutoksia länsimaisessa ajattelussa.
Katsoa Charles S. Peirce ja 1800-luvun filosofia
19. huhtikuuta
19.
Katsoa Charles S. Peirce ja 19. huhtikuuta
1900-luvun filosofia
1900-luvulla filosofia toi mukanaan mullistuksia, jotka synnyttivät erilaisia keskenään ristiriitaisia filosofisia suuntauksia, mitä tulee filosofien suhteeseen tiedon perusteisiin ja erilaisiin absoluuttisiin totuuksiin.
Katsoa Charles S. Peirce ja 1900-luvun filosofia
1914
Vuosi 1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Katsoa Charles S. Peirce ja 1914
Katso myös
Idealistit
- Adi Shankara
- Al-Farabi
- Arthur Collier
- Benedetto Croce
- Bernard Bosanquet
- Brand Blanshard
- Charles S. Peirce
- Dharmakirti
- Edward Caird
- Ernst Cassirer
- Eugen Fink
- Francis Herbert Bradley
- G. R. G. Mure
- Gaudapada
- George Berkeley
- Giovanni Gentile
- Harold Henry Joachim
- Immanuel Kant
- James Hopwood Jeans
- John Ellis McTaggart
- John Henry Muirhead
- Josiah Royce
- Julius Evola
- Ladislav Klíma
- Paul Brunton
- Platon
- Robin George Collingwood
- Rudolf Otto
- Sadhguru
- Samuel Alexander
- Thomas Hill Green
- Timothy L. S. Sprigge
- Vasili Sesemann
- Walter Johan Borg
- Wang Yangming
Loogikot
- Al-Farabi
- Alfred J. Ayer
- Arthur Schopenhauer
- Averroës
- Avicenna
- Bertrand Russell
- Charles S. Peirce
- Esa Saarinen
- Francis Bacon
- Georg Henrik von Wright
- Hjalmar Magnus Eklund
- Immanuel Kant
- John McDowell
- John Stuart Mill
- Karl Popper
- Louis Couturat
- Michael O. Rabin
- Mozi
- Musonius Rufus
- Pauli Pylkkö
- Petrus Hispanus
- Platon
- Slavoj Žižek
- Willard Van Orman Quine
Pragmatistit
- Arthur Lovejoy
- Charles S. Peirce
- Clarence Irving Lewis
- Cornel West
- Donald Davidson (filosofi)
- Ferdinand Canning Scott Schiller
- George Herbert Mead
- George Santayana
- Giovanni Papini
- Hilary Putnam
- Jürgen Habermas
- John Dewey
- Josiah Royce
- Karl-Otto Apel
- Philip Kitcher
- Reinhold Niebuhr
- Richard Rorty
- Sidney Hook
- Susan Haack
- Victoria Welby-Gregory
- Wilfrid Sellars
- Willard Van Orman Quine
- William James
- Ľudovít Ódor
Semiootikot
- Charles S. Peirce
- Eero Tarasti
- Ferdinand de Saussure
- I. A. Richards
- Jakob von Uexküll
- Umberto Eco
- Vasili Sesemann
- Victoria Welby-Gregory
Yhdysvaltalaiset tilastotieteilijät
- Arpad Elo
- Charles S. Peirce
- Christopher A. Sims
- Elizabeth Loftus
- Francis Amasa Walker
- George Gallup
- George Pólya
- Greta M. Ljung
- Herman Hollerith
- Irvin John Good
- Irving Fisher
- Joseph Juran
- Persi Diaconis
- Sewall Wright
- Simon Kuznets
- Story Musgrave
- William Edwards Deming
Tunnetaan myös nimellä C. S. Peirce, C.S. Peirce, Charles Peirce, Charles Sanders Peirce.