Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia
Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin filosofia, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Aristotelismi, Dialektiikka, Filosofia, Georgios Gemistos Plethon, Gregorios Palamas, Johannes Damaskolainen, Kirkkoisä, Kosmologia, Kristinusko, Logiikka, Logos, Mikael Psellos, Platon, Platonismi, Pseudo-Dionysios Areopagita, Renessanssi, Skolastiikka, Tuomas Akvinolainen, Uusplatonismi, Vapaa tahto, Vapaat taidot.
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Antiikin filosofia ja Bysanttilainen filosofia · Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia ·
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Aristoteelinen logiikka ja Bysanttilainen filosofia · Aristoteelinen logiikka ja Keskiajan filosofia ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Bysanttilainen filosofia · Aristoteles ja Keskiajan filosofia ·
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Aristotelismi ja Bysanttilainen filosofia · Aristotelismi ja Keskiajan filosofia ·
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Bysanttilainen filosofia ja Dialektiikka · Dialektiikka ja Keskiajan filosofia ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Bysanttilainen filosofia ja Filosofia · Filosofia ja Keskiajan filosofia ·
Georgios Gemistos Plethon
Georgios Gemistos Plethonin kirjoittamaa tekstiä 1400-luvulta. Georgios Gemistos Plethon (n. 1355–1452) oli bysanttilainen uusplatonilainen filosofi ja oppinut.
Bysanttilainen filosofia ja Georgios Gemistos Plethon · Georgios Gemistos Plethon ja Keskiajan filosofia ·
Gregorios Palamas
Pyhä Gregorios Palamas (1296 Konstantinopoli – 1359 Thessaloniki) oli Thessalonikin arkkipiispa ja tunnettu teologi.
Bysanttilainen filosofia ja Gregorios Palamas · Gregorios Palamas ja Keskiajan filosofia ·
Johannes Damaskolainen
Johannes Damaskolainen. Pyhä Johannes Damaskolainen (siviilinimeltään Yuhanna ibn Mansur ibn Sarjun, noin 676 – 5. joulukuuta 749) oli melkiitteihin kuulunut munkki ja pappi.
Bysanttilainen filosofia ja Johannes Damaskolainen · Johannes Damaskolainen ja Keskiajan filosofia ·
Kirkkoisä
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Bysanttilainen filosofia ja Kirkkoisä · Keskiajan filosofia ja Kirkkoisä ·
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Bysanttilainen filosofia ja Kosmologia · Keskiajan filosofia ja Kosmologia ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Bysanttilainen filosofia ja Kristinusko · Keskiajan filosofia ja Kristinusko ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Bysanttilainen filosofia ja Logiikka · Keskiajan filosofia ja Logiikka ·
Logos
Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.
Bysanttilainen filosofia ja Logos · Keskiajan filosofia ja Logos ·
Mikael Psellos
Mikael VII Dukaksen kanssa. Mikael Psellos oli eräs Bysantin keisarikunnan merkittävimmistä filosofeista, syntyi vuonna 1018 vauraaseen keskiluokan perheeseen Nikomedeiassa.
Bysanttilainen filosofia ja Mikael Psellos · Keskiajan filosofia ja Mikael Psellos ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Bysanttilainen filosofia ja Platon · Keskiajan filosofia ja Platon ·
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Bysanttilainen filosofia ja Platonismi · Keskiajan filosofia ja Platonismi ·
Pseudo-Dionysios Areopagita
Pseudo-Dionysios Areopagita oli kristitty teologi ja filosofi, joka eli 400- ja 500-lukujen vaihteessa.
Bysanttilainen filosofia ja Pseudo-Dionysios Areopagita · Keskiajan filosofia ja Pseudo-Dionysios Areopagita ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Bysanttilainen filosofia ja Renessanssi · Keskiajan filosofia ja Renessanssi ·
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Bysanttilainen filosofia ja Skolastiikka · Keskiajan filosofia ja Skolastiikka ·
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Bysanttilainen filosofia ja Tuomas Akvinolainen · Keskiajan filosofia ja Tuomas Akvinolainen ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Bysanttilainen filosofia ja Uusplatonismi · Keskiajan filosofia ja Uusplatonismi ·
Vapaa tahto
Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja.
Bysanttilainen filosofia ja Vapaa tahto · Keskiajan filosofia ja Vapaa tahto ·
Vapaat taidot
Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.
Bysanttilainen filosofia ja Vapaat taidot · Keskiajan filosofia ja Vapaat taidot ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia
- Mitä heillä on yhteistä Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia
- Yhtäläisyyksiä Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia
Vertailu Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia
Bysanttilainen filosofia on 89 suhteet, kun taas Keskiajan filosofia on 200. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 8.30% = 24 / (89 + 200).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
