Bysanttilainen Ateena ja Venetsian tasavalta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Bysanttilainen Ateena ja Venetsian tasavalta

Bysanttilainen Ateena vs. Venetsian tasavalta

Agoran arkeologisella alueella. Ateena (myöhäisbysanttilaisella kaudella mm. Setína, Σετίνα) oli Bysantin valtakunnan aikana (noin 300/600–1400-luvut) eli Kreikan keskiajalla edelleen merkittävä kaupunki, vaikkakin se oli menettänyt antiikin aikaisen asemansa kulttuurissa, koulutuksessa, politiikassa ja kaupassa pääkaupungille Konstantinopolille ja muille suuremmille keskuksille, kuten Thessalonikille ja myöhemmin Mystrakselle. Venetsian tasavalta oli vuosien 697–1797 välillä Adrianmeren pohjukassa sijainnut kauppatasavalta.

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Bysantin valtakunta ja Bysanttilainen Ateena · Bysantin valtakunta ja Venetsian tasavalta · Katso lisää »

Firenze

Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki.

Bysanttilainen Ateena ja Firenze · Firenze ja Venetsian tasavalta · Katso lisää »

Konstantinopoli

Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.

Bysanttilainen Ateena ja Konstantinopoli · Konstantinopoli ja Venetsian tasavalta · Katso lisää »

Neljäs ristiretki

Neljäs ristiretki oli vuosien 1202–1204 välillä käyty sotilaallinen konflikti.

Bysanttilainen Ateena ja Neljäs ristiretki · Neljäs ristiretki ja Venetsian tasavalta · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Bysanttilainen Ateena ja Osmanien valtakunta · Osmanien valtakunta ja Venetsian tasavalta · Katso lisää »