Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia
Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bysantin taide, Johannes II Komnenos, Justinianus I, Konstantinopoli, Konstantinus Suuri, Kreikan kieli, Latina, Latinalainen keisarikunta, Neljäs ristiretki, Nika-kapina, Nikaian keisarikunta, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Turkki, Varjagit.
Bysantin taide
Kristus Pantokratorin mosaiikki Hagia Sofiassa Bysantin taide on Bysantin valtakunnassa vallinnut taidetyyli, joka syntyi hellenismin pohjalta Itä-Rooman keisarikunnassa.
Bysantin taide ja Bysantin valtakunta · Bysantin taide ja Hagia Sofia ·
Johannes II Komnenos
Johannes II Komnenos (13. syyskuuta 1087 – 8. huhtikuuta 1143) oli Bysantin keisari vuosina 1118 – 1143.
Bysantin valtakunta ja Johannes II Komnenos · Hagia Sofia ja Johannes II Komnenos ·
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Bysantin valtakunta ja Justinianus I · Hagia Sofia ja Justinianus I ·
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Bysantin valtakunta ja Konstantinopoli · Hagia Sofia ja Konstantinopoli ·
Konstantinus Suuri
Konstantinus I (27. helmikuuta n. 272 Naissus, Moesia, Rooman valtakunta – 22. toukokuuta 337 Nikomedeia, Bithynia, Rooman valtakuntaKivimäki & Tuomisto, s. 309 (luku Konstantinus I). Teos antaa syntymävuodeksi 272 tai 273, tunnetaan usein nimellä Konstantinus Suuri) oli Rooman keisari vuosina 306–337.
Bysantin valtakunta ja Konstantinus Suuri · Hagia Sofia ja Konstantinus Suuri ·
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Bysantin valtakunta ja Kreikan kieli · Hagia Sofia ja Kreikan kieli ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Bysantin valtakunta ja Latina · Hagia Sofia ja Latina ·
Latinalainen keisarikunta
Latinalainen keisarikunta oli ristiretkeläisten Konstantinopoliin vuonna 1204 perustama lännen kirkon alainen ristiretkivaltio.
Bysantin valtakunta ja Latinalainen keisarikunta · Hagia Sofia ja Latinalainen keisarikunta ·
Neljäs ristiretki
Neljäs ristiretki oli vuosien 1202–1204 välillä käyty sotilaallinen konflikti.
Bysantin valtakunta ja Neljäs ristiretki · Hagia Sofia ja Neljäs ristiretki ·
Nika-kapina
Nika-kapina tapahtui Bysantin valtakunnan pääkaupungissa Konstantinopolissa tammikuussa 532.
Bysantin valtakunta ja Nika-kapina · Hagia Sofia ja Nika-kapina ·
Nikaian keisarikunta
Nikaian (tai Nikean) keisarikunta oli yksi niistä valtioista, jotka syntyivät, kun Konstantinopoli vallattiin neljännen ristiretken yhteydessä vuonna 1204.
Bysantin valtakunta ja Nikaian keisarikunta · Hagia Sofia ja Nikaian keisarikunta ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Bysantin valtakunta ja Ortodoksinen kirkko · Hagia Sofia ja Ortodoksinen kirkko ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Bysantin valtakunta ja Osmanien valtakunta · Hagia Sofia ja Osmanien valtakunta ·
Turkki
Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.
Bysantin valtakunta ja Turkki · Hagia Sofia ja Turkki ·
Varjagit
Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia
- Mitä heillä on yhteistä Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia
- Yhtäläisyyksiä Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia
Vertailu Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia
Bysantin valtakunta on 276 suhteet, kun taas Hagia Sofia on 42. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 4.72% = 15 / (276 + 42).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Bysantin valtakunta ja Hagia Sofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
