Sisällysluettelo
56 suhteet: Aaltoviiva, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Approksimantti, Bilabiaalinen nasaali, Bretagne, Bretoni (koira), Bretonit, Britit (kelttiläinen kansa), Cornwall, Dentaali, Frikatiivi, Gallo, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Gwenedeg, Indoeurooppalaiset kielet, Kelttiläiset kielet, Klusiili, Korni, Kymri, Labiaali, Latinalaiset aakkoset, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Nasaali, Palataali, Palataalinen nasaali, Pays de la Loire, Postalveolaari, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, Ranska, Ranskan suuri vallankumous, Romaaniset kielet, Rooman valtakunta, Saksit, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi, Soinnillinen velaariklusiili, Soinnillinen velaarinen frikatiivi, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, ... Laajenna indeksi (6 lisää) »
- Bretagne
- Bretonin kieli
- Ranskan kielet
Aaltoviiva
Aaltoviiva eli tilde tai puhekielisesti matomerkki (˜ tai ~) voi esiintyä tarkkeena eräiden kielten oikeinkirjoituksessa sekä kielitieteellisissä merkinnöissä tai itsenäisenä kirjoitusmerkkinä etenkin tietoteknisissä ja matemaattisissa yhteyksissä.
Katsoa Bretoni ja Aaltoviiva
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Katsoa Bretoni ja Alveolaari
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Alveolaarinen tremulantti
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Katsoa Bretoni ja Approksimantti
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Bilabiaalinen nasaali
Bretagne
Bretagne, bretonin kielellä Breizh, on yksi Ranskan 18 hallintoalueesta.
Katsoa Bretoni ja Bretagne
Bretoni (koira)
Bretoni eli bretagnenspanieli (bretoniksi Spagnol Breizh, ranskaksi épagneul breton) on ranskalainen koirarotu, joka kuuluu FCI:n roturyhmän 7 alajaostoon 1.2 eli spanielityyppisiin seisoviin lintukoiriin.
Katsoa Bretoni ja Bretoni (koira)
Bretonit
Bretonit (Breizhiz) ovat Bretagnen alueella Ranskassa elävä kelttiläinen kansa.
Katsoa Bretoni ja Bretonit
Britit (kelttiläinen kansa)
anglosaksien maahantuloa. Brittisotureita esittävä piirros vuodelta 1574. Toinen miehistä on tatuoitu, toisen iho on maalattu värimorsingolla. Britit (myös britannialaiset tai britannit) olivat Isoa-Britanniaa varhaiskeskiajalle saakka asuttanut kelttiläinen kansa.
Katsoa Bretoni ja Britit (kelttiläinen kansa)
Cornwall
Cornwall (on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä.
Katsoa Bretoni ja Cornwall
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Katsoa Bretoni ja Dentaali
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Katsoa Bretoni ja Frikatiivi
Gallo
Gallonkielinen kyltti Rennesin kaupungin metrossa. Gallo on Ranskassa puhuttu kieli.
Katsoa Bretoni ja Gallo
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Katsoa Bretoni ja Glottaali
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Katsoa Bretoni ja Glottaalifrikatiivi
Gwenedeg
Gwenedeg on yksi bretonin kielen neljästä päämurteesta ja kaikkein eniten muista bretonin murteista eroava murre.
Katsoa Bretoni ja Gwenedeg
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.
Katsoa Bretoni ja Indoeurooppalaiset kielet
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Katsoa Bretoni ja Kelttiläiset kielet
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Katsoa Bretoni ja Klusiili
Korni
Kornin kielirajan vetäytyminen Cornwallissa vuosina 1399–1750. Korni (korniksi Kernowek) on Cornwallissa puhuttu kelttiläinen kieli, jota puhuivat kornit.
Katsoa Bretoni ja Korni
Kymri
Kymri (kymriksi Cymraeg tai y Gymraeg) eli wales on Walesissa puhuttava britanninen kieli, jonka puhujia sanotaan kymreiksi.
Katsoa Bretoni ja Kymri
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Katsoa Bretoni ja Labiaali
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Bretoni ja Latinalaiset aakkoset
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Katsoa Bretoni ja Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Bretoni ja Lavea suppea etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Katsoa Bretoni ja Lavea väljä etuvokaali
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Katsoa Bretoni ja Nasaali
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Katsoa Bretoni ja Palataali
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Katsoa Bretoni ja Palataalinen nasaali
Pays de la Loire
Pays de la Loire on Ranskan hallintoalue, jonka pääkaupunki on Nantes.
Katsoa Bretoni ja Pays de la Loire
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Katsoa Bretoni ja Postalveolaari
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Katsoa Bretoni ja Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Katsoa Bretoni ja Pyöreä suppea takavokaali
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Bretoni ja Ranska
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Katsoa Bretoni ja Ranskan suuri vallankumous
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Katsoa Bretoni ja Romaaniset kielet
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Bretoni ja Rooman valtakunta
Saksit
Saksit eli saksilaiset olivat germaaninen heimo, kansa tai muu ryhmä nykyisen luoteisen Saksan alueella sekä kapealla kaistaleella nykyistä Hollantia.
Katsoa Bretoni ja Saksit
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Katsoa Bretoni ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Bretoni ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Katsoa Bretoni ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi
Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi (myös soinnillinen palatoalveolaarinen frikatiivi tai soinnillinen postalveolaarinen sibilantti) on konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”suhu-z”.
Katsoa Bretoni ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaarinen frikatiivi
Soinnillinen velaarinen frikatiivi eli soinnillinen velaarifrikatiivi eli soinnillinen velaarispirantti on konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Soinnillinen velaarinen frikatiivi
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Katsoa Bretoni ja Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Bretoni ja Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Katsoa Bretoni ja Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Katsoa Bretoni ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaarinen frikatiivi
Soinniton velaarinen frikatiivi eli soinniton velaarifrikatiivi on konsonanttiäänne.
Katsoa Bretoni ja Soinniton velaarinen frikatiivi
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Katsoa Bretoni ja Tremulantti
Uvulaari
Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.
Katsoa Bretoni ja Uvulaari
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Katsoa Bretoni ja Velaari
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Katsoa Bretoni ja Vokaali
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Bretoni ja Yhdysvallat
Katso myös
Bretagne
- Bretagne
- Bretagnen lippu
- Bretoni
- Gallo
Bretonin kieli
- Ñ
- Bretoni
Ranskan kielet
- Arpitaani
- Baskin kieli
- Bretoni
- Caló
- Champenois
- D’oïl-kielet
- Elsassi
- Gallo
- Gootin kieli
- Jiddiš
- Korsikan kieli
- Latina
- Liguuri
- Luxemburgin kieli
- Muinaishollanti
- Normannin kieli
- Oksitaani
- Picardin kieli
- Ranskalainen viittomakieli
- Ranskan kieli
- Ranskan kielipolitiikka
- Romanikieli
- Valloni
- Walser
Tunnetaan myös nimellä Bretonin kieli.