Barokkimusiikki ja Urut

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Barokkimusiikki ja Urut

Barokkimusiikki vs. Urut

Barokkimusiikki tarkoittaa kaikkea 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella sävellettyä länsimaista taidemusiikkia. Helsingin tuomiokirkon urkujen julkisivu on vuodelta 1847. Turun tuomiokirkon pääurut. Urut, joita kutsutaan myös pilliuruiksi tai kirkkouruiksi (erotukseksi populaarimusiikissa käytetyistä sähköuruista), on yhdistetty puhallin- ja kosketinsoitin, jossa on paineilman avulla soivat pillit.

Barokki

Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa. Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus.

Barokki ja Barokkimusiikki · Barokki ja Urut · Katso lisää »

Cembalo

Italialainen cembalo (Vito Trasuntino, Venetsia 1560) Flaamilainen cembalo (Joannes Ruckers, Antwerpen 1627) Saksalainen cembalo (Christian Zell, Hampuri 1741) Englantilainen cembalo (Jacob Kirkman, Lontoo 1758) Ranskalainen cembalo (Pascal Taskin, Pariisi; 1700-luvun jälkipuoli) Pianosta vaikutteita saanut, moderni cembalo (Sperrhake 1980) Cembalo on psalttarista 1400-luvulla kehitetty, pianon edeltäjiin kuuluva kosketinsoitin, joka pianon tultua yleiseen käyttöön hävisi joksikin aikaa kokonaan.

Barokkimusiikki ja Cembalo · Cembalo ja Urut · Katso lisää »

Dietrich Buxtehude

Buxtehude vuonna 1674 Johannes Voorhoutin maalaamana ainoassa säilyneessä häntä esittävässä muotokuvassa. Dietrich (myös Dieterich tai Diderik) Buxtehude (noin 1637 – 9. toukokuuta 1707 Lyypekki) oli tanskalais-saksalainen urkuri ja säveltäjä.

Barokkimusiikki ja Dietrich Buxtehude · Dietrich Buxtehude ja Urut · Katso lisää »

Felix Mendelssohn Bartholdy

Jakob Ludwig Felix Mendelssohn Bartholdy (3. helmikuuta 1809 Hampuri – 4. marraskuuta 1847 Leipzig) oli saksalainen romantiikan ajan säveltäjä.

Barokkimusiikki ja Felix Mendelssohn Bartholdy · Felix Mendelssohn Bartholdy ja Urut · Katso lisää »

François Couperin

François Couperin. François Couperin (François le Grand, 10. marraskuuta 1668 – 11. syyskuuta 1733) oli ranskalainen säveltäjä.

Barokkimusiikki ja François Couperin · François Couperin ja Urut · Katso lisää »

Georg Friedrich Händel

Georg Friedrich Händel (Britanniassa George Frideric Handel; 23. helmikuuta 1685 Halle, Brandenburg-Preussi – 14. huhtikuuta 1759 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian kuningaskunta) oli saksalaissyntyinen säveltäjä.

Barokkimusiikki ja Georg Friedrich Händel · Georg Friedrich Händel ja Urut · Katso lisää »

Johann Sebastian Bach

Johann Sebastian Bach (31. maaliskuuta (J: 21. maaliskuuta) 1685 Eisenach – 28. heinäkuuta 1750 Leipzig) oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

Barokkimusiikki ja Johann Sebastian Bach · Johann Sebastian Bach ja Urut · Katso lisää »

Kantaatti

Kantaatti (ital. cantata, laulaen) on Italiassa kehittynyt vokaalikamarimusiikin muoto.

Barokkimusiikki ja Kantaatti · Kantaatti ja Urut · Katso lisää »

Max Reger

Johann Baptist Joseph Maximilian (Max) Reger (19. maaliskuuta 1873 Brand – 11. toukokuuta 1916) oli saksalainen säveltäjä, urkuri, pianisti ja opettaja.

Barokkimusiikki ja Max Reger · Max Reger ja Urut · Katso lisää »

Oratorio

Oratorio (ital. rukoushuone) on musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja laulusolisteille.

Barokkimusiikki ja Oratorio · Oratorio ja Urut · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Barokkimusiikki ja Renessanssi · Renessanssi ja Urut · Katso lisää »

Sormio

Luulajan tuomiokirkon urkujen soittopöytä, jossa on kolme sormiota. Sormio eli manuaali on useissa kosketinsoittimissa sormin soittamiseen käytettävän koskettimiston nimitys.

Barokkimusiikki ja Sormio · Sormio ja Urut · Katso lisää »

Taidemusiikki

Tuntematon venetsialainen muusikko 1700-luvun alusta. Kuvan on väitetty virheellisesti esittävän Antonio Vivaldia. Länsimainen taidemusiikki eli puhekielessä klassinen musiikki viittaa monimuotoiseen ja epäyhtenäiseen länsimaisen musiikin perinteeseen erotuksena esimerkiksi kansanmusiikista ja populaarimusiikista.

Barokkimusiikki ja Taidemusiikki · Taidemusiikki ja Urut · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Barokkimusiikki ja Uskonpuhdistus · Urut ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »