Sisällysluettelo
109 suhteet: Alexander Pope, Ammoniakki, Apollo (avaruusohjelma), Appelsiini (hedelmä), Aristarkhos Samoslainen, Asteroidi, Asteroidivyöhyke, Astronominen yksikkö, Aurinko, Aurinkokunnan muodostuminen, Aurinkokunnan pienkappale, Aurinkokunnan tulevaisuus, Aurinkotuuli, Avaruusluotain, Ceres, Deimos, Edmond Halley, Eksoplaneetta, Eläinratavalo, Ellipsirata, Eris (plutoidi), Europa (kuu), Fuusioreaktio, Galileo Galilei, Ganymedes, Giovanni Domenico Cassini, Hajanainen kiekko, Happi, Heliosfääri, Helium, Hiili, Infrapunasäteily, Io (kuu), Isaac Newton, Jan Oort, Jättiläisplaneetta, Johannes Kepler, Jupiter, Jupiterin kuut, Jupiterin renkaat, Jupiterin suuri punainen pilkku, Kallisto (kuu), Kaukoputki, Kääpiöplaneetta, Komeetta, Kuiperin vyöhyke, Kuu, Kuu (yleisnimi), Kuuasema, Kuulento, ... Laajenna indeksi (59 lisää) »
- Avaruustutkimus
- Planeettatutkimus
Alexander Pope
Alexander Pope (21. toukokuuta 1688 Lontoo – 30. toukokuuta 1744 Twickenham, Middlesex, Englanti) oli aikansa johtava englantilainen runoilija ja satiirikko.
Katsoa Aurinkokunta ja Alexander Pope
Ammoniakki
Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.
Katsoa Aurinkokunta ja Ammoniakki
Apollo (avaruusohjelma)
Apollo-ohjelman logo. Apollo 8:n laukaisu. Apollo oli Yhdysvaltojen vuosina 1961–1972 toteutettu avaruusohjelma, jonka päätavoite oli tehdä miehitetty avaruuslento Kuuhun, laskeutua sinne ja palata takaisin ennen 1960-luvun loppua ja ennen Neuvostoliittoa.
Katsoa Aurinkokunta ja Apollo (avaruusohjelma)
Appelsiini (hedelmä)
Kokonaisia ja halkaistuja appelsiineja. Appelsiineja ja appelsiinimehua. Appelsiini on appelsiinin (Citrus sinensis) hedelmä.
Katsoa Aurinkokunta ja Appelsiini (hedelmä)
Aristarkhos Samoslainen
Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa. Aristarkhos Samoslainen (noin 310–230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta.
Katsoa Aurinkokunta ja Aristarkhos Samoslainen
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Katsoa Aurinkokunta ja Asteroidi
Asteroidivyöhyke
Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.
Katsoa Aurinkokunta ja Asteroidivyöhyke
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Katsoa Aurinkokunta ja Astronominen yksikkö
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa Aurinkokunta ja Aurinko
Aurinkokunnan muodostuminen
Aurinkokuntaa edeltänyt Protoplanetaarinen kiekko Aurinkokunnan muodostuminen tapahtui nykykäsityksen mukaan yli 4,5 miljardia vuotta sitten.
Katsoa Aurinkokunta ja Aurinkokunnan muodostuminen
Aurinkokunnan pienkappale
Aurinkokunnan pienkappale tai pienkappale (engl. small solar system body, lyhenne: SSSB) on Aurinkoa kiertävä kohde, joka ei ole planeetta tai kääpiöplaneetta.
Katsoa Aurinkokunta ja Aurinkokunnan pienkappale
Aurinkokunnan tulevaisuus
Aurinkokunnan tulevaisuus ulottuu nykyhetkestä siihen tarkemmin määrittelemättömään aikaan, jolloin aurinkokunta lakkaa olemasta.
Katsoa Aurinkokunta ja Aurinkokunnan tulevaisuus
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Katsoa Aurinkokunta ja Aurinkotuuli
Avaruusluotain
Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta. Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.
Katsoa Aurinkokunta ja Avaruusluotain
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Aurinkokunta ja Ceres
Deimos
Phobosin ja '''Deimoksen''' etäisyyserot Marsista. Deimos Viking 1 -luotaimen kuvaamana Deimos on Phoboksen ohella toinen Marsin kuista.
Katsoa Aurinkokunta ja Deimos
Edmond Halley
Edmond Halley (joskus "Edmund", 29. lokakuuta 1656 – 14. tammikuuta 1742) oli englantilainen tähtitieteilijä, geofyysikko, matemaatikko, meteorologi ja fyysikko.
Katsoa Aurinkokunta ja Edmond Halley
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Katsoa Aurinkokunta ja Eksoplaneetta
Eläinratavalo
Eläinratavalo on tähtitieteellinen ilmiö, jossa aurinkokunnan tasossa eli ekliptikalla olevat lukemattomat planeettainväliset pölyhiukkaset heijastavat auringonvaloa.
Katsoa Aurinkokunta ja Eläinratavalo
Ellipsirata
Aurinkoa (A) kiertävän planeetan (B) ja komeetan (C) radat. eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Yläoikealla ellipsirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia ellipsiradalla on kuvattu punaisella.
Katsoa Aurinkokunta ja Ellipsirata
Eris (plutoidi)
Kuvat, joista 136199 Eris löydettiin. Eris (symboli: ⯰, virallisesti 136199 Eris) on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kääpiöplaneetta ja plutoidi, jonka halkaisijaksi on laskettu 2 326 km.
Katsoa Aurinkokunta ja Eris (plutoidi)
Europa (kuu)
Europa on Jupiterin kuu.
Katsoa Aurinkokunta ja Europa (kuu)
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Katsoa Aurinkokunta ja Fuusioreaktio
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Katsoa Aurinkokunta ja Galileo Galilei
Ganymedes
Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja myös koko Aurinkokunnan suurin kuu; se on halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius, mutta massaltaan vain puolet siitä.
Katsoa Aurinkokunta ja Ganymedes
Giovanni Domenico Cassini
Giovanni Domenico Cassini (8. kesäkuuta 1625 – 14. syyskuuta 1712) oli italialainen tähtitieteilijä.
Katsoa Aurinkokunta ja Giovanni Domenico Cassini
Hajanainen kiekko
Hajanaisen kiekon kohteita etäisyys – radan kaltevuus -kaaviossa. Hajanaisen kiekon kohteiden radat on merkitty mustalla. Klassinen ja resonantti Kuiperin vyöhyke on merkitty sinisellä ja vihreällä. Hajanainen kiekko näyttää jatkavan Kuiperin vyöhykettä.
Katsoa Aurinkokunta ja Hajanainen kiekko
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Aurinkokunta ja Happi
Heliosfääri
Aurinkokunta logaritmisella asteikolla Pioneer 10 ja muita heliovaipan saavuttaneita avaruusluotaimia Heliosfääri on Auringon vaikutuspiiriin kuuluva alue avaruudessa.
Katsoa Aurinkokunta ja Heliosfääri
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Katsoa Aurinkokunta ja Helium
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Katsoa Aurinkokunta ja Hiili
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Katsoa Aurinkokunta ja Infrapunasäteily
Io (kuu)
Io on Jupiterin neljästä Galilein kuusta kaikkein sisin.
Katsoa Aurinkokunta ja Io (kuu)
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Katsoa Aurinkokunta ja Isaac Newton
Jan Oort
Muistolaatta Franekerissa Jan Oortin syntymäkodin seinässä. Jan Hendrik Oort (28. huhtikuuta 1900 – 5. marraskuuta 1992) oli alankomaalainen tähtitieteilijä, joka lisäsi tietämystämme Linnunradan rakenteesta.
Katsoa Aurinkokunta ja Jan Oort
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Katsoa Aurinkokunta ja Jättiläisplaneetta
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Katsoa Aurinkokunta ja Johannes Kepler
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Katsoa Aurinkokunta ja Jupiter
Jupiterin kuut
Jupiterin kuut ovat sitä kiertäviä taivaankappaleita.
Katsoa Aurinkokunta ja Jupiterin kuut
Jupiterin renkaat
400px Jupiterilla on ympärillään renkaat, jotka tunnetaan Jupiterin renkaina.
Katsoa Aurinkokunta ja Jupiterin renkaat
Jupiterin suuri punainen pilkku
Jupiterissa näkyy suuri punainen pilkku vasemmalla. Musta pyöreä pilkku on erään Jupiterin suuren kuun varjo. Jupiterin Suuri punainen pilkku Voyager 1 -avaruusluotaimen kuvaamana vuonna 1979. Punainen pilkku läheltä. Punaisen pilkun yksityiskohtia lähikuvassa, väärävärikuvana.
Katsoa Aurinkokunta ja Jupiterin suuri punainen pilkku
Kallisto (kuu)
Kallisto on Jupiterin kuu, jonka Galileo Galilei löysi vuonna 1610.
Katsoa Aurinkokunta ja Kallisto (kuu)
Kaukoputki
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.
Katsoa Aurinkokunta ja Kaukoputki
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Katsoa Aurinkokunta ja Kääpiöplaneetta
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Katsoa Aurinkokunta ja Komeetta
Kuiperin vyöhyke
Kuiperin vyöhykkeen kohteet (vihreällä) muodostavat kehän Neptunuksen radan ulkopuolelle. Kharon. Kuiperin vyöhyke on laaja vyöhyke Aurinkokunnan ulko-osissa Neptunuksen radan takana.
Katsoa Aurinkokunta ja Kuiperin vyöhyke
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Katsoa Aurinkokunta ja Kuu
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Katsoa Aurinkokunta ja Kuu (yleisnimi)
Kuuasema
Taiteilijan näkemys kuuasemasta, jossa on hallimaisia rakennelmia. Taustalla näkyy laskeutuneita kuualuksia. Kuuasema on ehdotus pysyvälle tukikohdalle Kuussa, jonne lennetään kuualuksin.
Katsoa Aurinkokunta ja Kuuasema
Kuulento
Eugene Cernan ajaa kuuautoa Apollo 17 -lennolla. Kuulento on Maan kiertolaiseen Kuuhun suuntautuva miehitetty tai miehittämätön avaruuslento.
Katsoa Aurinkokunta ja Kuulento
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Katsoa Aurinkokunta ja Linnunrata
Litosfääri
Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.
Katsoa Aurinkokunta ja Litosfääri
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Aurinkokunta ja Maa
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Katsoa Aurinkokunta ja Maankaltainen planeetta
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Katsoa Aurinkokunta ja Magneettikenttä
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Katsoa Aurinkokunta ja Mars
Marsin kuut
Marsin kuut Deimos ja Phobos Marsin pinnalta nähtynä (vasemmalla) verrattuna Maan Kuuhun Maan pinnalta nähtynä (oikealla).Marsilla on kaksi tunnettua kuuta, joiden nimet ovat Phobos ja Deimos.
Katsoa Aurinkokunta ja Marsin kuut
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Katsoa Aurinkokunta ja Merkurius
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Katsoa Aurinkokunta ja Metaani
Meteoroidi
Meteoroidi on asteroidin kaltainen Aurinkokunnan pienkappale; asteroideja pienempiä kappaleita kutsutaan meteoroideiksi, kun niiden läpimitta on alle 10–200 metriä (tietolähteestä riippuen).
Katsoa Aurinkokunta ja Meteoroidi
Musta kääpiö
Musta kääpiö on hypoteettinen tähtityyppi, joka voisi syntyä valkoisen kääpiön tai neutronitähden jäähtyessä liian kylmäksi lähettämään huomattavaa lämpöä tai valoa.
Katsoa Aurinkokunta ja Musta kääpiö
Neptunuksen kuut
Neptunuksella tiedetään olevan neljätoista kuuta.
Katsoa Aurinkokunta ja Neptunuksen kuut
Neptunus
Neptunus (symboli: ♆) on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna.
Katsoa Aurinkokunta ja Neptunus
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk.
Katsoa Aurinkokunta ja Nikolaus Kopernikus
Oortin pilvi
Oortin pilven (sininen vyöhyke) sijainti muun Aurinkokunnan suhteen. Oortin pilvi eli Öpikin-Oortin pilvi on aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi.
Katsoa Aurinkokunta ja Oortin pilvi
Orionin haara
Orionin haara kuvassa oranssilla tekstillä ''2b. Orion–Cygnus''. Aurinkokunnan sijainti Orionin haarassa on merkitty punaisella tekstillä kuvan keskelle. Orionin haara on kotigalaksimme Linnunradan sivuhaara, leveydeltään noin 3 500 valovuotta ja pituudeltaan 10 000 valovuotta.
Katsoa Aurinkokunta ja Orionin haara
Pajamäen aurinkokuntamalli
Pajamäen aurinkokuntamalli on vuonna 1992 Helsinkiin ja osin Espooseen valmistunut oman aurinkokuntamme pienoismalli.
Katsoa Aurinkokunta ja Pajamäen aurinkokuntamalli
Päävyöhykkeen komeetta
kiviplaneettojen ja Jupiterin radat (oranssilla) sekä pikkuplaneetat (eriväriset pienet pisteet). Asteroidivyöhykkeen kohteet on merkitty valkoisella. Päävyöhykkeen komeetat tai asteroidivyöhykkeen komeetat ovat komeettamaista aktiivisuutta osoittavia jäisiä kappaleita, jotka kiertävät Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä ja joiden radat ovat vyöhykkeen asteroideille tyypillisiä eli ympyrämäisiä, ja ratojen inklinaatio eli kaltevuus on pieni.
Katsoa Aurinkokunta ja Päävyöhykkeen komeetta
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Katsoa Aurinkokunta ja Päiväntasaaja
Phobos
Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista.
Katsoa Aurinkokunta ja Phobos
Pikkuplaneetan kuu
Romulus. Pikkuplaneetan kuu on pikkuplaneetan luonnollinen kiertolainen, eli kuu.
Katsoa Aurinkokunta ja Pikkuplaneetan kuu
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Katsoa Aurinkokunta ja Planeetta
Planeettakunta
Aurinkokunta ja tähden 55 Cancri planeettakunta toisiinsa verrattuna. Planeettakunta on joukko tähden ympärillä kiertäviä planeettoja.
Katsoa Aurinkokunta ja Planeettakunta
Planeettakuntien synty
Aurinkokunta on 4,6 miljardia vuotta vanha planeettakunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Planeettakunnat syntyvät tähdeksi supistuvan tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven siitä osasta, joka ei ehdi romahtaa tähdeksi, vaan jää keskipakoisvoiman takia kiertämään syntynyttä alkutähteä, prototähteä.
Katsoa Aurinkokunta ja Planeettakuntien synty
Planeettojen kaasukehät
Maan kaasukehä avaruudesta nähtynä. Planeettojen kaasukehät ovat planeettojen ympärillä olevia kaasuvaippoja.
Katsoa Aurinkokunta ja Planeettojen kaasukehät
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Katsoa Aurinkokunta ja Planetesimaali
Plasma
Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.
Katsoa Aurinkokunta ja Plasma
Pluto
Pluto (symbolit: ⯓ tai ♇; virallisesti 134340 Pluto) on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa pääosin Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä.
Katsoa Aurinkokunta ja Pluto
Punainen jättiläinen
Punainen jättiläinen Aldebaran verrattuna Aurinkoon. Punainen jättiläinen on pääsarjan tähti, joka on tiivistynyt keskiosastaan ja laajentunut ulko-osastaan sen jälkeen, kun tähden ytimestä on loppunut vety.
Katsoa Aurinkokunta ja Punainen jättiläinen
Renkaat (tähtitiede)
Jäänkappaleita Saturnuksen renkaissa. Tähtitieteessä renkaiksi tai rengasjärjestelmäksi kutsutaan pienten kappaleiden joukkoa, jotka kiertävät litteänä kiekkomaisena muodostelmana suurempaa taivaankappaletta.
Katsoa Aurinkokunta ja Renkaat (tähtitiede)
Retrogradinen liike
Punainen kuu liikkuu yleisen liikkeen vastaiseen suuntaan Retrogradinen liike eli taannehtiva liike on liikettä, joka suuntautuu järjestelmän yleisen liikkeen vastaiseen suuntaan.
Katsoa Aurinkokunta ja Retrogradinen liike
Saturnuksen kuut
Saturnuksen kuujärjestelmä. Saturnukselta tunnetaan 146 kuuta (23. maaliskuuta 2023).
Katsoa Aurinkokunta ja Saturnuksen kuut
Saturnuksen renkaat
Saturnuksen renkaat Saturnuksen kolmen näkyvimmän renkaan nimet. Jokainen suuri rengas koostuu tuhansista pienrenkaista, joiden aukkoja luovat renkaiden lähellä kiertävät kuut. Saturnuksen rengasjärjestelmää. Saturnuksen renkaat ovat rengasjärjestelmä jättiläisplaneetta Saturnuksen ympärillä.
Katsoa Aurinkokunta ja Saturnuksen renkaat
Saturnus
Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.
Katsoa Aurinkokunta ja Saturnus
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Katsoa Aurinkokunta ja Supernova
Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista
Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista.
Katsoa Aurinkokunta ja Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Katsoa Aurinkokunta ja Tähti
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Katsoa Aurinkokunta ja Tähtienvälinen aine
Tähtitaivas
Linnunrata tähtitaivaalla. Tähtitaivas on pimeällä ja pilvettömällä säällä näkyvä taivas.
Katsoa Aurinkokunta ja Tähtitaivas
Titan (kuu)
Titan on Saturnuksen suurin kuu.
Katsoa Aurinkokunta ja Titan (kuu)
Titiuksen–Boden laki
Titiuksen–Boden laki on matemaattinen sääntö, jonka avulla voi arvioida planeettojen etäisyydet.
Katsoa Aurinkokunta ja Titiuksen–Boden laki
Transneptuninen kohde
Viitattu.
Katsoa Aurinkokunta ja Transneptuninen kohde
Triton (kuu)
Triton on Neptunuksen suurin ja aurinkokunnan seitsemänneksi suurin kuu.
Katsoa Aurinkokunta ja Triton (kuu)
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Katsoa Aurinkokunta ja Typpi
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Aurinkokunta ja Ultraviolettisäteily
Uranuksen kuut
Uranuksen kuita oikeassa kokosuhteessa: Puck, Miranda, Ariel, Umbriel, Titania ja Oberon. Uranuksen kuut ovat planeetta Uranuksen kiertolaisia.
Katsoa Aurinkokunta ja Uranuksen kuut
Uranus
Uranus (symboli: ⛢ tai ♅) on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Aurinkokunta ja Uranus
Valkoinen kääpiö
Sirius A näkyy kuvassa kirkkaana. Valkoinen tähti Sirius B näkyy himmeänä osoitettuna nuolella. Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.
Katsoa Aurinkokunta ja Valkoinen kääpiö
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Aurinkokunta ja Valo
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Katsoa Aurinkokunta ja Valovuosi
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita.
Katsoa Aurinkokunta ja Venus
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Katsoa Aurinkokunta ja Vety
Voyager 1
Voyagerin kaaviokuva Voyager 1 -avaruusluotain on miehittämätön aurinkokunnan ulkoplaneettoja ja tähtienvälistä avaruutta tutkimaan 5.
Katsoa Aurinkokunta ja Voyager 1
Vuosi
Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.
Katsoa Aurinkokunta ja Vuosi
William Shakespeare
William Shakespeare (engl.; kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija.
Katsoa Aurinkokunta ja William Shakespeare
10 Hygiea
10 Hygiea (symbolit: 16px tai ⯚) on neljänneksi suurin tunnettu asteroidi, läpimitta 434 ± 14 km, ja on muodoltaan pyöreähkö.
Katsoa Aurinkokunta ja 10 Hygiea
2 Pallas
2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.
Katsoa Aurinkokunta ja 2 Pallas
4 Vesta
4 Vesta (symboli: ⚶) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Aurinkokunta ja 4 Vesta
90377 Sedna
90377 Sedna (symboli: ⯲) on aurinkokunnan uloimmilla osilla sijaitseva transneptuninen kohde ja mahdollinen kääpiöplaneetta.
Katsoa Aurinkokunta ja 90377 Sedna
Katso myös
Avaruustutkimus
- Aurinkokunta
- Avaruusruoka
- Planeettatutkimus
- Planetaarinen geologia
- Rochen raja
- Selenografia
- Spacelab
Planeettatutkimus
- Akondriitti
- Akselin kaltevuus
- Aurinkokunnan muodostuminen
- Aurinkokunnan syntyteorioiden historia
- Aurinkokunta
- Avaruuspöly
- Avaruussää
- B612 Foundation
- Geomorfologia
- Geotieteet
- HED-meteoriitti
- Impakti
- Lumiraja (aurinkokunnan synty)
- Magnetosfääri
- Mikrometeoroidi
- Pintalämpötila
- Planeetan määritelmä
- Planeetta
- Planeettatutkimus
- Planeettojen kaasukehät
- Rautakatastrofi
- Revontulet
- Rossiterin–McLaughlinin ilmiö
- Spacewatch
- Valokäyrä
- Vuorovesilämpeneminen