79 suhteet: Aktinoidi, Albert Einstein, Alfahiukkanen, Alkuaine, Atomi (täsmennyssivu), Atomimassa, Atomimassayksikkö, Atomiorbitaali, Atomismi, Atomiteoria, Atomiydin, Aurinkokunta, Avogadron laki, Bohrin atomimalli, Brownin liike, Cesium, Demokritos, Elektrolyysi, Elektroni, Elektronikuori, Ernest Rutherford, Ernst Mach, Erwin Schrödinger, Fotoni, Happi, Helium, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilimonoksidi, Hundin sääntö, Ioni, Isotooppi, Jaksollinen järjestelmä, Jalokaasut, Järjestysluku (kemia), John Dalton, Joseph John Thomson, Kemia, Kemiallinen reaktio, Kilogramma, Kineettinen kaasuteoria, Klassiset alkuaineet, Koko, Kovalenttinen sidos, Kulta, Kvantittuminen, Kvanttimekaniikka, Kvarkki, Lantanoidi, Maailmankaikkeus, ..., Magneettinen kvanttiluku, Massaluku, Molekyyli, Neutroni, Niels Bohr, Nukleoni, Oktettisääntö, Orgaaninen kemia, Paulin kieltosääntö, Pääkvanttiluku, Piko, Planeetta, Platon, Platonin kappale, Protoni, Radioaktiivisuus, Röntgensäteily, Rutherfordin atomimalli, Rutherfordin koe, Sähkövaraus, Siirtymämetalli, Sivukvanttiluku, Spin, Termodynamiikka, Thomsonin atomimalli, Timaios (dialogi), Vety, Yhdiste, 1905. Laajenna indeksi (29 lisää) »
Aktinoidi
Aktinoidit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä joukko peräkkäisiä jakson 7 alkuaineita, joiden järjestysluku on 89–103, aktiniumista lawrenciumiin.
Uusi!!: Atomi ja Aktinoidi · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Atomi ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alfahiukkanen
Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.
Uusi!!: Atomi ja Alfahiukkanen · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Atomi ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi (täsmennyssivu)
Atomi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Atomi ja Atomi (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Atomi ja Atomimassa · Katso lisää »
Atomimassayksikkö
Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.
Uusi!!: Atomi ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »
Atomiorbitaali
Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.
Uusi!!: Atomi ja Atomiorbitaali · Katso lisää »
Atomismi
Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.
Uusi!!: Atomi ja Atomismi · Katso lisää »
Atomiteoria
Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.
Uusi!!: Atomi ja Atomiteoria · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Atomi ja Atomiydin · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Atomi ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Avogadron laki
Avogadron laki on Amedeo Avogadron vuonna 1811 kehittämä kaasulaki, jonka mukaan samassa lämpötilassa ja paineessa kaikki kaasut sisältävät yhtä suurissa tilavuuksissa yhtä monta molekyyliä tai hiukkasta eli saman ainemäärän.
Uusi!!: Atomi ja Avogadron laki · Katso lisää »
Bohrin atomimalli
Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.
Uusi!!: Atomi ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »
Brownin liike
Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.
Uusi!!: Atomi ja Brownin liike · Katso lisää »
Cesium
alt.
Uusi!!: Atomi ja Cesium · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Atomi ja Demokritos · Katso lisää »
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Uusi!!: Atomi ja Elektrolyysi · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Atomi ja Elektroni · Katso lisää »
Elektronikuori
Kuvassa on barium-atomi. Kuvassa on kuusi elektronikuorta. Kvanttimekaniikassa elektronikuori eli pääenergiataso on ryhmä atomiorbitaaleja, joilla on sama pääkvanttiluku n. Elektronikuorimallilla voidaan kuvata elektronien keskimääräistä sijaintia atomiytimen ympärillä.
Uusi!!: Atomi ja Elektronikuori · Katso lisää »
Ernest Rutherford
Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja Ernest Rutherford · Katso lisää »
Ernst Mach
Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.
Uusi!!: Atomi ja Ernst Mach · Katso lisää »
Erwin Schrödinger
Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Atomi ja Fotoni · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Atomi ja Happi · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Atomi ja Helium · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Atomi ja Hiili · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Atomi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hiilimonoksidi
Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.
Uusi!!: Atomi ja Hiilimonoksidi · Katso lisää »
Hundin sääntö
Hundin ensimmäisen säännön mukaan samanenergiaisille, degeneroituneille orbitaaleille asettuvat ensin yksittäiset, spiniltään parittomat elektronit.
Uusi!!: Atomi ja Hundin sääntö · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Atomi ja Ioni · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Atomi ja Isotooppi · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Atomi ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Atomi ja Jalokaasut · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Atomi ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
John Dalton
John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja John Dalton · Katso lisää »
Joseph John Thomson
Joseph John ”J.
Uusi!!: Atomi ja Joseph John Thomson · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Atomi ja Kemia · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Atomi ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Atomi ja Kilogramma · Katso lisää »
Kineettinen kaasuteoria
Kineettinen kaasuteoria selittää kaasujen makroskooppisia ominaisuuksia, kuten painetta, lämpötilaa tai tilavuutta rakenneosasten liikkeen ja rakenteen avulla.
Uusi!!: Atomi ja Kineettinen kaasuteoria · Katso lisää »
Klassiset alkuaineet
Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.
Uusi!!: Atomi ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »
Koko
Koko voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Atomi ja Koko · Katso lisää »
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.
Uusi!!: Atomi ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Atomi ja Kulta · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Atomi ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Atomi ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvarkki
Viitattu.
Uusi!!: Atomi ja Kvarkki · Katso lisää »
Lantanoidi
Lantanoidit ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 57–71.
Uusi!!: Atomi ja Lantanoidi · Katso lisää »
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Uusi!!: Atomi ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »
Magneettinen kvanttiluku
Magneettinen kvanttiluku m_l ilmoittaa magneettikentässä sijaitsevan elektronin energian ja elektronipilven suuntautumisen, eli erottelee eri p-, d- ja f-orbitaalit toisistaan.
Uusi!!: Atomi ja Magneettinen kvanttiluku · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Atomi ja Massaluku · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Atomi ja Molekyyli · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Atomi ja Neutroni · Katso lisää »
Niels Bohr
Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.
Uusi!!: Atomi ja Niels Bohr · Katso lisää »
Nukleoni
Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.
Uusi!!: Atomi ja Nukleoni · Katso lisää »
Oktettisääntö
Oktettisääntö tarkoittaa pääryhmien alkuaineiden taipumusta ympäröityä kahdeksalla valenssielektronilla jalokaasujen (poikkeus He) tyypilliseen valenssielektronitilaan ns2np6.
Uusi!!: Atomi ja Oktettisääntö · Katso lisää »
Orgaaninen kemia
Käsitekartta orgaanisesta kemiasta Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa.
Uusi!!: Atomi ja Orgaaninen kemia · Katso lisää »
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.
Uusi!!: Atomi ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »
Pääkvanttiluku
Pääkvanttiluku n ilmaisee elektronin Bohrin atomimallin mukaisen energiatason järjestysluvun, eli kertoo millä energiatasolla elektroni sijaitsee.
Uusi!!: Atomi ja Pääkvanttiluku · Katso lisää »
Piko
Piko (tunnus p) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonasosaa (10-12.
Uusi!!: Atomi ja Piko · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Atomi ja Planeetta · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Atomi ja Platon · Katso lisää »
Platonin kappale
Platonin kappale on säännöllinen monitahokas, jonka tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä monikulmioita ja jonka jokaisesta kärjestä lähtee yhtä monta särmää.
Uusi!!: Atomi ja Platonin kappale · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Atomi ja Protoni · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Atomi ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Röntgensäteily
accessdate.
Uusi!!: Atomi ja Röntgensäteily · Katso lisää »
Rutherfordin atomimalli
Rutherfordin atomimalli on Ernest Rutherfordin vuonna 1911 esittämä atomin rakennemalli, jonka mukaan atomilla on pieni ydin, ja sitä ympäröi elektroniverho.
Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin atomimalli · Katso lisää »
Rutherfordin koe
Yllä: odotetut tulokset Thomsonin rusinapullamallin mukaisesti. Alla: havaitut tulokset. Rutherfordin koe (myös: kultalevykoe tai Geigerin–Marsdenin koe) oli Hans Geigerin ja Ernest Marsdenin vuonna 1909 Ernest Rutherfordin johdolla Manchesterin yliopiston fysiikan laboratoriossa tekemä koe, joka johti JJ Thomsonin rusinapullamallin hylkäämiseen.
Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin koe · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Atomi ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Siirtymämetalli
Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali.
Uusi!!: Atomi ja Siirtymämetalli · Katso lisää »
Sivukvanttiluku
Sivukvanttiluku l kuvaa sen atomiorbitaalin avaruudellista muotoa ja symmetriaa, jolta elektroni todennäköisimmin löytyy.
Uusi!!: Atomi ja Sivukvanttiluku · Katso lisää »
Spin
Elektroni on esimerkki spin-½-hiukkasesta. Sillä on kaksi mahdollista spinin arvoa z-akselin suuntaan, +½ ħ ja -½ ħ, jossa ħ on redusoitu Planckin vakio. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä.
Uusi!!: Atomi ja Spin · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Atomi ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Thomsonin atomimalli
Thomsonin atomimalli (tunnetaan myös rusinapulla- tai rusinakakkumallina) on yksi ensimmäisistä tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista.
Uusi!!: Atomi ja Thomsonin atomimalli · Katso lisää »
Timaios (dialogi)
Timaios on Platonin kirjoittama dialogi, joka sisältää Platonin luonnontieteellisen teorian.
Uusi!!: Atomi ja Timaios (dialogi) · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Atomi ja Vety · Katso lisää »
Yhdiste
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.
Uusi!!: Atomi ja Yhdiste · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Atomi ja 1905 · Katso lisää »